Suomen synkän ja märän talven keskellä monet kansalaisistamme lähtevät viikoksi tai pariksi räntää pakoon Välimeren rannoille tai muualle lämpimämpiin maisemiin. Rahasta tarkka ja fiksu pelaaja voi hymähdellä tällaisille löhölomille ja päästä paratiisisaarelle muutaman kymmenen euron sijoituksella. Aurinkorannalla löhöilyn ja turistirysien kiertelyn lisäksi strategiapeli Tropico 3 antaa lomailijalle käteen avaimet koko saaren hallintaan. El Presidentenä, rautanyrkkisenä diktaattorina pelaajan on nostettava pieni banaanivaltionsa kehittyneeksi Karibian helmeksi, joka tuottaa paitsi iloa asukkailleen, toivottavasti myös ansaitun siivun rahaa rakastetun johtajansa sveitsiläiselle pankkitilille.



Tropicon yleisilmettä leimaa huumori, jolla vakavatkin asiat pelaajalle esitetään. Rento ote sopiikin karibialaiseen stereotypiaan, jossa asiat tehdään hieman pohjoismaita löysemmin rantein, vallankaappauksia tulee ja menee, eivätkä presidentin salamurhayritykset ole kummoinenkaan uutinen. Ahkeralle pikkupikkupresidentille tarjotaan 15 tehtävän mittainen kampanja, jonka haasteisiin voi vastata osittain vapaassa järjestyksessä. Kartoilla voi pelata myös hiekkalaatikkotyylistä peliä monin säädettävin asetuksin, joten uudelleenpeluuarvoakin löytyy nopeille läpäisijöille.

Tehtävät alkavat yleensä pienen kyläpahasen luotsaamisesta Tropicon saarivaltakunnan kruunuksi ulkomaankaupan ja turismin tuoman rahan suosiollisella avustuksella. Sisäpolitiikkaakin pitää hoitaa, sillä turisteja ei juuri kiinnosta tulla hökkelimajojen keskelle lomaansa viettämään. Ulkomaankauppaan taas vaikuttaa maailmanmarkkinatilanne ja saaren raaka-aineiden riittävyys. Tyypillisiä vientituotteita ovat hedelmät, puu, kulta ja kahvi. Tuotteita voi myydä sellaisenaan tai tehtaiden avulla tuottaa sokerista rommia, kullasta koruja ja puusta huonekaluja rikkaiden ulkomaalaisten ostettavaksi. Myös öljyesiintymät tuovat mukavasti lisäpätäkkää saaren asukkaiden hyväksi.

Presidentti voikin hoitaa saartaan lähinnä kahdella tavalla, joko asukkaiden iloksi tai omaksi henkilökohtaiseksi hyödykseen. Ketku johtaja voi vetää sievoisen summan valuuttaa omalle henkilökohtaiselle Sveitsin pankkitililleen useastakin eri lähteestä kun korkean moraalin omaava rakastettu presidentti rakentaa rahoilla asukkaille parempia rakennuksia, työläisille terveydenhuoltoa ja viihdykettä. Aggressiivinen rakentaja kuulee tuon tuosta radiouutisista miten saaren budjetti on jälleen kerran pahasti miinuksella ja ulkovallat suitsivat maan rahankäyttöä.



Paratiisisaaria johdetaan vuodesta 1950 eteenpäin aina 2000-luvulle asti. Tämä tarkoittaa sitä, että historiallisissa kuvioissa ovat mukana sekä Amerikan Yhdysvallat että suuri ja mahtava Neuvostoliitto. Ulkopolitiikan kiemuroita pitää hoidella siten, ettei kumpikaan ydinasevalta päätä eräänä kauniina päivänä valloittaa koko Tropicoa haltuunsa. Liittoutumiakin voidaan toki tehdä suuntaan tai toiseen ja rahallinen avustus jommalta kummalta tai parhaassa tapauksessa molemmilta suurvalloilta on elintärkeää etenkin kehittyvän paratiisisaaren ensivuosina.

Kampanjassa tehtävät määrittelevät usein sen mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Tavoitteena voi olla turismiarvon nostaminen, teollisuuden kehittäminen tai poliittisen tilanteen rauhoittaminen. Sen lisäksi, että pelaaja päättää saaren suurista linjoista, voi karttaa lähentää aivan ruohonjuuritasolle asti ja seurata yksittäisten kansalaisten edesottamuksia. Vaikka kansalaisten elämä onkin mallinnettu tarkasti mukaan, pysyy pelimekaniikka jatkuvasti selkeänä johtajan toimien keskittyessä lähinnä rakennusten rakentamiseen ja palkkaneuvottelujen käyntiin. Kadunmiehiltä saa kuitenkin The Sims -tyylisen tyytyväisyys-, ammatti- ja elämäntilannelistauksen, josta herkkä presidentti poimii pienimmätkin trendit kansan hyvinvoinnista. Näiden perusteella kaukaa viisas rakennuttaja voi väsätä saarelle kirkon tai terveyskeskuksen jo hyvissä ajoin ennen mielenosoitusten puhkeamista.

Peli on jatkuvaa tasapainottelua rahavirtojen varmistamisen ja sisäpolitiikan rauhoittamisen välillä. Viljelysmaata pitää käyttää tuottavien tupakkapensaiden ohella myös kansan ruokkimiseen kelpaavien lajikkeiden viljelyyn ja välillä turistihotelleihin säästetyillä rahoilla on suoranainen pakko rakennuttaakin lisää tai parempilaatuisia asuinrakennuksia kansalle. Joviaali presidentti voi sallia alamaisilleen myös mahdollisuuden vaaleihin, maksettuihin tai jopa täysin puolueettomiin. Vaalivoitot napsuvat kansastaan huolta pitävälle comandantelle kuin hallituspaikat SDP:lle kunhan muistaa pitää eri kansanryhmät tyytyväisinä viimeistään nostamalla näiden ongelmat esiin paatoksellisessa vaalipuheessa.



Tropico 3 on rakentava strategiapeli, eikä paratiisisaarella juurikaan sodita. Taistelut käydään lähinnä automaattisesti yleensä tyytymättömiä kapinallisia vastaan. Taisteluiden voittoon riittää riittävän suuri armeija, joka Tropicon pienessä mittakaavassa tarkoittaa yleensä noin kahdeksaa tai jopa kymmentä kiväärimiestä. Mittakaava onkin Tropicon selkein kompastuskivi paitsi karttojen pienen koon, myös peliajan ja tulostenseurannan osalta. Tekemistä on pelissä mukavasti, mutta normaalinopeudella pelikello laahaa laiskasti eteenpäin johtajan pyöritellessä peukaloitaan. Yleensä pelikello tulikin tökättyä täyteen vauhtiin, jolloin tarkennukset valmistuvat silmissä ja tulokset ovat nähtävissä nopeasti. Suuren luokan tulokset eli koko saaren tai saarivaltakunnan menestys sen sijaan jää hämärän peittoon. Vaikka saarta johdetaan 50 vuotta, tuntuu visiitti lopulta muutaman kuukauden pestiltä, eikä pelaajalle kerrota erityisen selkeästi valtakauden lopputuloksia.

Strategiapelinä Tropico 3 on kevyehkö, eikä uusia innovaatioita juurikaan nähdä. Kaltaiselleni kaupunginrakentelijalle peli tarjoaa mukavasti tekemistä, mutta sotaisampaa viihdettä pelistä ei irtoa lainkaan. Suuremmilla kartoilla ja vauhdikkaammalla pelinkululla Tropicosta olisi ollut ajankulua Sim Cityjen perään haikaileville, tällaisenaan toiminta on melko lyhytkestoista ja pätkittäistä ilman mahdollisuuksia suurten visioiden toteuttamiseen. Letkeä tunnelma ja etenkin loistava pelinsisäinen radiokanava juontajineen pitävät suupielet hymyssä sen aikaa kuin Tropicon lomaa kestää. Ainahan etelänmatkat tuntuvat kesken loppuvan kuitenkin.