Just Cause 2
Arvioitu: | Playstation 3 |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Avalanche Studios |
Julkaisija: | Square Enix |
Julkaisupäivä: | 26.03.2010 |
Pelin kotisivut |
Demokratiaa aseilla, osa 2
Suunnilleen Kaukoitään sijoittuvassa Panaun valtiossa on tapahtunut (taas kerran) vallankaappaus. Tällä kertaa uusi hallitsija ei ole länsimaiden mieleen, ja lisäksi mystisen "Agencyn" entinen luottomies paikan päällä vaikuttaa kadonneen maan alle, ehkä jopa vaihtaneen puolta. On siis aika lähettää joka paikan erikoismies Rico Rodriquez horjuttamaan valtiota, etsimään kadonnut agentti ja siinä sivussa riehumaan vapaasti isolla alueella.
Alkuperäinen Just Cause oli jokseenkin ristiriitainen tapaus ilmestyessään, mutta myi kuitenkin sen verran, että Avalanche Studios naapurimaastamme Ruotsista on päästetty yrittämään uudelleen. Tällä kertaa ollaan siis Etelä-Amerikan banaanivaltion sijaan maailman toisella laidalla, mutta meno ei ole hirveästi muuttunut. Agenttimme juoksee, hyppii, ajaa ja lentää varsin massiivisella saarella ja suorittaa samalla pääjuoni- ja sivutehtäviä. Vapaa-aikaa vietetään valtaamalla viholliselta kyliä ja tukikohtia sekä keräilemällä aseiden ja kulkupelien parantamiseen kelpaavia krediittejä.
Eräs ensimmäisiä havaintoja pelialueesta on, että se todellakin on erittäin suuri. Mainosteksti lupaa erinäisiä neliökilometrejä, ja jopa lentovälineillä kestää varsin pitkään kaarestaa alueen päästä toiseen. Tämä tarkoittaa toisaalta, että tutkittavaa piisaa, ja toisaalta, että siirtymät paikasta toiseen venyvät pitkiksi. Pian alun jälkeen asekauppias tarjoutuukin ilmaiseksi taksiksi, mikäli pelaajaa ei haittaa, että taivaalta laskuvarjolla pudottautuva sotilas on varsin haavoittuvainen.
Tutkivaiselle keräilijäluonteelle JC2 onkin omiaan. Itsellänikin tehtävien suoritus keskeytyi useasti, kun havaitsin matkan varrella houkuttelevan vihollistukikohdan, josta jäin tavoittelemaan 100 %:n valloitusta bonuksineen. Tähän kuuluu paitsi kaikkien vihollisen rakennelmien tuhoaminen, myös ase- ja ajoneuvokrediittien noukkiminen. Valitettavan pian tosin huomasin, että tukikohdat ovat pitkälti toistensa hiilikopioita, ja niiden määrässä on menty melkein yhtä pahasti yli laidan kuin Saboteurin natsikohteissa. Lisäksi osan kohteista tuhoaminen on kertaluokkaa haastavampaa. No, eipä lopu tekeminen kesken.
Onkin hyvä, että tehtävää piisaa valloitustaisteluissa, sillä varsinaiset juonitehtävät ovat keskimäärin liian helppoja. Jos hallitsee tukikohdan haltuunoton ja osaa katsella ympärilleen, löytää yleensä hyvin nopeasti vaikkapa tankin, helikopterin tai suihkukoneen, jolla tehtävä muuttuu hyvin yksinkertaiseksi. Ricolla on käytössään myös äärimmäisen näppärä kiipeilykoukku, jonka voi ampua kiinni melkein mihin tahansa ja yli 100 metrin päähän. Sillä on helppoa mm. vetäistä katolla kyttäävät tarkka-ampujat tonttiin tai paeta vihollislaumaa talon katolle. Ja vaikka tuhoaa esim. kaikki sataman bensiinivarastot pommeillaan, ei vastapuoli lähetä taisteluun kuin muutaman hassun tyypin, jotka saa kohtuuvaivalla niitattua.
Lisää vaivautunutta hymähtelyä aiheuttaa pelin hahmokavalkadi. Eri hahmoille on kehitetty todella ärsyttäviä (ja epärealistisia) aksentteja ääninäyttelijöiden jo entisestään tankeroon englantiin, jolloin lopputulos on monen myötähäpeän summa. Välinäytöksiä tulee skippailtua vain, ettei tarvitsisi kuunnella hahmojen mongerrusta enää yhtään enempää. Samasta syystä pelaajaa kiinnostaa todella vähän, mitä eri porukoille lopulta tapahtuu. Vihollisen sotilaat taas huutavat muutaman lauseen stereotyyppistä Apu-englantia, eivätkä hahmot tunnu osaavan päättää, onko Ricon lempinimi Scorpio vai Scorpion.
Niin, puhumattakaan sitten siitä, että bugeja piisaa ihan kotitarpeiksi. Esineitä häviää, näkymättömät seinät estävät osumisen viholliseen, ja useamman kerran katosivat yhden kylän kaikki talot:
Peliin sisällytetty YouTube-toiminnallisuus auttaa kummasti näiden nolojen hetkien taltioinnissa.
Tämä rankahko kritiikki voisi antaa helposti sen kuvan, ettei JC2:lla ole mitään ansioita. Sekään ei kuitenkaan ole aivan totta. Ennen kaikkea pelin runsas ja todella erilainen ajoneuvovalikoima ja hillitön fysiikka mahdollistavat monenlaisen temppuilun. Kiipeilyköydellä voi sitoa esineitä toisiinsa, autoilla voi hypellä aivan hillittömästi rampeilta, lentokoneilla ja helikoptereilla pelleily on hauskaa ja monenlainen muukin askartelu on mahdollista. Ja vaikka tukikohtien valloittaminen onkin saman toistoa, tavaran räjäyttely on edelleen hauskaa, ja se on myös erittäin tyydyttävästi toteutettua. Rico Rodriquez kestää täysin epärealistisen määrän osumia, mikä vie pelistä viimeisenkin realismin murusen, mutta kun asiaan suhtautuu oikein, se haittaa lopulta yllättävän vähän. Maisemat ovat parhaimmillaan todella jylhän näköisiä:
Pohjimmiltaan Just Cause 2 jättää kuitenkin päällimmäiseksi sanan "toisaalta". Pelialue on laaja, mutta toisaalta se sisältää runsaasti copypastella toteutettuja vihollisia ja siirtymät ovat liian pitkiä. Aseiden päivittäminen on kivaa, mutta toisaalta asekauppiaalta ostettuina aseet tulevat älyttömän kalliiksi. Idea sisällissodassa olevasta valtiosta on hyvä, mutta toisaalta juonen toteutus lähentelee naurettavaa. En odota, että jokainen vapaan maailman peli pääsee henkilöhahmoissaan edes GTA-tasolle, mutta toisaalta jonkinlainen uskottavuus olisi tarpeen. Harva peli on virheetön julkaisussa, mutta toisaalta kokonaan häviävät kaupungit ovat jo vähän paksua... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Itselleni nämä sandbox-pelit tarjoavat kohtuullisessa määrin viihdettä, joten jaksoin Just Cause 2:takin lypsää helposti alun toistakymmentä tuntia. Tekemistä viitseliäälle on vaikka sadoiksi tunneiksi, mutta suurempaa juonivetoisuutta kaipaavat voivat käyttää aikansa huomattavasti paremminkin.
Alkuperäinen Just Cause oli jokseenkin ristiriitainen tapaus ilmestyessään, mutta myi kuitenkin sen verran, että Avalanche Studios naapurimaastamme Ruotsista on päästetty yrittämään uudelleen. Tällä kertaa ollaan siis Etelä-Amerikan banaanivaltion sijaan maailman toisella laidalla, mutta meno ei ole hirveästi muuttunut. Agenttimme juoksee, hyppii, ajaa ja lentää varsin massiivisella saarella ja suorittaa samalla pääjuoni- ja sivutehtäviä. Vapaa-aikaa vietetään valtaamalla viholliselta kyliä ja tukikohtia sekä keräilemällä aseiden ja kulkupelien parantamiseen kelpaavia krediittejä.
Lääniä piisaa
Tutkivaiselle keräilijäluonteelle JC2 onkin omiaan. Itsellänikin tehtävien suoritus keskeytyi useasti, kun havaitsin matkan varrella houkuttelevan vihollistukikohdan, josta jäin tavoittelemaan 100 %:n valloitusta bonuksineen. Tähän kuuluu paitsi kaikkien vihollisen rakennelmien tuhoaminen, myös ase- ja ajoneuvokrediittien noukkiminen. Valitettavan pian tosin huomasin, että tukikohdat ovat pitkälti toistensa hiilikopioita, ja niiden määrässä on menty melkein yhtä pahasti yli laidan kuin Saboteurin natsikohteissa. Lisäksi osan kohteista tuhoaminen on kertaluokkaa haastavampaa. No, eipä lopu tekeminen kesken.
Juonitiimin lepoloma
Lisää vaivautunutta hymähtelyä aiheuttaa pelin hahmokavalkadi. Eri hahmoille on kehitetty todella ärsyttäviä (ja epärealistisia) aksentteja ääninäyttelijöiden jo entisestään tankeroon englantiin, jolloin lopputulos on monen myötähäpeän summa. Välinäytöksiä tulee skippailtua vain, ettei tarvitsisi kuunnella hahmojen mongerrusta enää yhtään enempää. Samasta syystä pelaajaa kiinnostaa todella vähän, mitä eri porukoille lopulta tapahtuu. Vihollisen sotilaat taas huutavat muutaman lauseen stereotyyppistä Apu-englantia, eivätkä hahmot tunnu osaavan päättää, onko Ricon lempinimi Scorpio vai Scorpion.
Niin, puhumattakaan sitten siitä, että bugeja piisaa ihan kotitarpeiksi. Esineitä häviää, näkymättömät seinät estävät osumisen viholliseen, ja useamman kerran katosivat yhden kylän kaikki talot:
Peliin sisällytetty YouTube-toiminnallisuus auttaa kummasti näiden nolojen hetkien taltioinnissa.
Mutta toisaalta...
Pohjimmiltaan Just Cause 2 jättää kuitenkin päällimmäiseksi sanan "toisaalta". Pelialue on laaja, mutta toisaalta se sisältää runsaasti copypastella toteutettuja vihollisia ja siirtymät ovat liian pitkiä. Aseiden päivittäminen on kivaa, mutta toisaalta asekauppiaalta ostettuina aseet tulevat älyttömän kalliiksi. Idea sisällissodassa olevasta valtiosta on hyvä, mutta toisaalta juonen toteutus lähentelee naurettavaa. En odota, että jokainen vapaan maailman peli pääsee henkilöhahmoissaan edes GTA-tasolle, mutta toisaalta jonkinlainen uskottavuus olisi tarpeen. Harva peli on virheetön julkaisussa, mutta toisaalta kokonaan häviävät kaupungit ovat jo vähän paksua... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Itselleni nämä sandbox-pelit tarjoavat kohtuullisessa määrin viihdettä, joten jaksoin Just Cause 2:takin lypsää helposti alun toistakymmentä tuntia. Tekemistä viitseliäälle on vaikka sadoiksi tunneiksi, mutta suurempaa juonivetoisuutta kaipaavat voivat käyttää aikansa huomattavasti paremminkin.
Just Cause 2 (Playstation 3)
Kohtalainen hiekkalaatikko, jossa mukana tylsä perustason juoni.
- Mainio fysiikka
- Tyydyttävää tuhoa
- Paljon ajoneuvoja
- Juoni ei juuri kiinnosta
- Puuduttavan samanlaista tekemistä
- Typerä ääninäyttely
Keskustelut (22 viestiä)
06.04.2010 klo 18.48
06.04.2010 klo 19.10
Rekisteröitynyt 11.04.2007
06.04.2010 klo 20.26
Saman määrän pojoja antaisin kuin Mikkokin, mutta suosittelen tosiaankin kokeilemaan peliä.
06.04.2010 klo 21.46
Rekisteröitynyt 30.06.2009
06.04.2010 klo 23.19
07.04.2010 klo 10.58
07.04.2010 klo 11.52
Tekemistä riittää ja pelaaminen on ennenkaikkea hauskkaa. Kyllä tälle antaisin 85 pojoa ainakin.
07.04.2010 klo 13.52
xbox versio ei ole bugaillut 35+ tuntia takana eikä mitään mainittavan arvoista bugia ole näkynyt
Samat bugit ne on siihenkin versioon copy pastettu.
Rekisteröitynyt 08.08.2007
07.04.2010 klo 22.00
Kyllä tuossa viihtyy ihan mukavasti pidemmänkin aikaa kun kylvää tuhoa eri paikkoihin ympäri saaria.
Rekisteröitynyt 29.10.2007
07.04.2010 klo 23.25
08.04.2010 klo 08.45
Rekisteröitynyt 26.09.2007
08.04.2010 klo 10.55
olenko minä ainoa joka tykkäsin Far Cry 2 ?
Et. Minä tykkäsin Far Cry kakkosesta myös ja mielestäni se oli parempi kuin ensimmäinen osa. Jotenkin se oli mukava peli.
Rekisteröitynyt 14.10.2008
09.04.2010 klo 19.37
olenko minä ainoa joka tykkäsin Far Cry 2 ?
Et. Minä tykkäsin Far Cry kakkosesta myös ja mielestäni se oli parempi kuin ensimmäinen osa. Jotenkin se oli mukava peli.
Jep, itsekkin tykkäsin kovasti ja tykkään vieläkin. Varmaan päälle 60h tullut sitä hakattua, jokin siinä vaan kiehtoo :P
Rekisteröitynyt 10.04.2007
09.04.2010 klo 23.17
Pelissähän ei ole panssarivaunuja ollenkaan (lolwut) vaan ylitehokkaalla ja loputtomasti ammuksia sylkevällä minigunilla varustettuja panssaroituja autoja...
En tiedä JC2:sta muuta kuin demon kokeiluni verran, mutta siinä ainakaan ei ympäristöt tuhoutuneet, joten mitä sillä tankilla sitten edes tekis?
10.04.2010 klo 05.01
Rekisteröitynyt 17.09.2007
10.04.2010 klo 18.58
10.04.2010 klo 19.17
Itse olisin kyllä antanut vähän paremmat pisteet, lähemmäs 90:tä. Tietenkin pelin tarina on aivan naurettava ja ääninäyttely pakottaa naamapalmuilemaan usein, mutta ei se kuitenkaan ollut tarpeeksi pilaamaan sitä hauskuutta ja vapautta jota peli tarjoaa. Imho tämä teki sen mikä GTA IV:nkin olisi pitänyt tehdä: heitti turhat realistisuudet roskikseen ja korvasi ne hauskemmilla ominaisuuksilla.
No ei tämä nyt NIIN hauska ollut. Fysiikkamoottori kehitti sekä hauskoja tilanteita että turhautumista, autoilla ei tässä pelissä tehnyt juuri mitään, ja räiskintä oli perseestä. Ihan hyvät pisteet Heinonen antoi tälle, ei todellakaan mikään hiekkalaatikoiden kunkku.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
12.04.2010 klo 10.49
Itse olen kyllä viihtynyt hyvin tämän pelin parissa. Hahmot, ääninäyttely ja tarina on luultavasti ihan tarkoituksella vedetty överiksi ja itelle ne toimii ihan hyvin.
Nimimerkkisi onkin sikäli osuva, että kuunnellessani "kommunistikapinallisten" johtajanaista koin tarvitsevani bentsoja useastikin.
Mutta kuten sanottu, jos sandboxit kiinnostavat, niin semmoinen tässä on.
Rekisteröitynyt 11.10.2007
13.04.2010 klo 12.46
Muutenkin olen ollut PC-versioon erittäin tyytyväinen ja antaisin sille pisteitä jotain 80+ luokkaa helposti. Minulle tuo juoni sopi hyvin, samoin kuin hiekkalaatikko. Eikä ääninäyttelykään niin pahaa ollut minun mielestä, vaikka ei kyllä hyvääkään. Toki toistaviin tehtäviin ja paikkojen hajottamiseen kyllästyy, mutta on tämä silti ihan hauska peli :D
Rekisteröitynyt 18.04.2007
20.04.2010 klo 23.03
Outoa että PC:llä noita bugeja tai mitään muitakaan bugeja ole huomannu, mikä on jopa todella hyvin uudelta peliltä... Olisiko kyseessä ps3 tai konsoli-versioiden ominaisuus, muistin vähyydestä johtuen.
Sain juuri pelin läpäistyä ja kyllä ainakin itselläni bugeja tuli vähän liikaakin vastaan. Kaikista parasta oli, kun olin nyysimässä hävittäjää, joka oli normaalisti maassa. Juuri kun olin menossa sisään koneeseen, lensin kirjaimellisesti lähes kilometrin random suuntaan eri saarelle. Tällaisia sattui muutama lisääkin ja kaikista rasittavinta oli, kun tehtävän aikana olin menossa autoon sisään ja peli päättääkin tehdä samat temput. Tällä kertaa lensin vain n. 10 metriä, mutta kuolin tämän takia.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
21.05.2011 klo 09.00
20.07.2014 klo 11.19
olenko minä ainoa joka tykkäsin Far Cry 2 ?
Et tokikaan! Itse olen pelannut sitä varmaan sen 100h viiden läpipeluun aikana eri alustoilla. Olen ostanut pelin kolme kertaa, boxille pleikalle ja koneelle johtuen siitä että pelialustani on vaihtunut. FC2 on mielestäni ehkä sukupolvensa parhaita pelejä ja ainakin fps:stä kaikista paras. Ehdottoman aliarvostettu, aikaansa edellä oleva helmi. Iso osa pelin saamasta kritiikistä perustuu arvostelijan "väärään pelitapaan". Ongelmat on vältettävissä hiippailulla, sniputuksella ja teiden välttämisellä pusikoiden ja vesiväylien toimiessa kulkureitteinä. Edelleen tulee palattua pelin pariin.