Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin
Ensi-ilta: | 25.12.2010 |
Genre: | Fantasia, Lasten, Seikkailu |
Ikäraja: | 11 |
Edmund ja Lucy Pevensie jakavat nykyään huoneen serkkunsa Eustace Ruikun kanssa. Edmund janoaa yhä soturikuninkaan kunniaa. Lucy on alkanut kadehtia kaunista siskoaan Susania. Eustace on ilkeä, kyyninen, mariseva, itseään älykkäänä pitävä vapaa-ajattelija, joka ei uskoisi Narniaan, vaikka hän joutuisi sinne. Hätäisten höpinöiden jälkeen maalaus narnialaisesta laivasta Sarastuksesta ("Dawn Treader") imaisee nuorison toiseen todellisuuteen, tällä kertaa avomerelle. Kuningas Kaspian tahtoo löytää seitsemän kadonnutta lordia ja puhaltaa pois pahan pilven. Kaspian pelkää, ettei hän ole kuningas, josta isi olisi ylpeä. Perinteikkäästi juoni on tekosyy etenemiselle. Kertoisin mielelläni, että leffa on syvällinen kuvaus mainittujen hahmojen mainituista ongelmista, mutta syvällistä leffassa on vain sen elämänkatsomus kokonaisuutena.
Kaspianin matka on ihailtava lastenelokuva markkinoilla, joita hallitsevat hittibiisejä pierevät, kulahtaneita koomikkoja hakkaavat animaatioeläimet, jotka oppivat ystävyyden merkityksen tai muuta vaisua. Nauru- ja muiden hermojen kutittelu on hieno asia, mutta eri asia, kuin rohkeus neuvoa ja opastaa. Kaspianin matka on moraalisatu, joka sanoo enemmän kuin yhden tietyn asian. Luonne- ja ajatusvirheitä käsitellään. Kärsiviä rohkaistaan uskomaan tulevaisuuteen. Se sanotaan suoraan, että paha asuu ihmisen omassa sydämessä. Nämä ovat vain esimerkkejä. Messiasleijona liikkuu tapahtumien taustalla. Kyynikko nauraa, että tulisipa Jeesuskin peilissä sanomaan, että nyt teit väärin. Vertauskuva on se, että Aslan on läsnä omatunnon tukena kuten on iso-Jesse opetuksiensa kautta. Näyttäessään siltä miltä poikavuosien hirviöleikit mielikuvituksessa, Kaspianin matka käsittelee elämää tunteellisesti tietystä näkökulmasta – puhutellen lapsia. Tämä on lastenelokuva. Sotaisa Prinssi Kaspian kosiskeli teinejä.
Kaspianin matka muistuttaa animaatioita, väittää tunnemoottorini, ja pian lukija väittää, että yritän kehrätä olkia kullaksi. Kirjailija C.S. Lewis kirjoitti herkkiä satuja, mutta pääasiassa heikkoja hahmoja. Elokuvassa Prinssi Kaspian hahmoja koetettiin syventää. Uuden ohjaajan Michael Aptedin episodissa tarinaa merimatkasta muokataan kursailematta, mutta hahmot ovat hyvässä ja pahassa sitä mitä alkujaankin. Jalo soturihiiri Riipitsiip ja Eustace ovat välittömästi rakastettavia kirjoissa, ja heille elokuva on kunniaksi. Nuori Will Poulter Eustacena on vaatimuksiin nähden kyky siinä missä Depp Pirates of the Caribbean -sarjassa, ja täten kiinnostavin asia mahdollisessa neljännessä osassa Hopeinen tuoli. Georgie Henley oli ensimmäisen osan sydän nuorena Lucyna. 15-vuotiaana tyttö on yhä suloinen, mutta Lucy muiden ohella jää sivuhahmoksi. Hän, Kaspian ja Edmund eivät ole tarinan vetureina korvaamattomia, vaikka heillä tekemistä onkin.
Animaatioissa "erikoistuvat" hahmot ovat arkea. Kun kuvasto pyrkii olemaan kaunista uskottavan sijaan ja sanoma on kärkevän selkeä, sellaisista hahmoista kuin Eustace ja Riipitsiip tuskin voidaan paremmaksi pistää, eikä tukijoukkojen onttous ole virhe. Virhe on kahden tunnin kesto: naiivit sielukkaat vanhan ajan animaatiot jäävät syystä alle 90 minuuttiin. Kaspianin matka sisältää yhden upean toimintakohtauksen - mittelön helvetillistä merikäärmettä vastaan -, joka melko varmasti vetoaa myös Taru sormusten herrasta -yleisöön, jota edellisten episodien ohjaaja Andrew Adamson yritti miellyttää lähdemateriaalien erilaisuudesta huolimatta. Kaspianin matkan tasojen ymmärtämiseen ei tarvita vuotta luostarissa, mutta tasojen arvostaminen on asia erikseen. Elokuvaa voi suositella lämpimästi lapsellisille kristityille ja kuvaston asiallisuudesta johtuen huonojen fantasiaelokuvien (Eragon, Percy Jackson: Salamavaras) ystäville.
3D-versiossa on tunnistettava syvyysvaikutelma jälkikäteen tehdystä käännöstyöstä huolimatta. Kuva ei muljahtele luonnottomasti kuin harvakseltaan. Yhtä kaikki, tällaiset elokuvat – mukaanlaskien Liisa Ihmemaassa ja Tron: Perintö - on tarkoitettu katsottavaksi kirkkaissa väreissä. Jokin on pielessä, jos tahdon nykyään nähdä sekä hyvät että huonot elokuvat heti uudestaan ilman aurinkolaseja.
Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa
Keskustelut (11 viestiä)
Rekisteröitynyt 12.04.2007
22.12.2010 klo 21.17
22.12.2010 klo 22.09 1
22.12.2010 klo 22.16
Nyt meni peltoselta taas kerran uskottavuus, tai mitä siitä oli jäljellä.
Anonyymeillä rölleillä sitä sentään on... not.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
22.12.2010 klo 22.38 1
Näytetäänkö Jyväskylässä 3D elokuvia monessa salissa? Ainakin Tampereella eri salien valovoimassa on suuria eroja. Esim. Plevnan ykkössaliin ei kannata mennä 3D elokuvia katselemaan jos ei tykkää hämärästä. Katsoitko tämän samassa salissa kuin Tronin?
Kaksi 3D-salia löytyy täältä päin. Narnian ja Tronin - jotka olivat ikävän harmaita - ja useimmat muut arvostellut elokuvat olen katsonut siinä isommassa, joka on maailmankatsomukseni mukaan mainio sali. Pienemmässäkin, asiallisessa salissa muun muassa Jackass 3D ja Poutapilviä ja lihapullakuuroja ovat olleet "valovoimaisia".
dsasadille tiedotan, että Peltonen on vähiten katu-uskottava henkilö, jonka Peltonen tuntee. Lukijoita on yritetty vuosia informoida tästä asiasta muun muassa toteamuksella, että Disneyn Pieni merenneito 1989 on Peltosen suosikkielokuva. Peltonen tarjoaa yhden näkemyksen, omansa, ja silloin kun hän tietää sen olevan niin sanotusti väärä, kuten tässä tapauksessa, hän kohteliaasti yrittää varoittaa oikeassa olevaa enemmistöä, kuten arvostelusta toivottavasti selviää.
23.12.2010 klo 13.47
25.12.2010 klo 01.56
Näytetäänkö Jyväskylässä 3D elokuvia monessa salissa? Ainakin Tampereella eri salien valovoimassa on suuria eroja. Esim. Plevnan ykkössaliin ei kannata mennä 3D elokuvia katselemaan jos ei tykkää hämärästä. Katsoitko tämän samassa salissa kuin Tronin?
Tuskinpa salilla tuohon merkitystä on, luulenpa että kyse on projektorin lampun iästä. Pari tuhatta tuntia ajettu lamppu antaa melkoisen himmeän kuvan salissa kuin salissa.
26.12.2010 klo 20.36
27.12.2010 klo 11.11
Nyt meni peltoselta taas kerran uskottavuus, tai mitä siitä oli jäljellä.
Peltoselta ei mene uskottavuus koskaan. Peltonen tykkää ja ei-tykkää hyvin erilaisista elokuvista, toisin kuin esimerkiksi pahamaineinen Tapani Maskula, jonka mielipiteet voi etukäteen arvata.
Viva Le Peltonen!
27.12.2010 klo 23.07
Nyt meni peltoselta taas kerran uskottavuus, tai mitä siitä oli jäljellä.
Peltoselta ei mene uskottavuus koskaan. Peltonen tykkää ja ei-tykkää hyvin erilaisista elokuvista, toisin kuin esimerkiksi pahamaineinen Tapani Maskula, jonka mielipiteet voi etukäteen arvata.
Viva Le Peltonen!
Not Viva Le Peltonen.Arvostelu housujen sisällä takapuolella.
01.01.2011 klo 22.05
Rekisteröitynyt 04.01.2011
04.01.2011 klo 22.56