Niin luvattiin, että Machete on puhdasta paskaa, mutta ei näillä eväillä koprofiilien klubin leimaa tienata. Kun Robert Rodriguezin kaltainen väsynyt ohjaaja lähtee tyrimään tietoisesti, hän epäonnistuu. Machete on meksikolainen karpaasi, joka makaa naiset ja murhaa miehet kansansa edun nimissä. Elokuvaa on turha kehua huonoksi ja mauttomaksi, mutta sitä voidaan haukkua uneliaaksi, mielikuvituksettomaksi ja ennen muuta keskinkertaiseksi. Näin siinä käy, kun päästät törkyleffaan Michelle Rodriguezin, joka ei pyllistä alasti vaikka rukoilisit, ja entisen suuruuden Robert De Niron, jota ei saa suolestaa viidakkoveitsellä, vaikka kernaasti hoitaisit homman itse.

Aloituskohtauksessa nähdään naarmuuntunutta "70-luvun" kuvaa ja ollaan muutenkin asian ytimessä. Päitä putoilee. Ryntäät! Macheten perhe tapetaan, jotta olisi kostettavaa. Leikkausvirheitä ei ole lupa kritisoida: kai ne ovat tarkoituksellisia. Juuri kun sitä toivoo, että vieressä mylvisi joukko humalaisia kavereita, Machete pettää muuttumalla oikeaksi elokuvaksi. Kuten tiedämme, meksikolaiset tunkeutuvat laittomasti Yhdysvaltoihin ja tekevät monia töitä pimeästi, mutta kuitenkin tekevät töitä. Machete on siirtolaisfantasia, johon on lipsahtanut saarnan makua, vaikka leffa on olevinaan komedia. Pahuuden liittouman muodostavat rasistinen senaattori (De Niro), kiero bisnesmies (Jeff Fahey), meksikolaisia metsästävä punaniska psykopaatti (Don Johnson) ja meksikolainen huumekauppias, joka fantasiaan kuuluen ei ole latino, vaan Steven Seagal. Meksikolaiset tiskaavat kiltisti astioita, mutta ovat yhtä miestä tosipaikan tullen. Hahmoja on kahden tarinan tarpeiksi.

Machete on meksikaani, joka palkataan ampumaan senaattori. Hänet petetään - joten hän saa toisenkin syyn kostaa. Myöhemmin syntyy kolmas syy. Syihin keskitytään enemmän kuin kostoon itseensä, eivätkä syyt kummoisia ole, jos muistelemme 70- ja 80-lukujen sadismia. Veitselle on töitä, muttei Machete väentungoksessa ehdi paljoa tehdä. Näin toivottoman tasapaksussa vätystelyssä muutamat liioitellut väkivallanteot, harvinaiset Mies ja alaston ase -trilogian tyyliset vitsit ja jopa tissit näyttäytyvät teennäisinä. Jos oikeat näyttelijät enimmän aikaa näyttelevät ihan niinkuin missä tahansa trillerissä, niin pitäisikö nauraa vai, kun Machete lopulta tekee jotakin, mikä nähtiin trailerissa tai muuten vain ennalta arvattiin? Jos äijä tapetaan paistimittarilla, mitä tapahtuu heti kohta? Tai ei kohta, vaan 5 minuutin sisällä?

Tällaisten eksploitaatioelokuvien henkeen kuuluu viriiliys. Black Dynamite tavoitteli 70-luvun mustaa magiaa ja onnistui hyvin pitkälti siksi, että Michael Jai White on seksikäs peto, joka otti hölmön roolin vakavasti. Black Dynamiten paneskeluja ja ninjailuja katsova musta mies voi sanoa "jumalauta jee", vaikka hän leffan parodiaksi tunnistaisi. Machetena jäykistelevä Danny Trejo on kuusikymppinen, rokonarpinen, löysäkäsinen ja möhömahainen teinienpuukotusfilmiin kuuluva peikko. Äijällä ei ole minkääntasoista seksuaalista auraa. Leffa voisi olla hyvinkin hauska, jos se tämän huomioisi, mutta ohjaaja ei tiedä mitä tunnelmaa tavoitella, jos mitään. Machete väitetysti panee Michelleä, Jessica Albaa ja Lindsay Lohania. Lohan on yläosattomissa, kun hän Macheten kanssa pusuttelee, mutta noin muuten kaikki tapahtuu kameran ulkopuolella: jopa viettely. Näyttämättä jättäminen on joskus tehokkaampaa kuin saasta, mutta Machete on täysin lörppäkullinen myös vihjailun suhteen. Eräällä pahiksella on epäpuhtaita ajatuksia tyttärestään, ja vitsi oli jo tässä: epäpuhtaita ajatuksia. Leffa on turhauttavan ujo silloin harvoin, kun sokea kana jyvän löytää.

Tarkoituksella tyritty roska, eli nämä elokuvat, eli tyyliin Nude Nuns With Big Guns nimetyt elokuvat, eli "Parhaat elokuvat ikinä", on tämän hetken rasittavimpia lajityyppejä. Sitä ollaan niin coolia, niin coolia, vaikkei tekijöillä ole kykyä saavuttaa vanhojen, parissa viikossa ilman rahaa kuvattujen hölmöilyjen herttaista alkuvoimaisuutta. Tarkoituksellinen roska toimii joskus, kun tekijä on taiteilija, joka on aikanaan ulosteista vilpittömästi inspiroitunut (Quentin Tarantino, Tim Burton), tai kun köyhällä ja tuntemattomalla tekijällä on kova halu näyttää. Rodriguez menetti sielunsa tulen alkaessaan nukkua keskinkertaisilla lastenelokuvilla rakennetun rahavuoren päällä.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa