The Raid: Redemption
Ensi-ilta: | 22.08.2012 |
Genre: | Toiminta |
Ikäraja: | 18 |
Nyt tulee sanoja: kiihkeä, brutaali, hikinen, tuskallinen, säälimätön. Lattioita ei ole lakaistu, seiniä ei pyyhitty. Poliisit ampuvat aseettomiakin jos tekee mieli. Monet vammat eivät kaada uhreja heti, vaan porukka sotii ikään kuin henkensä edestä. Julmuutta ei peitellä. Muutamat leikkaukset seuraavaan kohtaukseen kun jollekin on käymässä ohraisesti vain korostavat karuutta: jos et itse aio järkyttyneenä kääntää katsetta, elokuva näyttää mallia pari kertaa. Sievistelevät PG-13-elokuvat kuten James Bondit ja makeilevat komediat kuten The Expendables 2 ovat moraalittomia vääristellessään väkivallan merkitystä! Tuo oli innostunut kaksinaismoraalinen lausunto. Väkivaltaa katsotaan, koska olemme apinoita, mutta kun väkivallan avulla luodaan kouraisevia tunnelmia, voimme viisastella, että tällainen taide muistuttaa väkivallan olevan tosi tuhmaa.
Päähenkilö on pahvia. Näyttelijä on valittu fyysisten taitojen perusteella. Kuitenkin hän vähitellen ansaitsee tulla kannustetuksi niiden tunnelmien vuoksi. Kaaos luodaan yhdistelemällä uskottavuutta ja älyvapautta silmää räpäyttämättä. Nopeat koruttomat kuolemat ja haavoista pursuava visva ovat sotaelokuvien temppuja, mutta hupsista vaan, kohta ninjapoliisi tekee showpainiliikkeitäkin piestessään viidakkoveitsellä huitovia huumehörhöjä. Tämä on parasta hienoutta.
Suoraviivaisinkin pätkä tarvitsee hieman viitteellistä sisältöä. Tässä aasialaiset eivät onnistu keskitasoa paremmin, mutta The Raid: Redemption onnistuu. Joutavaa tarinaa ja hahmoja en sanalla kiittäisi, jos tämä olisi jännäri, mutta vaatimukset muuttuvat, kun toiminnan ja hidastelun suhde on päinvastainen kuin yleensä. Miksi ratsia on käynnissä ja mikä siinä mättää, tämä selitetään jaarittelematta. Jännitteitä syntyy. Tapahtumaympäristölle rakentuu sielu. Poliiseja on parikymmentä ja pidätettäviä pahiksia on vain kolme, mutta talo on täynnä epämääräistä sakkia, joista jokainen ei ole psykopaatti. Skenaariossa on samoja sävyjä kuin uutisessa slummimassojen ja mellakkapoliisien yhteenotosta, paitsi ettei näillä kytillä ole kumiluoteja. Sanomaa en etsinyt, tahdon vain kiitellä johdonmukaista kokonaisuuden virittelyä.
The Expendables 2:n ollessa toimintafanien lähimuistissa, kysyn: ketkä siinä todella todistivat olevansa toimintaelokuvan tekijöitä? Hyväksyttäviä vastauksia on muutama, mutta monet huippuhetkistä olivat lyhyitä. Usein elokuvassa vain käveltiin aseen kanssa haavoittumattomana. Joo, oli se kivaa: toiminnasta jopa sai selvää. Jos The Expendables 2 on mannaa taivaasta, The Raid: Redemption on varmaankin messias: fyysisesti lahjakkaat näyttelijät turmelevat toisensa ajan kanssa kameramiesten vauhkoillessa heidän mukanaan huomio tiukasti olennaisessa. Rymistely on kekseliästä. Rajoitetusta ympäristöstä otetaan paljon irti. Tunnelma vain tiivistyy, kun kaaoksesta siirrytään kissa- ja hiirileikkiin. Tällaisten elokuvien pitäisi olla tällaisia. Femma on varattu omaperäisille yllätyksille.
Keskustelut (12 viestiä)
27.08.2012 klo 23.17
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
27.08.2012 klo 23.20
Jokos tämä löytyy bluureinä, kun ei oikein missään teatterissa kerennyt/pystynyt tätä näkemään?
Jep, viime viikolla julkaistiin.
27.08.2012 klo 23.43
Rekisteröitynyt 09.07.2012
28.08.2012 klo 02.33
28.08.2012 klo 07.26
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.08.2012 klo 11.10 1
Kovimmat tähdet, mitä oon Peltosen nähnyt antavan.
Onhan näitä: http://www.v2.fi/viihde/elokuva-tv/selaa.php?genre=&lette
28.08.2012 klo 14.20
28.08.2012 klo 23.52
Rekisteröitynyt 24.08.2008
29.08.2012 klo 15.18
Rekisteröitynyt 21.05.2009
31.08.2012 klo 15.29
02.09.2012 klo 12.04
28.02.2015 klo 01.40 4