Jos olisin hindulainen guru, vetäisin Mike Myersia turpiin, potkaisisin munille, työntäisin kepin takapuoleen, antaisin eläinten raadella ja lätkisin häntä kasvoille kuseen kastetulla mopilla. Kaiken tällaisen kokeminen oikeassa elämässä saattaisi auttaa Myersia saavuttamaan valaistuksen; ymmärtämään mikä on hauskaa ja mikä ei. Ellei reppana parannusta tee, syntyy hän seuraavassa elämässään finniksi huoraavan naaraselefantin välilihaan, jos jumalat armoa suovat - juuri niin järkyttävää kuraa The Love Guru on, tältä joskus hauskana tunnetulta koomikolta. Kyseessä ei ainoastaan ole aivokuollut rahastus tyyliin Mitäs Me Spartalaiset, vaan myös jotain, joka symbolisella tasolla esittää Myersin komedian jumalana, vähintäänkin guruna.

Erään huhun mukaan rakkausguru Pitka (Myers) on hahmo, jonka piti alunperin esiintyä Myersin enimmäkseen hauskoissa Austin Powers -elokuvissa. Eipä vaadi mielikuvitusta päätellä, että Myersin uutuuselokuva rakentuu hahmon ympärille, joka on miehen itsensäkin mielestä köykäisempi kuin vauvoja syövä Fat Bastard ja hilseilevä diskokonna Kultamuna. Guru Pitka on jenkki, joka on kasvatettu intialaiseksi guruksi. Hän on koko maailman toiseksi suosituin guru, koska Myers on näin päättänyt. Elokuva ei vaivaudu esittämään käytännössä, miksi Pitka on kuuluisa, saati sitten minkään sortin ammattilainen millään alalla. Hän vain on guru, joka on kirjoittanut paljon älyvapaasti nimettyjä elämänviisausopuksia (mm. "Lakkaa Lyömästä Itseäsi. Lakkaa lyömästä itseäsi. Mikset lakkaa lyömästä itseäsi?"), minkä vuoksi häneltä pyytävät apua myös julkkikset, joiden nimien mainitseminen kelpaa vitsiksi ("Brad ja Angelina" - aah heh haah!). Pitka osaa myös pitää powerpoint-esityksiä, jotka saavat lyhyenkin filmin tuntumaan eeppiseltä jaarittelulta.

Mike Myers tunnetusti tykkää jääkiekosta ja kannattaa Toronto Maple Leafseja. Tämän vuoksi The Love Guru kertoo siitä, kuinka Leafsien omistaja (Jessica Alba) palkkaa Pitkan neuvomaan avio-ongelmista kärsivää tähtipelaajaansa (Romany Malco). Neuvomisen sijaan Pitka silpoo lemmikin asiakkaan vaimoa jyystävältä isomunaiselta pornoviikseltä (Justin Timberlake), himoitsee avustajansa S/M-kivespussileivoksia, saa norsun kakkaamaan, tappelee kapakassa, ränkkää radiokanavia ja mitä vielä, ilman että millään tällä on mitään muuta tarkoitusta, kuin saada aika kulumaan. Myers lienee testannut komediaansa kuusivuotiailla, sillä pikkulapsilta kiellettyyn elokuvaan ei ole hyväksytty mitään, mikä ei saisi heikäläisiä kikattamaan. Yhtäkään vitsiä ei myöskään ole jätetty käyttämättä. Pitkan penikselle on tapahtunut useampiakin "mainitsemisen arvoisia" asioita, vaikka Pitkalla on ollut siveysvyö 12-vuotiaasta saakka. Kaiken kätkevä metallinen häkkyrä on vähintäänkin maaginen, se kun ei estä edes lyhyenläntää lätkävalmentajaa (Verne Troyer) lyömästä Pitkaa palleille, jos Myers sattuu tarvitsemaan lisää tekosyitä solvata ja hakata pikkumiestä.

Elokuva onnistuu kerran koomisessa ajoituksessa. Lopputekstien alkaessa rullata, perinpohjin nöyryytetty Troyer-parka murjaisee kamerakulmaa etsivälle ohjaajapelle Marco Schnabelille ihan ilman käsikirjoitusta, että hänen kokoisensa ei juuri muuta näe, kuin perseitä. Elokuva itse ei missään vaiheessa nouse tälle älyn ja osuvuuden tasolle, ei lähellekään. Ikään kuin käsikirjoitus ei olisi tekemällä tehty, myös Myersin perinteiset improvisaatiokohtaukset, joissa näyttelijät sekoilevat niin kauan kuin jaksavat, kilpailevat powerpoint-esitysten kanssa tuskallisen teennäisyyden liigassa. Olivatpa vitsit huonoja tai eivät vitsejä lainkaan, Myers/Pitka saattaa käyttää minuutteja selittääkseen, mikä vitsissä oli hänen mielestään hauskaa.

Raivostuttavin piirre näin täyteläisen epähauskassa elokuvassa on se, että sen sisäisessä maailmassa guru Pitka on huumorimiehiä. Useat hahmot naureskelevat jatkuvasti Pitkan mukahauskoille sanaleikeille (kuten nauraa guru itsekin), kehuskellen häntä hassuksi veikoksi... Mike Myers on työntänyt päänsä kaulaa myöten perseeseensä (myös guru Pitka tekee tämän elokuvan aikana, ihan huvikseen) ja menettänyt kirjaimellisesti kaiken todellisuudentajunsa. Jos pornoelokuva yrittäisi saavuttaa tällaisen huonouden tason, sen pitäisi kertoa 70-vuotiaasta 120-kiloisesta yksijalkaisesta mummosta, joka käyttäytyy lätkäjoukkueen pukuhuoneessa kuin 18-vuotias thai-huora.