Left 4 Dead 2
Arvioitu: | Tietokonepelit |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1-8 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Valve |
Julkaisija: | Valve |
Julkaisupäivä: | 17.11.2009 |
Pelin kotisivut |
Vakavaa zombivainoa
Ensimmäisen Left 4 Deadin väliinjättäneelle Left 4 Dead 2 on armelias kokemus, sillä pelissä ovat pääosassa uudet sankarit, eikä juonellisia viitteitä ensimmäiseen osaan juurikaan ole. Juonellisia viitteitä ei tosin ole juuri mihinkään muuhunkaan, sillä Left 4 Dead 2 ei ole tarinapainotteinen seikkailupeli. Pelissä pidetään päämärä selkeänä - maassa on tuhansittain epäkuolleita hirvityksiä, neljän ihmisen ryhmä on jäänyt zombi-invaasion keskelle ja ympäristöön on tiputeltu aseita. Arvatkaapa, mitä sitten tapahtuu?
Left 4 Dead 2 on ensisijaisesti yhteistyötilaan perustuva verkkomoninpeli. Toki peliä voi pelata jaetulla ruudulla ja jopa yksinpelinä, mutta nämä ovat vain lähinnä oheissälää varsinaisen ytimen ympärillä. Pelaajat pääsevät alusta asti loikkaamaan minkä tahansa tapahtumapaikan mihin tahansa karttaan yksin- ja moninpelikampanjoissa. Peliä ei tarvitse läpäistä kronologisesti, mikä onkin luonteva ratkaisu, kun taustalla ei ole kummoistakaan tarinaa seurattavaksi.
Jokaisessa kentässä ihmishahmoja on aina neljä. Ne hahmot, joiden saappaantäytteeksi ei riitä eläviä ihmisiä, ovat tekoälyn ohjastamia botteja. Ihmispelaajia kannattaa kuitenkin haalia tiimiinsä, sillä tekoälyllä loppuu usein järki kesken kiivaimman taistelun. Botit juoksentelevat suoraan pelaajan tulilinjalle tai harhailevat ties missä maisemia ihailemassa samalla kun hunter-zombi repii pelaajalta pernat ja kaikki muutkin vehkeet happihyppelylle. Satunnaisiin nettituttavuuksiin ja arvottuihin kanssapelaajiin tosin ei voi välillä luottaa tämänkään vertaa kun nämä herrantertut päättävät kääntää tuliluikkunsa kohti kanssapelaajiaan heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Jatkuva idioottien otteluista ulosäänestäminen käy nopeasti tylsäksi aktiviteetiksi kun niitä zombejakin pitäisi samalla ammuskella.
Kun ihmispelaajia on oikeasti täydet neljä kappaletta ja nämä vielä tuntevat toisensa hyvin, syntyy tiimin sisälle luottamuksen ilmapiiri, joka mahdollistaa myös taktisen suunnittelun. Pelkällä sinne tänne räiskimisellä L4D2:ssa ei pitkälle pääsekään edes ystävien seurassa vaan kommunikaation on toimittava ryhmän sisällä myös keskellä kaoottisen tuntuista zombirynnäkköä. Epäitsekkyys, yhdessä pysyminen ja tulitusilmansuuntien ennalta päättäminen ovat avain onneen.
Itse nautin nykyään lähes kaikki pelini kotisohvalta konsoliohjainta pyöritellen, mutta L4D2:n kehittäneelle Valvelle konsolikäännökset ovat aiemminkin olleet lähinnä kassan kartuttamiseksi tehtyjä pakollisia lisätöitä. L4D2 onkin selvästi PC-peli, joka vetoaa varmasti Counter-strikeä pelaavaan yleisöön huomattavasti Grand Theft Autoa ja Haloja hakkaavaa kasuaalimpaa pelaajaporukkaa paremmin. PC-suuntautuneisuus paistaa konsoliversion tahmeahkoista kontrolleista, joilla nopeasti päällekäyviin vihollisiin ei tahdo välillä ehtiä lainkaan reagoimaan. PC:llä näppäimistöä ja hiirtä käytettäessä samaa ongelmaa ei ole ja hektinen sinne tänne räiskintä muuttuu pian tarkkojen ja tappavien laukausten sarjoiksi.
Osumatarkkuus on hyvän tiimikommunikoinnin ohella voittavan pelaajan tärkein ominaisuus. Huonot pelaajat erotetaan hyvistä viimeistään Versus- ja Scavenge-pelitiloissa, joissa kaksi nelihenkistä joukkuetta käyvät toisiaan vasten vuoroin zombeina ja selviytyjinä. Näissä pelitiloissa karttojen muistaminen ulkoa ja äärimmäiset refleksit ratkaisevat todella paljon. L4D2:ssa ei kannata kuitenkaan aina räiskiä ampuma-aseilla. Etenkin Scavenge-pelitilassa on välillä syytä käyttää lähitaisteluaseita kuten kirvestä, paistinpannua tai tyylikästä moottorisahaa vihollisten niittämiseksi, sillä yksikin harhaluoti saattaa räjäyttää selviytyjien keräämät bensakanisterit tuleen. Kampanjapelin ahtaimmissa tiloissakin lähitaisteluaseet tulevat todella tarpeeseen, ettei zombirynnäkön keskellä tule ammuttua tiimikaveriaan selkään.
Pelin keskittyminen verkkopeliin käy ilmi myös grafiikasta. Ympäristöt ovat periaatteessa mielenkiintoisia yksityiskohtineen, mutta pelin ulkoasua vaivaa yksinkertaisuus, kulmikkuus ja animoinnin sekä tunnelman puute. Edes perinteiseen pelottavaan huvipuistoon ei ole saatu tiristettyä tunnelmaa sen vertaa, että varpaat kastuisivat. L4D2:ssa ei ole tarkoitus ihailla maisemia, tulla säikytetyksi tai pelätä - nyt on tarkoitus vain räiskiä. Kauhupeliä Valven uutukaisesta ei saa tekemälläkään, mutta kiitos yksinkertaisen ulkoasun ruudunpäivitysnopeus on jatkuvasti korkea ja viholliset erottuvat usein staattisesta taustasta hyvin. Äänimaailma tukee suorittamishakuista pelikokemusta ja tehosteet sekä musiikki ovatkin lähes poikkeuksetta puhtaasti informatiivisia.
Kartat ovat myös vahvasti moninpeliä varten suunniteltuja ja vaihtoehtoiset etenemisreitit on karsittu vähiin. Välillä putki laajenee ja Swamp Fever -kampanjassa suohon saattaa välillä eksyäkin, mutta yleensä reitit kenttien läpi ovat selkeästi merkityt. Ylitsepääsemättömät esteet on tehty usein korostetusti ylitsepääsemättömän oloisiksi, joskin on hieman outoa, että aivottomat zombit osaavat kiivetä verkkoaitaa pitkin ketterästi kuin sirkuksen akrobaatit, mutta pelihahmoilta moinen suoritus ei onnistu sitten mitenkään. Moninpelissä selkeitä karttoja osaa kuitenkin arvostaa, sillä aikaa ei tuhraannu ympäristön pohtimiseen vaan kaiken ajan voi käyttää pisteestä toiseen juoksemiseen.
Tosipelaaijlle Left 4 Dead 2 on herkkua ja etenkin PC:llä kyse on varmasti yksi vuoden parhaista tiimiräiskinnöistä. Konsolipuolella L4D2 ei loista samalla tavoin kankeampien kontrollien ja yleisesti huonommin sohvapelaamiseen soveltuvan pelityypin vuoksi. Yksinpeliksi Left 4 Dead 2:sta ei ole oikeastaan lainkaan, kaksinpelinäkin homma toimii vain puolittain. Mikäli verkosta ei löydy toistuvasti kolmea hyvää tuttavaa peliseuraksi, kannattaa L4D2 jättää kaupan hyllylle. Niille, joilta tarvittavat kolme verkossa iltansa tiiviisti viettävää ystävää löytyy, L4D2 tarjoaa kofeiinihuuruista, vauhdikasta zombiräiskintää, jota on ilo pelata.
Nelistäen
Jokaisessa kentässä ihmishahmoja on aina neljä. Ne hahmot, joiden saappaantäytteeksi ei riitä eläviä ihmisiä, ovat tekoälyn ohjastamia botteja. Ihmispelaajia kannattaa kuitenkin haalia tiimiinsä, sillä tekoälyllä loppuu usein järki kesken kiivaimman taistelun. Botit juoksentelevat suoraan pelaajan tulilinjalle tai harhailevat ties missä maisemia ihailemassa samalla kun hunter-zombi repii pelaajalta pernat ja kaikki muutkin vehkeet happihyppelylle. Satunnaisiin nettituttavuuksiin ja arvottuihin kanssapelaajiin tosin ei voi välillä luottaa tämänkään vertaa kun nämä herrantertut päättävät kääntää tuliluikkunsa kohti kanssapelaajiaan heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Jatkuva idioottien otteluista ulosäänestäminen käy nopeasti tylsäksi aktiviteetiksi kun niitä zombejakin pitäisi samalla ammuskella.
Kun ihmispelaajia on oikeasti täydet neljä kappaletta ja nämä vielä tuntevat toisensa hyvin, syntyy tiimin sisälle luottamuksen ilmapiiri, joka mahdollistaa myös taktisen suunnittelun. Pelkällä sinne tänne räiskimisellä L4D2:ssa ei pitkälle pääsekään edes ystävien seurassa vaan kommunikaation on toimittava ryhmän sisällä myös keskellä kaoottisen tuntuista zombirynnäkköä. Epäitsekkyys, yhdessä pysyminen ja tulitusilmansuuntien ennalta päättäminen ovat avain onneen.
Hooseepeesee
Osumatarkkuus on hyvän tiimikommunikoinnin ohella voittavan pelaajan tärkein ominaisuus. Huonot pelaajat erotetaan hyvistä viimeistään Versus- ja Scavenge-pelitiloissa, joissa kaksi nelihenkistä joukkuetta käyvät toisiaan vasten vuoroin zombeina ja selviytyjinä. Näissä pelitiloissa karttojen muistaminen ulkoa ja äärimmäiset refleksit ratkaisevat todella paljon. L4D2:ssa ei kannata kuitenkaan aina räiskiä ampuma-aseilla. Etenkin Scavenge-pelitilassa on välillä syytä käyttää lähitaisteluaseita kuten kirvestä, paistinpannua tai tyylikästä moottorisahaa vihollisten niittämiseksi, sillä yksikin harhaluoti saattaa räjäyttää selviytyjien keräämät bensakanisterit tuleen. Kampanjapelin ahtaimmissa tiloissakin lähitaisteluaseet tulevat todella tarpeeseen, ettei zombirynnäkön keskellä tule ammuttua tiimikaveriaan selkään.
Pelin keskittyminen verkkopeliin käy ilmi myös grafiikasta. Ympäristöt ovat periaatteessa mielenkiintoisia yksityiskohtineen, mutta pelin ulkoasua vaivaa yksinkertaisuus, kulmikkuus ja animoinnin sekä tunnelman puute. Edes perinteiseen pelottavaan huvipuistoon ei ole saatu tiristettyä tunnelmaa sen vertaa, että varpaat kastuisivat. L4D2:ssa ei ole tarkoitus ihailla maisemia, tulla säikytetyksi tai pelätä - nyt on tarkoitus vain räiskiä. Kauhupeliä Valven uutukaisesta ei saa tekemälläkään, mutta kiitos yksinkertaisen ulkoasun ruudunpäivitysnopeus on jatkuvasti korkea ja viholliset erottuvat usein staattisesta taustasta hyvin. Äänimaailma tukee suorittamishakuista pelikokemusta ja tehosteet sekä musiikki ovatkin lähes poikkeuksetta puhtaasti informatiivisia.
Oletko tosissasi?
Tosipelaaijlle Left 4 Dead 2 on herkkua ja etenkin PC:llä kyse on varmasti yksi vuoden parhaista tiimiräiskinnöistä. Konsolipuolella L4D2 ei loista samalla tavoin kankeampien kontrollien ja yleisesti huonommin sohvapelaamiseen soveltuvan pelityypin vuoksi. Yksinpeliksi Left 4 Dead 2:sta ei ole oikeastaan lainkaan, kaksinpelinäkin homma toimii vain puolittain. Mikäli verkosta ei löydy toistuvasti kolmea hyvää tuttavaa peliseuraksi, kannattaa L4D2 jättää kaupan hyllylle. Niille, joilta tarvittavat kolme verkossa iltansa tiiviisti viettävää ystävää löytyy, L4D2 tarjoaa kofeiinihuuruista, vauhdikasta zombiräiskintää, jota on ilo pelata.
Left 4 Dead 2 (Tietokonepelit)
Left 4 Dead 2 on suunniteltu vain ja ainoastaan kolmen kaverin kanssa nautittavaksi suorituskeskeiseksi tiimiräiskinnäksi. Miksikään muuksi tästä ei ole - eikä ehkä tarvitsekaan olla.
- Moninpeli
- Keskittyminen olennaiseen
- Yksinpeli
- Tunnelmattomuus
- Konsolikontrollien tahmeus
Keskustelut (26 viestiä)
21.12.2009 klo 13.06
Rekisteröitynyt 12.08.2009
21.12.2009 klo 13.50
21.12.2009 klo 14.08
Rekisteröitynyt 04.10.2008
21.12.2009 klo 16.38
21.12.2009 klo 17.24 1
Vittu mitkä pisteet. Syö pääs lintula.
Voisit sinäkin lopettaa turhan itkemises tai jatkaa sitä peeloplaneetan puolella kun sinäkään osaa antaa kunnon rakentavaa kritiikiä mistään.
Rekisteröitynyt 21.06.2008
21.12.2009 klo 17.33 1
Vittu mitkä pisteet. Syö pääs lintula.
uuuuuu, teiniangst antaa rakentavaa kritiikkiä:P
21.12.2009 klo 17.34 1
Rekisteröitynyt 28.11.2008
21.12.2009 klo 17.51
Rekisteröitynyt 19.09.2008
21.12.2009 klo 18.01 1
Rekisteröitynyt 17.03.2009
21.12.2009 klo 18.13
rambo vaa trollaa, älkää enää tarttuko syöttiin
Setäsi trollasi kun sinut teki.
21.12.2009 klo 18.35
21.12.2009 klo 19.01
Rekisteröitynyt 04.10.2008
21.12.2009 klo 19.22
Jormalle; Ei ne konsolipelit, vaan ne konsolit. En pidä ohjauksesta, ja pelit näyttävät huonommilta. PC:llä olen vääntänyt koko ikäni, joten varmaan ihan ymmärrettävää. Olen pelannut jokaista hiemankin huomiota saanutta peliä. Call of Dutyt taas alkavat toistaa samaa kaavaa. Kakkonen oli vielä oikein hyvä peli.
Ja Haloista en pidä, sillä FPS:ää on nähty miljoona kertaa ennenkin, paremmalla juonella. Toki se oli ensimmäisiä -ellei ensimmäinen- FPS peli konsoleille, joten konsolipelaajille ne voivat olla isokin juttu.
Assassins Creediä rakastin, kakkostakin odotan innolla. Unchartedeja tekisi myös mieli pelata, mutta ei löydy PS3:sta, eikä tule koskaan löytymäänkään.
Ja joo, 90 luvulta hyviä pelejää...eh... Diablo II ja Fallout II? Ainoat joita olen kunnolla edes pelannut tuolta vuosikymmeneltä. Pelaan kyllä pelejä jotka tulevat myös konsoleille, ja myöskin konsolikäännöksiä (olettaen että ne ovat hyvin tehtyjä), joten eipä minua oikein PC-elitistiksi voi leimata. ArmA:t ovat mielestäni paskaa, OFP kanssa. Kakkonen mukaan lukien.
Ja kyllä, L4D2 löytyy ihan ostettuna. : )
21.12.2009 klo 21.15
Rekisteröitynyt 20.08.2007
21.12.2009 klo 21.55
Tuntuu että nykyään peeloplaneetan uutis/artikkeli kommentointi on paljon rakentavampaa kuin täällä...
Totta turiset.
Vaikka olenkin vain alkuperäistä peliä pelannut, niin vaikutti ihan pätevältä arvostelulta. Ystävän kehoituksesta ostin alkuperäisen ja yllätyksekseni tykkäsin kovastikin (vaikka verkkotoiminnot olivat ihan pyllystä), mutta mitä useamman videon ja arvostelun tästä uudemmasta näkee, niin sitä enemmän vaikuttaa saakelin kalliilta lisälevyltä.
Ei lisälevyissä mitään vikaa ole, mutta 40€ euroa on jo aivan liikaa.
22.12.2009 klo 15.24
22.12.2009 klo 16.19
Rekisteröitynyt 04.10.2008
22.12.2009 klo 22.12
Rekisteröitynyt 10.04.2007
22.12.2009 klo 22.34
Pieni korjaus tuohon " neljän ihmisen ryhmä on jäänyt zombi-invaasion keskelle" kohtaan, keväällä ulevassa patchissa nivotaan molempien pelien sankarit yhteen eli 8 ihmisen ryhmä, eli nähtävästi molemmat pelit tapahtuvat samaa aikaa. Toivottavasti tekevät "pelimoden" jossa voi 8 henkilöä pelata selviytyneillä yhtä aikaa :D
Siitä on jo, 8v8 versus.
Hyvä peli, mutta on vielä paranneltavaa. Esimerkiksi lobby-systeemi on suoraan hanurista, se ei toimi, eikä sitä voi edes korjata.
Suosittelen peliä niille, jotka rakastat tiimityöskentelyä ja päätöntä räiskintää ilman mitään syytä. Ja jos juonikaan ei kiinnosta, tämä peli on must.
Rekisteröitynyt 13.03.2009
23.12.2009 klo 08.51
23.12.2009 klo 12.48
Counter-Strike:Sourcen servereillä pelattava ja ilmainen zombiemodifikaatiokin on parempi kuin left 4 dead...
Heh, heh, niinpä :)
25.12.2009 klo 22.41
Counter-Strike:Sourcen servereillä pelattava ja ilmainen zombiemodifikaatiokin on parempi kuin left 4 dead...
No ei todellakaa ole :D:D Se on iha perseestä.
26.12.2009 klo 11.46
Counter-Strike:Sourcen servereillä pelattava ja ilmainen zombiemodifikaatiokin on parempi kuin left 4 dead...
Heh, heh, niinpä :)
Mutta 1.6 Biohazard mod on imo parempi :)
27.12.2009 klo 15.45
ja warettaa en aio koska se ei vaan toimi kuten ei WoW:kaan, kuin hitailla paska servuilla.
28.12.2009 klo 02.17
26.11.2011 klo 11.36