Need for Speed SHIFT
Arvioitu: | Xbox 360 |
Genre: | Ajopelit, Simulaatiot |
Pelaajia: | 1-2, verkkopeli |
Ikärajoitus: | 7 |
Kehittäjä: | Slightly Mad Studios |
Julkaisija: | Electronic Arts |
Julkaisupäivä: | 17.09.2009 |
Pelin kotisivut |
Maan alta radalle
Need for Speed -sarja on pysynyt markkinoilla jo viidentoista vuoden ajan ja tuorein tulokas on sarjan kolmastoista osa. Alkuaikojen unelma-autoilla ajelusta siirryttiin takaa-ajojen ja reilusti kiitosta saaneen, yhden ainoan merkin mallihistoriaan pureutuvan Porsche Unleashedin jälkeen tuning-kulttuurin kimppuun kahden Undergroundin voimin. Kritiikki sarjaa kohtaan kasvoi yhä pelihallimaisempien jatko-osien myötä, eikä vuonna 2007 ilmestynyt Pro Street onnistunut sekään palauttamaan sarjaa vakavien autopelien kategoriaan. Carbonin ja Undercoverin tarinavetoisten kaahailujen jälkeen Electronic Arts iskee pöytään simulaattoristudio SimBinin kanssa yhteistyötä tehneistä Blimey!Gamesin jäsenistä koostetun Slightly Mad Studiosin kehittämän Shiftin.
Aivan ensimmäisenä tuore Need for Speed säpsäyttää virtuaalikuskin ajomallillaan. Ilman ajoapuja ajettaessa raskas kaasujalka saa auton jatkuvasti sivuluisuun ja kääntöajan pidetessä nopeutuva ohjaus aiheuttavat kokeneellekin autopelaajalle harmaita hiuksia, kunnes ohjausmalli alkaa hitaasti upota selkäytimeen. Ratilla ajettuna kyse on kuin toisesta pelistä ja pian kävi selväksi, että Shiftistä tulevat nauttimaan eniten juuri rattiohjaimen omistajat. Padillakin pärjää, mutta kierrosajat kärsivät pienistä sutimiseen ja perän irtoamiseen kuluneista sekunnin sadasosista. Kyseessä lienee peräti ensimmäinen selvästi rattiohjaimelle suunniteltu konsoliajopeli - PC-puolellahan tämä ajattelumalli on muodostunut standardiksi jo kymmenen vuotta sitten.
Ajomalli on omituisuuksineen oikeastaan vallan mainio. Pitkästä aikaa Need for Speed -sarjan pelissä on mahdollista ajaa autoa myös sisäkuvakulmasta ja autojen sisustat onkin mallinnettu varsin hienosti. Syynä tähän on se, että peli on suunniteltu juuri tästä kuvakulmasta pelattavaksi, eikä kevyempien kaahailujen tapaan auton takavaloja ihmetellen. Ohjaamonäkymässä autot myös viestittävät kuljettajalle hienosti vauhdin kasvusta sumentamalla ruudun reunoja sekä tiessä olevista pompuista heiluttamalla autoa todella tuntuvasti. Pahimmista asfalttiratojen kuopista saattaa varomattomasti ajava lentää kylki edellä ratavalliin, joten katua on osattava lukea tarkkaan.
Vauriomallinnuskin Shiftistä löytyy, mutta kyse on lähinnä kevyestä kosmeettisesta raapiintumisesta ja pienestä vaikutuksesta ajettavuuteen. Kilpuriaan saa runnoa päin betoniseiniä todella rajusti, ennen kuin ohjaus alkaa puoltaa tai vauhti hyytyä. Tällainen puolittainen vauriomallinnus tuntuu olevan meneillään olevan autopelikauden trendi - valitettavasti. Kolarit tekevät hienosta kilpa-autosta äkkiä visuaalisesti kurjan näköisen, mutta eivät kuitenkaan saa aikaan tyydyttävää rusinoitumista tai osien irtoilua.
Vaikka Shiftin ajomalli menee omassa listassani konsolipelien kärjen tuntumaan, ei miehekkäästä tuntumasta ole juurikaan iloa Mario Kart -tasoisissa pilipalikilpailuissa, joihin pelaaja rasseineen marssitetaan. Aivan kuin pelitiimi olisi jakautunut kahtia tuotannon aikana toisten hioessa realismiin taipuvaista ajomallia ja toisen puolen väsätessä mahdollisimman kevyttä ja viileää kisailua sinänsä mielenkiintoisille radoille.
Aika-ajoja ei järjestetä ja pelaaja saa usein ihmisyyssakkoa joutuen lähtemään radalle porukan häntäpäästä. Tämä voisi tuoda lisää mielenkiintoa peliin, ellei kisojen pituus etenkin pelin alkupuolella olisi vain kahden - kolmen kierroksen luokkaa. Kun pelaajan pitäisi ohittaa kymmenkunta todella härskisti ajavaa tekoälykuljettajaa varsin kapeilla radoilla, ei matka tahdo yksinkertaisesti riittää urakan suorittamiseen, vaikka pinnistäisi virheettömän ajosuorituksen.
On onni, ettei peliin ole mallinnettu autourheiluliitto FIA:n tuomaristoa, sillä tekoälykuljettajille satelisi elinikäisiä kilpailukieltoja todella tiuhaan. Pelaajan ohitusyritysten turhankin aktiivisen peittelyn lisäksi kanssakilpailijat puskevat mutkissa surutta perään tai pahimmillaan tuuppaavat pelaajan poikittain radalle koko loppusakin tönittäväksi. Verkkopelissä tämä ongelma onneksi poistuu, mutta valitettavan paljon Livestä löytyy myös idiootteja, joiden mielestä hauskinta hupia on kiilata kanssakilpailijoita pois radalta tai oikoa mutkia niin rajusti, ettei pelin antama parin sekunnin mittainen vauhtisakko juuri kierrosaikaa heikennä. Verkkopelioptiot ovat kauniisti sanottuna ankeat, eikä verkkopeliaulasta näe esimerkiksi yhdellä silmäyksellä sitä, millä autoilla kanssakilpailijat ajavat. Shiftillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet nousta aivan loistavaksi verkkoturnauspeliksi, mikäli käyttöliittymää olisi hiottu käyttäjäystävällisemmäksi.
Erilaisia kilpailutyyppejä Shiftissä on useita, joista huonoimpia ovat ennakkoon kovasti hehkutetut Car Battlet ja poskettoman huonosti toteutetut driftauskilpailut. Autotaistelut kahden samantasoisen auton välillä käydään kahdessa erässä, joissa vuoroin pyritään karistamaan kanssakilpailijaa kannoilta ja ottamaan tätä kiinni takaa-ajoasemasta. Kilpailumalli on tuttu ainakin Race Driver Gridin touge-kilpailuja ajaneille. Homma toimisi hienosti, ellei tekoäly olisi jälleen niin käsittämättömän aggressiivinen. Viime tipassa mutkaan jarrutettaessa kanssakilpailija täräyttää valitettavan usein takapuskuriin, tuupaten pelaajan päin ratavalleja. Yli viittä sekuntia ei toisesta autosta saa jäädä jälkeen missään tilanteessa ilman erän loppumista, joten kiilailu venyttää hermoja katkeamispisteeseen todella nopeasti.
Driftailukin on sinänsä hauskaa etenkin ratilla pelatessa, mutta kun pelaaja kerää voitokkaat pisteet ajelemalla päin seiniä ja reunakeppejä, syöpyy pelityypistä hauskuus nopeammin kuin helmat vanhasta Datsunista. Kahdeksikkoradalla risteyksen mokaten saattaa peli lisäksi nollata pelaajan auton takaisin radalle aivan väärään kohtaan, jolloin saa parhaimmillaan ajaa jo kertaalleen sladittamansa mutkan uudestaan. Pistesaldo kasvaa, mutta huvia tästä on vaikeaa repiä.
Audiovisuaalisesti Shift on mukiinmenevä. Se, mikä autojen 3D-mallinnoksessa ja paikoin karkeissa tekstuureissa hävitään, korvataan roimalla vauhdintunteella, joka tuo peliin kunnollista ajamisen meininkiä. Ratojen maisematarjonta ei ole erityisen uljas, mutta toisaalta ei kilpa-auton rattiin yleensä istutakaan maisemia ihailemaan. Shift on hyvä lisä Race Driver Gridin ja Race Pron seuraksi pelihyllyyn, mutta Forza- ja Gran Turismo -fanien kannattaa koittaa demoa vielä toiseenkin kertaan ennen tämän pelin hankkimista. Suurin osa pelin saamista arvostelupisteitä tulee pelkästään ratilla hyvin toimivasta ajomallista ja pad-pelaajat voivat vähentää masokismiasteensa mukaan loppusaldosta jopa 10-20 pinnaa pois. Shift ei valitettavasti tunnu tietävän, onko se simulaattori vai viimeaikaista NFS-linjaa jatkava kaahailu, eivätkä nämä kaksi lähestymistapaa sovi erityisen hyvin yhteen.
Kiikkerät kyydit
Vauriomallinnuskin Shiftistä löytyy, mutta kyse on lähinnä kevyestä kosmeettisesta raapiintumisesta ja pienestä vaikutuksesta ajettavuuteen. Kilpuriaan saa runnoa päin betoniseiniä todella rajusti, ennen kuin ohjaus alkaa puoltaa tai vauhti hyytyä. Tällainen puolittainen vauriomallinnus tuntuu olevan meneillään olevan autopelikauden trendi - valitettavasti. Kolarit tekevät hienosta kilpa-autosta äkkiä visuaalisesti kurjan näköisen, mutta eivät kuitenkaan saa aikaan tyydyttävää rusinoitumista tai osien irtoilua.
Vaihdettaisiinko vapaalle?
Vaikka Shiftin ajomalli menee omassa listassani konsolipelien kärjen tuntumaan, ei miehekkäästä tuntumasta ole juurikaan iloa Mario Kart -tasoisissa pilipalikilpailuissa, joihin pelaaja rasseineen marssitetaan. Aivan kuin pelitiimi olisi jakautunut kahtia tuotannon aikana toisten hioessa realismiin taipuvaista ajomallia ja toisen puolen väsätessä mahdollisimman kevyttä ja viileää kisailua sinänsä mielenkiintoisille radoille.
On onni, ettei peliin ole mallinnettu autourheiluliitto FIA:n tuomaristoa, sillä tekoälykuljettajille satelisi elinikäisiä kilpailukieltoja todella tiuhaan. Pelaajan ohitusyritysten turhankin aktiivisen peittelyn lisäksi kanssakilpailijat puskevat mutkissa surutta perään tai pahimmillaan tuuppaavat pelaajan poikittain radalle koko loppusakin tönittäväksi. Verkkopelissä tämä ongelma onneksi poistuu, mutta valitettavan paljon Livestä löytyy myös idiootteja, joiden mielestä hauskinta hupia on kiilata kanssakilpailijoita pois radalta tai oikoa mutkia niin rajusti, ettei pelin antama parin sekunnin mittainen vauhtisakko juuri kierrosaikaa heikennä. Verkkopelioptiot ovat kauniisti sanottuna ankeat, eikä verkkopeliaulasta näe esimerkiksi yhdellä silmäyksellä sitä, millä autoilla kanssakilpailijat ajavat. Shiftillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet nousta aivan loistavaksi verkkoturnauspeliksi, mikäli käyttöliittymää olisi hiottu käyttäjäystävällisemmäksi.
Viivoille samantien
Driftailukin on sinänsä hauskaa etenkin ratilla pelatessa, mutta kun pelaaja kerää voitokkaat pisteet ajelemalla päin seiniä ja reunakeppejä, syöpyy pelityypistä hauskuus nopeammin kuin helmat vanhasta Datsunista. Kahdeksikkoradalla risteyksen mokaten saattaa peli lisäksi nollata pelaajan auton takaisin radalle aivan väärään kohtaan, jolloin saa parhaimmillaan ajaa jo kertaalleen sladittamansa mutkan uudestaan. Pistesaldo kasvaa, mutta huvia tästä on vaikeaa repiä.
Need for Speed SHIFT (Xbox 360)
Uusi Need for Speed on pakattu täyteen potentiaalia, mutta toteutus ylikevyen kilpailusuunnittelun ja huonosti pad-ohjaimella toimivan ajomallin osalta tekevät pelistä epämääräisen kokemuksen.
- Ajomalli ratilla
- Hyvä yritys
- Surkeat kilpailut
- Tönivä tekoäly
- Kaksijakoinen toteutus
Keskustelut (20 viestiä)
Rekisteröitynyt 11.08.2007
15.10.2009 klo 12.35
Kaverilla pätki jolla 4850x2 mutta itsellä 3850+PhysX kortti niin pyöri sulavasti.
Asiaan, Sisäkuvakulma toimii varmaankin paremmin ratilla jos ois pelannut.
Huonot kilpailut on totta, en jaksanut kuin yhen kisan ajaa demossa :) En nyt pysty pelistä paljoa kirjoittamaan... mutta huomaa että eritekijöiden kädenjälki näkyy yrityksenä nostaa nfs:ää takaisin. Kahotaan miten muitten nfs pelien käy-> vai eikös niitä vielä ollu pari ainakin tulossa?
15.10.2009 klo 12.53
15.10.2009 klo 13.07
Lanceri on vaan niin hehkee peli SHIFTissä (l)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
15.10.2009 klo 13.23
"Selvästi rattiohjaimelle suunniteltu" ja silti force feedback loistaa poissaolollaan.
Tämä on kyllä valitettavasti totta. Toivoa sopii, että päivitys on tulossa pikapuoliin. Joka tapauksessa ajomallia on matkittu SimBinin PC-peleistä aika vahvasti ja SlightyMadilla on hieman hakusessa se, miten autojen ohjaus toteutetaan konsolien pad-ohjaimilla. Tärinätönkin ratti on Shiftissä huomattavasti pad-ohjausta parempi vaihtoehto.
15.10.2009 klo 13.41
Lähempänä tämän simulaatiota on kuin Forza 1/2 tai GT 1/2/3/4 :)
Huomaa että et oo Gt tai Forza -sarjaa edes kokeillut, forza 3 on kuitenkin enemmän arcadea kuin tämä.
Rekisteröitynyt 09.08.2009
15.10.2009 klo 17.44
15.10.2009 klo 21.01 1
Rekisteröitynyt 26.09.2007
15.10.2009 klo 23.44
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
16.10.2009 klo 09.04
Pelillä on hetkensä, mutta tällä kertaa huonot puolet syövät siltä pohjan ja pudottavat Shiftin vaivaiseksi välipalaksi Forza 3:a ja GT5:ttä odotellessa.
7.5/10
Rekisteröitynyt 06.01.2008
16.10.2009 klo 09.18
Rekisteröitynyt 26.09.2007
16.10.2009 klo 11.52
Hiomattomuus syö pohjan runsaalta potentiaalilta. Mukana on muun muassa muutama täysin ajokelvoton auto, driftikisoissa ei ole mitään järkeä, tekoäly heittää älyn nurkkaan nopeammilla autoilla... jne...
Pelillä on hetkensä, mutta tällä kertaa huonot puolet syövät siltä pohjan ja pudottavat Shiftin vaivaiseksi välipalaksi Forza 3:a ja GT5:ttä odotellessa.
7.5/10
Nooo eiköhän Shift 2 sitten korjaa nuokin puutteet, toivotaan ainakin. Muutenkin aivan tolkuttomasti sellasia pikkuvikoja. Varsinkin autojen numerotiedoissa. Huomasin kyllä itsekin että bugattia en saa pysymään tiellä en sitten millään. Ajoapuinenkaan.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
16.10.2009 klo 18.18
16.10.2009 klo 22.54
Huomaa että et oo Gt tai Forza -sarjaa edes kokeillut, forza 3 on kuitenkin enemmän arcadea kuin tämä.
Kirjoitan kommentin siitä mitä en ole tehnyt? Ok.
Nämä kaikki ovat Arcadeja, oletko ikinä ajanut edes? :)
17.10.2009 klo 06.31
18.10.2009 klo 11.03
20.10.2009 klo 21.06
g25 ratin omistajana muuten kyllä hyvä peli mutta tuo driftaus on yhtä helvettiä + nappien uudeleen sijoittaminen ps3sella ja ehkä pienenä miinuksena lataus ajat. Grid pelissä driftaus on mukavaa.
23.10.2009 klo 15.06
24.10.2009 klo 01.20
20.11.2009 klo 09.39
Ajotuntuma GT-R, FM3, DiRT, Race Pro vertailussa ei pärjää alkuunkaan vaan menee enemmän sinne Gridin suuntaan.
Need For Speed leima kertoo kaiken mitä tältä kannattaa odottaa. Kiilotetun kuoren alta löytyy ehta NFS-rapapeli.
29.12.2009 klo 17.47
Koneessa on DirectX 9 ja Win. XP