Tuorein sisältö

Donkey Kong Country Returns

Arvioitu: Nintendo Wii
Genre: Tasohyppelypelit
Pelaajia: 1-2
Ikärajoitus: 3
Kehittäjä: Retro Studios
Julkaisija: Nintendo
Julkaisupäivä: 03.12.2010
Pelin kotisivut
Tero Huomo

27.12.2010 klo 12.17 | Luettu: 28869 kertaa | Teksti: Tero Huomo

Apinan raivolla eteenpäin
Lunta sataa ja pakkanen kiristyy. Miltä kuulostaisi seikkailuloma tropiikissa, jossa ei lämpöä, aurinkoa ja toimintaa puutu? Etelään ei sentään tarvitse lähteä. Retro Studiosin uusi Donkey Kong Country Returns tarjoaa elämysmatkan, jonka lämpö kumpuaa tekijöiden sydämistä voimalla, joka saa hetkessä unohtamaan hyytävät pakkaset.

Pelaaminen polkaistaan ilahduttavan sutjakkaasti käyntiin. Rytmisoittimia muistuttava Tiki Tak -heimo huumaa soitollaan paratiisin eläimistön putsaamaan saaren kaikista banaaneista. Tämä ei tietenkään sovi banskuja rakastavalle Donkey Kongille. Aivan kuin hedelmävarkaus ei olisi jo riittävän likainen temppu, yritetään gorillakin orjuuttaa mystisen magian valtaan. Apinaahan ei muuten koijata – muutama Wiimoten heilautus, ja Tiki kokee elämänsä turpasaunan. Nyt pitäisi enää pelastaa banaanit, kerätä kasoittain piilotettuja esineitä ja tietenkin leipoa lättyyn kaikkia, jotka banaanirosvoudesta ovat vastuussa.

Astetta Retrompi lähestymistapa



Donkey Kong Country Returns on hyvin perinteinen sivuttain rullaava tasoloikka. Matka saaren keskipisteeseen taittuu kahdeksassa teemassa aina viidakosta temppeliraunioihin sekä aurinkorannoille. Jokainen teema tuo mukanaan muutamia erilaisia jippoja: metsässä painotetaan heilumista liaaneilla ja puiden latvoissa, temppelimaisemien ollessa täynnä pylväitä ja ansoja. Mitään lajityyppiä mullistavaa ei tasosuunnittelussa esitellä, mutta vaihtelua on tarjolla runsaasti. Alusta lähtien visuaalinen ilme on mahtava. Vaikka suurin osa toiminnasta hoituu kuvan etualalla, on peli kauttaaltaan kolmiulotteista grafiikkaa. Syvyysulottuvuuden kikkoja ei jätetä hyödyntämättä, kun toimintaa siirretään jatkuvasti lähemmäksi ja kauemmaksi ruudusta. Donkey Kongia pallotellaan kirjaimellisesti ympäri ruutua räjähtävillä tynnyreillä.

Taustat ovat täynnä toimintaa, mikä vaikuttaa myös konkreettisesti tasoihin. Eräässä tasossa tavataan ruudun kokoinen mustekala, joka välillä työntää lonkeroitaan myös etualalle hyppimistä estämään. Toisessa tasossa pidetään silmällä hyökyaaltoja, joiden vesi vie mukanaan tullessaan läpi ovista ja ikkunoista. Visuaalisesti peli on Wiin ehdottomasti parhaita pelejä. Sarjakuvamaisen kirjava grafiikka, hyvällä maulla toteutetut efektit sekä yksityiskohtien määrä luovat upean kokonaisuuden. Antiikkisten televisioiden omistajille kuitenkin varoituksen sana – laajakuvattomilla televisioilla kärsitään letterbox-kuvasta. Ruudun kauiemmaisille tasoille ei kamera aina seuraa perässä, jolloin pienillä televisioilla pelatessa tihrustaa saa ihan kunnolla.

Apinasaaren salaisuudet



Jokaisessa tasossa on kerättävänä läjä enemmän tai vähemmän piilotettua tavaraa. Hamstrattavaa on neljää erilaista: kolikot kelpaavat valuutaksi kauppaan, kun taas KONG–kirjaimilla ja palapelin paloilla avataan uusia tasoja ja konseptitaidetta. Jokin on selvästi oivallettu oikein, sillä keräily saa aikaiseksi euforian jo itsessään. Ulkoasu ja ovelat piilot palkitsevat tarkkasilmäisiä jatkuvasti. Yhdenkin salaisen luolan löytäminen tuottaa mielihyvää, vaikka sen sisältä paljastuisi vain niitä yleisimpiä ja turhimpia – siis banaaneja. Banaanien keräämistä vaivaakin kriittinen ongelma. Kun kuolema korjaa riittävän monta kertaa, luulisi pelin antavan vielä viimeisen potkun nivusiin – vaan ei! Harmikseni pelaajalle lahjoitetaan muutama ilmainen elämä sekä tarjotaan lämmintä kättä hyvästä yrityksestä. Tasojen skippaaminenkin on mahdollista, jos tarpeeksi itseään teloo. Kutsukaa minua masokistiksi, mutta tämä menettely tappaa lisäelämien idean, kun käytännössä avuttomuudesta ei rangaista.

Muuten virheistä rangaistaankin sitten ihan tarpeeksi ja vauhdikkaasti edetessä henki on herkässä. Puolivälin jälkeen vaativuus on jo luokkaa murhaava. Mm. kärryajelut ovat pahimmillaan muutamien minuuttien ulkoa opeteltavia quick time event –maratoneja. Useimmiten vika on sentään pelaajan taidoissa, eikä peli tahallaan ole epäreilu. DK itse kestää oletuksena vain yhden osuman ennen kuolemaa, mutta yleensä apuna on sentään selässä roikkuva Diddy Kong, joka tuo mukanaan kaksi lisäosumaa kestävän panssarin ja elintärkeän rakettirepun. Parhaassa tapauksessa ratsastetaan SNES–peleistäkin tutulla sarvikuono Rambilla, joka jyrää tieltään kaiken. Mämmikourana elämäni hupenivat jo ensimmäisten maailmojen aikana ja syyttelevä sormi ja ärräpäät suuntautuvat kapuloihin. Ohjaus hoidetaan pelkällä Wiimotella tai Wiimoten ja Nunchakun yhdistelmällä. Valintani on jälkimmäinen vaihtoehto, joka on todella tarkka ja luotettava liiketunnistusta lukuunottamatta. Ravistelun vuoksi tapatin itseni useamman kerran, sillä jostain käsittämättömästä syystä samalla ranneliikkeellä voi DK tehdä kolmea asiaa. On turhauttavaa kun ohjainta ravistaessa tatti kääntyy vinoon niin, että gorilla heittää kärrynpyörän tyhjyyteen lattian takomisen sijaan. Pakkoliikunta pitäisi hylätä ja turvautua perinteisiin nappeihin, jolloin vanhat parratkin voisivat hyväillä GameCube- tai Classic-ohjaimiaan.

Kaksi Kongia kajahtaa



Paras apu vaikeustason ja ohjaimen aiheuttamiin ajoittaisiin raivokohtauksiin on vertaistuki. New Super Mario Bros. Wiissä kavereiden kanssa pelaaminen johti täydelliseen sekamelskaan, kun toisiaan päin luistelevat pelaajat tapattivat itseään ja muita jatkuvasti. Donkey Kong Country Returns on nimenomaan parhaimmillaan kaksinpelinä, kun toinen pelaaja ohjaa Diddy Kongia. Teoriassa yhteistyö kurittaa yksinpeliäkin kovemmin, sillä kuolema korjaa entistä helpommin. Diddy ei anna enää kahta lisäsydäntä, ja yhteiset elämät ovat nopeasti nollassa. Peli kuitenkin panostaa siihen, että kaverit auttavat toisiaan. Jos toinen pelaajista jää jälkeen ruudun ulkopuolella, hänet siirretään nopeammin etenevän viereen muutamissa sekunneissa. Lisäksi kuolleet kiidätetään takaisin toimintaan lähes heti, joten pahoissa paikoissa riittää aina, että edes toinen pelaajista selviää. Sopivalla partnerilla yhteistyö on suorastaan leppoista yksinpelin jatkuviin äkkikuolemiin ja tarkistuspisteisiin palaamiseen verrattuna.

Aivan ongelmatonta ei kaksinpeli kuitenkaan ole. Osa tasoista on suunniteltu aivan selvästi vain yhtä pelaajaa varten. Usein etenemisessä käytettävät tynnyritykit tottelevat kumman tahansa pelaajan ohjainta. Lähes kokonaiset tasot saattavat olla vuoristorata-ajelua, ja pelaamaan pääsee käytännössä vain toinen. Diddy Kongin epäreilun isoa liikevalikoimaa tasapainotetaan sillä, että Diddy voi hypätä koska tahansa Donkey Kongin selkään avuksi – rajoittamalla samalla oman pelaamisensa lähinnä katsomiseen. Hyvällä seuralla vuorottelu ja hengähdystauot eivät harmita, mutta kuitenkin jää olo, että toisen pelaajan tekosia jopa hienoisesti vähätellään. Hahmojen vuorottelu kannattaa. Yhteinen sävel on vaatimus, mutta vastalahjaksi turhautuminen vaikeisiinkaan tasoihin ei iske kovin helposti. Ongelmineenkin kaksinpeli on parhaita pelaamiani ja törttöily aiheuttaa lähinnä hillitöntä naurunremakkaa.

Viidakkoon haluat mennä nyt, sä takuulla



Fiilistelylle viimeisen silaukseen antaa oivaltava musiikkiraita, jonka rytmisoittimiin painottavat kappaleet saavat jalan vispaamaan. Iso osa musiikista on vanhojen DK-sarjan pelien musiikin uudelleenlämmittelyä, mutta uutta musiikkia on silti runsaahkosti, ja se noudattaa selkeästi Retro Studiosin omintakeista tyyliä. Metroid Prime –sarjan fanit saattavat tunnistaa sekä tasoarkkitehtuurista että musiikista mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä pelien välillä.

Selvästi perustasoa vaikeammasta seikkailusta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Donkey Kong Country Returns kestää pidempiäkin pelisessioita. Retro Studios on luonut pelistään hyvin pitkälle hiotun ja addiktoivan tasoloikan. Oivaltavasti piilotetut bonukset saavat sisäisen hamstraajani syttymään, vaikka yleensä ohitan peleissä kaiken keräiltävän, josta ei heti hyödy konkreettisesti. Sulava pelattavuus ja pääpiirteittäin tarkat kontrollit takaavat, että "jospa vielä vähän aikaa" – lauseen hokeminen jatkuu pitkälle iltaan. Donkey Kong Country Returns ei ole sellainen suuri muutos, joka Prime -trilogia oli Metroidille, mutta tarvitseeko sen edes olla? Kahden Nintendolle tärkeän pelisarjan erinomainen muovaus nykypäivään on Retro Studiosilta isojen aplodien arvoinen työ. Mistähän pelisarjasta sitä toivoisi Retron näkemyksen seuraavaksi?

V2.fi | Tero Huomo

Donkey Kong Country Returns (Nintendo Wii)

Perinteitä kunnioittava tasoloikka, josta ei haastetta puutu. Loistava seikkailu suositellaan nautittavaksi yhteistyökykyisen ystävän seurassa.
  • Aito onnistumisen ilo
  • Kimppapeli
  • Haastetta ja hamstrattavaa reilusti
  • Liikeohjauksen pakollisuus
  • Osa tasoista muisti-/reaktiotestejä
< World of Warcraft: C... Mario Sports Mix... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (20 viestiä)

linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

27.12.2010 klo 13.03

Kyllä, näin on. Totta joka sana. Ainoa mitä lisäisin on se että tuossa pelissä on todella paljon niitä kärry ja lento osuuksia ja se tekee mukavan eron muihin tasohyppelyihin.
lainaa
Arcane

Moderaattori

Rekisteröitynyt 10.04.2007

27.12.2010 klo 13.43

linkki kirjoitti:
...pelissä on todella paljon niitä kärry ja lento osuuksia ja se tekee mukavan eron muihin tasohyppelyihin.


Tuosta mukavuudesta voi toki olla montaa mieltä. Nämä tasot kun molemmat menevät tuohon kategoriaan "quick time event -maraton", joka miinuksissakin oli mainittu reaktiotesteinä.

Nuo tasot kun eivät anna edes sitä yhtä virhettä anteeksi ja ovat etenkin loppua kohden suorastaan rasittavia. Minusta tätä lentelyä ja kaivoskärryilyä olisi mieluusti saanut olla vähän vähemmänkin.

Toinen mistä en arvostelussa on maininnut, on Time attackit. Kai näistä joku pitää, mutta itse vihaan henkeen ja vereen aikarajoitteisia tehtäviä. Jätin kuitenkin asian mainitsematta, koska ymmärtääkseni tasojen läpäisemisestä kulta-ajassa ei palkita mitenkään - joten sen osion voi suosiolla jättää vain niiden kaikkein maanisimpien suorittajien huoleksi. Tavallisissa tasoissa kun ei onneksi koskaan aikarajoituksia ole.
lainaa
TheÄijä

27.12.2010 klo 13.55

Tasoloikkaa ja retroa Nintendolta. Kas kun en ole yllättynyt.

Yllättynyt ehkä olisin, jos niiltä tulisi joskus jotain muuta kun retroa tasoloikkaa.
lainaa
linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

27.12.2010 klo 14.06

Arcane kirjoitti:
linkki kirjoitti:
...pelissä on todella paljon niitä kärry ja lento osuuksia ja se tekee mukavan eron muihin tasohyppelyihin.


Tuosta mukavuudesta voi toki olla montaa mieltä. Nämä tasot kun molemmat menevät tuohon kategoriaan "quick time event -maraton", joka miinuksissakin oli mainittu reaktiotesteinä.

Nuo tasot kun eivät anna edes sitä yhtä virhettä anteeksi ja ovat etenkin loppua kohden suorastaan rasittavia. Minusta tätä lentelyä ja kaivoskärryilyä olisi mieluusti saanut olla vähän vähemmänkin.
.

No nuo ovat olennainen osa dk countrista. Muutenhan peli olisi melkein sama kuin mariot apinalla. Samat kontrollit, kerää sata banskua (vastaa kolikoita) ja saa elämän, samallaista hyppelyä pienillä vivahdee eroilla (välillä roikutaan, rummutetaan ja paukutellaan tynnyreissä), ja samallaiset viholliset ja esteet, samanlainen 8-osainen maailma. Tuo dk on aikalailla sama kuin vastaavat mariot. Eroa luo vain keräily, bossit ja kärry,lento rällätys.
Todella hyvä Dk country returns kyllä on.
lainaa
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

27.12.2010 klo 15.43

Huomenna tämä saapuu Brittein saarilta. :) Pitää vielä toinen ohjain (joku halpis kopio, Madcatz, Hama tms.) hommata co-oppia varten.
lainaa
Äijänkyyneleet

27.12.2010 klo 22.31

TheÄijä kirjoitti:
Tasoloikkaa ja retroa Nintendolta. Kas kun en ole yllättynyt.

Yllättynyt ehkä olisin, jos niiltä tulisi joskus jotain muuta kun retroa tasoloikkaa.


Ai niin ku Endless Ocean, Wii Fit, Sin & Punishment 2 tai vaikka joku Professor Layton peli? On se vaan kova paikka joilekin, kun firma tekee mitä parhaiten osaa. Kai sitä pitäisi Nintendonkin rueta vääntämään pelkkiä muskeliäijä+pyssy/miekka+putkijuoksu -rytistelyjä, joita kukaan muu ei vielä teekkään.
lainaa
MUN4G0GG3L1

28.12.2010 klo 00.24

ei vakuuta. en usko että on noin haastava mitä sanotaan koska tämä peli on lapsille tarkoitettu ja näyttää ladattavalta.
lainaa
Panthour89

28.12.2010 klo 02.19

Tämä löytyy omasta hyllystä ja täytyy sanoa kyllä, että Retro Studios ylitti jopa omat odotukseni. Todella nautittavaa hyppelyä. Kaikki kunnia Sonic 4:lle, mutta tämä kyllä hakkaa Sonicin "uuden" 2d-tulemisen mennen tullen.
lainaa
linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

28.12.2010 klo 10.02

MUN4G0GG3L1 kirjoitti:
ei vakuuta. en usko että on noin haastava mitä sanotaan koska tämä peli on lapsille tarkoitettu ja näyttää ladattavalta.

Kyllä se on oikeasti vaikea pelin loppu puoliskon ajan. Se että peli on lapsille suunnattu näkyy hyvin siinä että se on iloisen näköinen ja siitä löytyy kaiken maailman apuja jos ei pääse eteenpäin. Oliko mario brossit nessillä helppoja? olihan nekin suunnattu lapsille. Ei nintendo vanhoja sarjojaan pilaa.
lainaa
MUN4G0GG3L1

28.12.2010 klo 18.47

linkki kirjoitti:
MUN4G0GG3L1 kirjoitti:
ei vakuuta. en usko että on noin haastava mitä sanotaan koska tämä peli on lapsille tarkoitettu ja näyttää ladattavalta.

Kyllä se on oikeasti vaikea pelin loppu puoliskon ajan. Se että peli on lapsille suunnattu näkyy hyvin siinä että se on iloisen näköinen ja siitä löytyy kaiken maailman apuja jos ei pääse eteenpäin. Oliko mario brossit nessillä helppoja? olihan nekin suunnattu lapsille. Ei nintendo vanhoja sarjojaan pilaa.


no en mä tykkää nintendosta koska se ei oikein ikinä tee mitään uutta ja pelien ikä-rajat on nintendo peleissä liian usein 3 tai 7. onko nintendolla esim mitään fps peliä metroidejen lisäksi?
lainaa
Terba

28.12.2010 klo 19.43

Kova jätkät pelaa vaikka lastenpelejä ilman häpeän tunnetta. Jos ikärajan alhaisuus on negatiivinen tekijä ostopäätökseen, niin onhan se aika surullista.
lainaa
linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

28.12.2010 klo 21.05

MUN4G0GG3L1 kirjoitti:
linkki kirjoitti:
MUN4G0GG3L1 kirjoitti:
ei vakuuta. en usko että on noin haastava mitä sanotaan koska tämä peli on lapsille tarkoitettu ja näyttää ladattavalta.

Kyllä se on oikeasti vaikea pelin loppu puoliskon ajan. Se että peli on lapsille suunnattu näkyy hyvin siinä että se on iloisen näköinen ja siitä löytyy kaiken maailman apuja jos ei pääse eteenpäin. Oliko mario brossit nessillä helppoja? olihan nekin suunnattu lapsille. Ei nintendo vanhoja sarjojaan pilaa.

no en mä tykkää nintendosta koska se ei oikein ikinä tee mitään uutta ja pelien ikä-rajat on nintendo peleissä liian usein 3 tai 7. onko nintendolla esim mitään fps peliä metroidejen lisäksi?

Ei kai nintendolta muita fps oo ku metroid. Ja miksipä olisikaan? Niitä tekevät muut jo tarpeeksi. Ja nehän ne vasta monistusta ovatkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja yhdyn myös terban kommenttiin.
Haittaako se että peli on k3/7? jos on muuten hyvä peli. Pitäisikö Dk jossain random kentässä taustalla välkkyä verta vuotava siitin saadakseen k-15 leiman? Tekisikö se pelistä vakuuttavamman?
lainaa
TheÄijä

29.12.2010 klo 08.48

Äijänkyyneleet kirjoitti:
Ai niin ku Endless Ocean, Wii Fit, Sin & Punishment 2 tai vaikka joku Professor Layton peli?

Noita vain Wii Fit on Nintendon oma tekele, joten hyvin sä vedät...

Wii Fit taas ei ole peli ensinkään vaan kuntoiluohjelma.
lainaa
TheÄijä

29.12.2010 klo 09.05

linkki kirjoitti:
Ei kai nintendolta muita fps oo ku metroid. Ja miksipä olisikaan? Niitä tekevät muut jo tarpeeksi. Ja nehän ne vasta monistusta ovatkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.


Eikä Metroid edes ole FPS, edes Nintendon oman luokituksen mukaan, vaan action/adventure. Ja siinäkin on tasoloikkaosuuksia.

Tekisi Nintedo edes yhden rehellisen FPS:n niin nähtäisiin kuinka hyvin se genren halutessaan osaisi. Nyt ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen ettei Nintendo Vaan Osaa.

Ja kyllä nämä Nintendon omia hahmoja kierrättävät ja toisiaan toistavat tasoloikat ovat kyllä Monistusta isolla M:llä. Ei minkäänlaista hahmon kehitystä, eikä muutenkaan mitään uutta.

linkki kirjoitti:
Pitäisikö Dk jossain random kentässä taustalla välkkyä verta vuotava siitin saadakseen k-15 leiman? Tekisikö se pelistä vakuuttavamman?


LOL. Missäköhän K-15 tai edes K-18 peleissä dikki viuhuu, ja millä sitä muka myydään? Tuskin sillä siittimellä.

Kyllä tuollainen piirroshahmopeli vaatii kauttaaltaan ronskimpaa asennetta että siitä tulisi yhtään katu-uskottava. Mallia voi ottaa vaikka Happy Tree Friendseistä.
lainaa
Noita_vain_Wii

29.12.2010 klo 12.46

TheÄijä kirjoitti:
Äijänkyyneleet kirjoitti:
Ai niin ku Endless Ocean, Wii Fit, Sin & Punishment 2 tai vaikka joku Professor Layton peli?

Noita vain Wii Fit on Nintendon oma tekele, joten hyvin sä vedät...

Itku jatkuu vaan. Tarkkoittaako toi oma tekele susta sitä, että joku Nintendo niminen tyyppi on sen tehnyt? Pelistudioissa työskentelevät ihmiset ne pelit tekevät ja kaikki isommat julkaisijat käyttävät useita studioita, joiden pelejä sitten julkaisevat nimissään.

Vaikka turhaan taidan tässä taas trollia ruokkia. DKCR kun on itse asiassa Retro studiosin tuotos, jonka perusteella kuitenkin arvostelet Nintendon pelipolitiikka, mutta sitten muut vastaavasti tehdyt ja julkaistut pelit eivät kelpaakkaan Nintendon pelijulkaisuiksi, mikäli ne toimivat "argumenttiasi" vastaan. Varsinainen väittelijä kyseessä.
lainaa
Arcane

Moderaattori

Rekisteröitynyt 10.04.2007

29.12.2010 klo 13.12

Tähän onkin sitten hyvä lopettaa rölläily ja rölleihin vastaaminen.
lainaa
linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

29.12.2010 klo 13.45

Arcane kirjoitti:
Tähän onkin sitten hyvä lopettaa rölläily ja rölleihin vastaaminen.

Ilonpilaaja tylsimys! :p-prrrr!
lainaa
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

29.12.2010 klo 15.16

Execta kirjoitti:
Huomenna tämä saapuu Brittein saarilta. :) Pitää vielä toinen ohjain (joku halpis kopio, Madcatz, Hama tms.) hommata co-oppia varten.

No eipä saapunutkaan. Perhanan Englannin lumipyryt. Pfff...
lainaa
Munkka

29.12.2010 klo 23.29

Kontrollit toimivat astetta paremmin sivuttain käännetyllä wiimotella, tattia on vaikeampi palauttaa keskelle. Eikä tatti muutenkaa ole tarpeellinen 2D tasoloikassa.
lainaa
tumi

01.01.2011 klo 19.08

Pelinä paljon parempi kuin NSMB Wii joka tuntuu tähän nähden helpolta. Ärsyttävää on jos pelaa kaksin peliä taidottoman kanssa, jolloin ei ikinä pääse eteenpäin kun toinen kuluttaa kaikki elämät aina loppuun.. :D
lainaa

Ephemeris - 4X avaruustrategiaa, aitoa 3D-taistelua -  joukkorahoita nyt!
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova