InFamous
Arvioitu: | Playstation 3 |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | Yksinpeli |
Ikärajoitus: | 16 |
Kehittäjä: | Sucker Punch |
Julkaisija: | Sony Computer Entertainment |
Julkaisupäivä: | 29.05.2009 |
Pelin kotisivut |
Sähköä ilmassa
Olen yksi heistä, jotka hullaantuivat täysin Xbox 360:n alkuaikojen Crackdownista. Ylilyötyä loikintaa pilvenpiirtäjissä, supervoimia, 3d-tasoloikkakeräilyä, räjähdyksiä. Jo ensimmäiset kuvat Playstation 3:n InFamousista herättivät nämä mielikuvat uudelleen, eivätkä ne niin väärässä olleetkaan. Kun pelintekijä Suckerpunch sekoittaa soppaan vielä ripauksen lisää supersankarimeininkiä, Sly Cooper -peleissä hiotut tasoloikkataitonsa ja tujauttaa joukkoon hieman GTA:ta ja Star Wars -kastiketta, syntyy sähköinen soppa, joka on yksi PS3:n parhaita pelejä.
Peli alkaa kun Cole, pelimme pääsankari, lojuu keskellä useiden korttelien laajuudelta tuhoutunutta Empire Cityä. Paketti, jota mies oli palkattu kuljettamaan, olikin pommi ja vaikka se räjähti Colen käsissä, hän ei kuollut - päinvastoin. Cole saa tästä sähköisestä räjähdyksestä supervoimia vastaavia kykyjä. Karanteeniin asetettu kaupunki on kaaoksen vallassa, kun selviytyjät taistelevat elämästään ilman sähköä, hallituksen pudottamien ruoka- ja lääkepakettien avulla. Katuja partioivat aseistetut jengit ja osalla pahiksista on taustallaan jotain vieläkin synkempää.
Varsin hyvin otteessaan pitävä juoni etenee tärkeimmiltä osiltaan tyylikkäästi ja tehokkaasti toteutetuissa sarjakuvamaisissa pläjäyksissä ja välillä GTA-tyyliin tuttavilta ja vihollisilta saatavilla kännykkäpuheluilla, ympäri kaupunkia löytyvillä piilotetuilla nauhoituksilla sekä vielä toimivissa tv:issä propagandaa kylvävältä DJ Dallasilta, jolta saa tarpeen tullen myös Cole osansa.
Supervoimilla olisi hyvä saada kaupunki järjestykseen, mutta on pelaajasta kiinni, tekeekö sen sankarina vai julmana voimahahmona. Jos valitsee sankarillisen tien, päätyy ihmisten rakastamaksi hyväntekijäksi, pahalla puolella taas kansa pysyy ruodussa pelon voimalla. Valinnoilla on parinlaista merkitystä pelin kannalta: hyviksenä tehdään erilaisia tehtäviä ja saadaan uusia kykyjä eri tavalla kuin pahiksena. Pelillä on siis selkeä uudelleenpeluuarvo, vaikka sen kerran läpäisikin. Harmaalla alueella liikkumisesta ei ole paljon iloa, mutta silti on outoa se, etteivät Colea kaverit hylkää, ainakaan lopullisesti, vaikka mies lahtaisi huvikseen korttelillisen sivullisia. Moraalittomuus on ainakin ensimmäisellä pelikerralla hauskempaa kuin kaidalla polula pysyminen.
Yksi isoimmista yllätyksistä tarinaan ja tehtäviin liittyen oli se, että kymmenisen tuntia innoissani tahkottuani päädyin pomotaisteluun ja siitä selvittyäni odottelin lopputekstejä - vain huomatakseni, että pelistä onkin ehkä kolmasosa pelattuna, eikä mukaan tarvitse laskea edes kaikkia sivutehtäviä ja kerättävää kamaa. Nykyajan toimintapeleille ominainen 8-12 tuntia on siis vain alkupala InFamousissa ja toisen kierroksenkin heittää hyvin mielin. Isommat tehtävät ovat mukavan vaihtelevia, vaikka vihollistyyppejä ei olekaan montaa erilaista. Kaupunkilaisille rauhan tuovat pikkuhommat ovat sen sijaan hyvin usein ainoastaan lajia 'tapa kaikki'. Empire City on avoin temmellyspaikka, jossa pikkutehtävät (84 vapautettavaa aluetta) ja esinekeräilyt (32 piiloviestiä, 350 räjähdyssirua) voi tehdä kun huvittaa - jopa varsinaisen juonen läpäisyn jälkeen, eikä tehtävissä ole yleensä aikarajaa.
Monissa peleissä minua ärsyttää aina suunnattomasti se, että herra supersotilas ei pääse esimerkiksi maassa olevan pienen tiiliskiven yli kiertämättä sitä kauempaa. Colella ei tätä ongelmaa ole (paitsi verkkoaitojen kanssa, minkä Penny-Arcadekin huomasi). Kiipeily talojen seinillä, räiskiminen asennosta kuin asennosta tai vaikka kesken loikan onnistuu lyhyen harjoitusosan jälkeen kuin itsestään ja vain harvoin nappuloissa tulee sekaannuttua. Cole osaa tarttua mihin tahansa ulokkeeseen, mikä tekee kiipeämisestä intuiivisinta koskaan peleissä nähtyä, mutta hankaloittaa satunnaisesti alaspäin pääsyä. Yhdessä tehtävässä pitää ampua alas vakoilukoneita ja käydä sitten keräämässä niistä musta laatikko mahdollisimman nopeasti. Katolta alas loikkaaminen päätyi monta kertaa siihen, että Cole olikin itsepintaisesti roikkumassa rännissä tai valotolpassa. Samoin tämä vaikeuttaa sähköenergiapalkin kasvattamiseen kerättävien räjähdyssirpaleiden keräämistä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on kuitenkin yksi kaikkien aikojen parhaiten ohjautuvista 3d-loikinnoista.
Kaikki Colen voimat perustuvat sähköön, vaikka useimmille voi löytää vastikkeen myös perinteisistä räiskinnöistä. Kämmenestä lähtevä perussalama vastaa perusarsenaalissa pistoolia, josta eivät panokset lopu, ja pelin edetessä saa myös kranaattia ja sniper-kivääriä vastaavat kyvyt, jotka kuluttavat ruudun yläreunassa näkyviä sähköpisteitä. Niitä saa taas elvytettyä kaikella ympäristössä olevalla sähköisellä: Cole voi napin painalluksella imeä itseensä energiaa vaikka katulampusta tai ohiajavasta autosta, jotka tietenkin sen seurauksena sammuvat. Mielenkiintoiseksi homma menee, kun ollaan alueella, jonka sähköjä ei ole vielä palautettu - vaihtoehtoinen energialähdekin kuitenkin selviää pelaajalle melko pian.
Supervoimiensa myötä Cole ei voi kuolla katolta putoamalla, eikä myöskään kovin helposti vihulaisten luodeista - ainoastaan isommista sellaisista. Nopein kuolema koituu veteen putoamisesta, sillä sähkö ja vesihän eivät tunnetusti sovi yhteen. Nykytoimintapelien kaavan mukaan näyttö täyttyy veriroiskeista sitä mukaa kun Cole ottaa osumaa, mutta vähän aikaa piilossa pysyttelemällä terveytensä saa takaisin. Tallennuspaikkoja pelissä on myös varsin riittävästi ja vain muutaman kerran edessä on tehtävä, jonka joutuu aloittamaan turhankin kaukaa uudestaan kuolon korjatessa.
Suckerpunch on myös tehnyt PS3:lle komean pelimoottorin. Joka puolella on satamäärin valoja ja varjoja ja jokainen tekstuuri on yksityiskohtaisen näköinen. Yksityiskohtia löytyy myös erilaisista rakennusarkkitehtuureista, varsinkin ränsistyneemmissä kaupunginosissa. Pientä rosoreunaisuutta ja popuppia esiintyy, mutta kun sähkösalamat ja lieskat täyttävät näkymän omilla sävyillään ja savuillaan on vallan tunne autojen räjähdellessä ilmaan melkoinen. Äänipuolellakaan ei säästellä, sillä 5.1 -järjestelmässä tykitellään komeasti ja maailma on elävä. Silloin tällöin kuultavasta tunnelmamusiikista vastaa elektronisen musiikin artisti nimeltä Amon Tobin.
Ja toistan sen vielä: maailma on elävä. Joka puolella kaupunkia kulkee ihmisiä ja autoja, jotka touhuavat monenmoista ja reagoivat ympäröiviin tapahtumiin. Yllättäen joku saattaa tarttua hihaan huutaen "Herra Cole, herra Cole, teidän täytyy auttaa häntä, tulkaa!" tai heittää kivenmurikalla, mikäli Cole on harrastanut pahuuksiaan. Kaupunkilaiset kaivelevat roskiksia ruoan toivossa, hurraavat sankariteoille ja pakenevat luotisadetta ihailtavan innokkaasti. Vallan tekoälyttömiä eivät ole vihulaisetkaan, jotka hakeutuvat suojaan ja rynnistävät tovereidensa apuun kun räiske alkaa.
Arvostelijan kannalta hankalilta oli saada peli arvosteluun. Toki Sony sen toimitukseen lähetti hyvissä ajoin, mutta aina kun oli hetki istua alas kirjoittamaan, tulikin mieleen testata peliä vielä kerran ja taas hulahti 2-3 tuntia Colen tamineissa, kirjoittamisen jäädessä unholaan. InFamous on pitkästä aikaa peli, jota on oikein himottanut päästä pelaamaan yhä uudelleen. Vaikkei se pohjaudukaan mihinkään lisenssiin, on se yksi parhaista supersankaripeleistä koskaan, mikä lienee vain lisämeriitti Suckerpunchin omalle IP:lle.
Sähköttäjän paikka vapaana
Varsin hyvin otteessaan pitävä juoni etenee tärkeimmiltä osiltaan tyylikkäästi ja tehokkaasti toteutetuissa sarjakuvamaisissa pläjäyksissä ja välillä GTA-tyyliin tuttavilta ja vihollisilta saatavilla kännykkäpuheluilla, ympäri kaupunkia löytyvillä piilotetuilla nauhoituksilla sekä vielä toimivissa tv:issä propagandaa kylvävältä DJ Dallasilta, jolta saa tarpeen tullen myös Cole osansa.
Supervoimilla olisi hyvä saada kaupunki järjestykseen, mutta on pelaajasta kiinni, tekeekö sen sankarina vai julmana voimahahmona. Jos valitsee sankarillisen tien, päätyy ihmisten rakastamaksi hyväntekijäksi, pahalla puolella taas kansa pysyy ruodussa pelon voimalla. Valinnoilla on parinlaista merkitystä pelin kannalta: hyviksenä tehdään erilaisia tehtäviä ja saadaan uusia kykyjä eri tavalla kuin pahiksena. Pelillä on siis selkeä uudelleenpeluuarvo, vaikka sen kerran läpäisikin. Harmaalla alueella liikkumisesta ei ole paljon iloa, mutta silti on outoa se, etteivät Colea kaverit hylkää, ainakaan lopullisesti, vaikka mies lahtaisi huvikseen korttelillisen sivullisia. Moraalittomuus on ainakin ensimmäisellä pelikerralla hauskempaa kuin kaidalla polula pysyminen.
Elektroniikan erikoismies
Monissa peleissä minua ärsyttää aina suunnattomasti se, että herra supersotilas ei pääse esimerkiksi maassa olevan pienen tiiliskiven yli kiertämättä sitä kauempaa. Colella ei tätä ongelmaa ole (paitsi verkkoaitojen kanssa, minkä Penny-Arcadekin huomasi). Kiipeily talojen seinillä, räiskiminen asennosta kuin asennosta tai vaikka kesken loikan onnistuu lyhyen harjoitusosan jälkeen kuin itsestään ja vain harvoin nappuloissa tulee sekaannuttua. Cole osaa tarttua mihin tahansa ulokkeeseen, mikä tekee kiipeämisestä intuiivisinta koskaan peleissä nähtyä, mutta hankaloittaa satunnaisesti alaspäin pääsyä. Yhdessä tehtävässä pitää ampua alas vakoilukoneita ja käydä sitten keräämässä niistä musta laatikko mahdollisimman nopeasti. Katolta alas loikkaaminen päätyi monta kertaa siihen, että Cole olikin itsepintaisesti roikkumassa rännissä tai valotolpassa. Samoin tämä vaikeuttaa sähköenergiapalkin kasvattamiseen kerättävien räjähdyssirpaleiden keräämistä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on kuitenkin yksi kaikkien aikojen parhaiten ohjautuvista 3d-loikinnoista.
Supervoimiensa myötä Cole ei voi kuolla katolta putoamalla, eikä myöskään kovin helposti vihulaisten luodeista - ainoastaan isommista sellaisista. Nopein kuolema koituu veteen putoamisesta, sillä sähkö ja vesihän eivät tunnetusti sovi yhteen. Nykytoimintapelien kaavan mukaan näyttö täyttyy veriroiskeista sitä mukaa kun Cole ottaa osumaa, mutta vähän aikaa piilossa pysyttelemällä terveytensä saa takaisin. Tallennuspaikkoja pelissä on myös varsin riittävästi ja vain muutaman kerran edessä on tehtävä, jonka joutuu aloittamaan turhankin kaukaa uudestaan kuolon korjatessa.
Ladattu laadulla
Ja toistan sen vielä: maailma on elävä. Joka puolella kaupunkia kulkee ihmisiä ja autoja, jotka touhuavat monenmoista ja reagoivat ympäröiviin tapahtumiin. Yllättäen joku saattaa tarttua hihaan huutaen "Herra Cole, herra Cole, teidän täytyy auttaa häntä, tulkaa!" tai heittää kivenmurikalla, mikäli Cole on harrastanut pahuuksiaan. Kaupunkilaiset kaivelevat roskiksia ruoan toivossa, hurraavat sankariteoille ja pakenevat luotisadetta ihailtavan innokkaasti. Vallan tekoälyttömiä eivät ole vihulaisetkaan, jotka hakeutuvat suojaan ja rynnistävät tovereidensa apuun kun räiske alkaa.
Arvostelijan kannalta hankalilta oli saada peli arvosteluun. Toki Sony sen toimitukseen lähetti hyvissä ajoin, mutta aina kun oli hetki istua alas kirjoittamaan, tulikin mieleen testata peliä vielä kerran ja taas hulahti 2-3 tuntia Colen tamineissa, kirjoittamisen jäädessä unholaan. InFamous on pitkästä aikaa peli, jota on oikein himottanut päästä pelaamaan yhä uudelleen. Vaikkei se pohjaudukaan mihinkään lisenssiin, on se yksi parhaista supersankaripeleistä koskaan, mikä lienee vain lisämeriitti Suckerpunchin omalle IP:lle.
InFamous (Playstation 3)
InFamous on sähköinen kokemus, jossa on likipitäen kaikki kohdallaan: tarina, kontrollit, toteutus. Mahtiviihdettä yksinoikeudella PS3:lle.
- koukuttaa
- kestää isältä pojalle
- kontrollit
- laadukas toteutus
- muutama pieni lapsus
- välillä tasapaksua
Keskustelut (50 viestiä)
Rekisteröitynyt 03.01.2008
28.05.2009 klo 14.13
Suurin kitinä, omasta mielestäni on se, että peli ei näytä kovinkaan päätä huimaavalta. Kaikki on hieman geneerisen näköistä ja värejä on käytetty erittäin kitsaasti. Eli peli suorastaan surkealta näytä, mutta pientä viilausta olisi graafinen ilme kaivannut.
Penny-Arcaden havainto verkkoaitojen ärsyttävyydestä on varmaan jokainen peliä pelannut kokenut, mutta onneksi aitaa ei pelissä ole rasitteeksi asti. Ärsyttävästä aidasta huolimatta Kryptoniitksi laskisin ennemminkin veden. Verkkoaidat eivät sentään tapa, mutta vesi on melko fataalia Colelle.
Parasta pelissä on oikeastaan se, että pelissä alkaa pelaajasta oikeasti tuntumaan oikealta super(anti)sankarilta. Ja se on melko hyvä saavutus kun otetaan huomioon, että Sucker Punch on luonut hahmon tyhjästä eikä peli perustu mihinkään supersankarilisenssiin.
28.05.2009 klo 14.22
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.05.2009 klo 14.48
28.05.2009 klo 15.20
Milloinkas saatte Prototypen arvosteltavaksi? Olisi kiva kuulla mitä mieltä olette tuosta multiplattarista joka tulee myös mustalle monoliitille. :)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 08.08.2008
28.05.2009 klo 17.33
Toistoa toistoa toistoa ilman mitään konkreettista vaikutusta olemalla hyvis tai pahis.. emt.. RAAH! Vihaan tätä konsolisukupolvea. Hyvät pelit eivät enää kelpaa. Pitää olla erinomaisia. Tämäkin on vain hyvä.
Ärsyttää vain vihollisten ja siviilien ääliömäisyys tässäkin.
Rekisteröitynyt 30.07.2007
28.05.2009 klo 18.25
Rekisteröitynyt 13.08.2007
28.05.2009 klo 18.41
btw, suckerpunch sanoi inFAMOUSin olleen tuotannossa jo ennen kuin heroes alkoi tulemaan telkkarista (=2006) ja Crackdown tuli 2007... Joten, on turhaa puhua infamousin olevan crackdown kopio.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.05.2009 klo 18.42
Miten muuten Crackdownia ja tätä pelanneet vertailisitte pelejä keskenään? Crackdownhan oli "genren" isä, mutta pistääkö tämä paljonkin paremmaksi vai ovatko erot vähäisempiä ja kumman hyväksi? Juonitehtävät ilmeisesti ainakin pesevät Crackkiksellä lattiaa, mutta saavuttaako fiilis samat korkeudet?
Isoin plussa Kräkkikselle verrattuna tähän on moninpeli/co-op, joka oli usein hulvattoman hauskaa. Siinä mielessä puntit tasaantuvat. Fiilis pääsee kyllä ainakin henk.koht. samoihin sfääreihin.
Rekisteröitynyt 30.07.2007
28.05.2009 klo 19.10
Isoin plussa Kräkkikselle verrattuna tähän on moninpeli/co-op, joka oli usein hulvattoman hauskaa. Siinä mielessä puntit tasaantuvat. Fiilis pääsee kyllä ainakin henk.koht. samoihin sfääreihin.
Crackdownilla melko alhaiset pisteet verrattuna inFamousiin (toki eri arvostelija täällä, mutta ihan yleisestikin). Eihän Crackdown aikanaan mikään kummoinen arvostelumenestys tietenkään ollutkaan, mutta silti pelaajakunta tykkäsi kympillä.
inFamous kyllä varmasti olisi sellainen peli, jonka ostaisin, jos pleikkarin omistaisin tai peli tulisi boksille, mutta toivotaan nyt että se Crackdown 2 tulisi paikkaamaan tilannetta. Prototype on vähän liian synkkä omaan makuuni, vaikka varmasti hyvä peli onkin.
Ja Demonoid, ei sellaista pelimaailmassa olekaan kuin "kopio". Totta kai toisista peleistä imetään vaikutteita ja ideoita, mikä on vain hyvä asia.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 11.10.2007
28.05.2009 klo 20.34
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.05.2009 klo 20.37
Crackdownilla melko alhaiset pisteet verrattuna inFamousiin (toki eri arvostelija täällä, mutta ihan yleisestikin).
Olen edelleen Peltoselle katkera tästä :P
Rekisteröitynyt 15.11.2008
28.05.2009 klo 20.48
Rekisteröitynyt 09.06.2008
28.05.2009 klo 22.13 1
Mutta koska tykkään olla rehellinen. Ja inhoan "infanitus" arvosteluita joista puuttuu objektiivisuus näinkin selkeästi. Kirjoittaja vieläpä heti artikkelin alussa toteaa olevansa fani...
Olen yksi heistä, jotka hullaantuivat täysin Xbox 360:n alkuaikojen Crackdownista. Ylilyötyä loikintaa pilvenpiirtäjissä, supervoimia, 3d-tasoloikkakeräilyä, räjähdyksiä. Jo ensimmäiset kuvat Playstation 3:n InFamousista herättivät nämä mielikuvat uudelleen, eivätkä ne niin väärässä olleetkaan.
että terve vaan kaikille... Ainakaan Sony ei haasta tätä arvostelijaa oikeuteen...
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
29.05.2009 klo 00.38
Jos sanon, että tämä ei oikeasti ole kuin korkeintaan 74 pisteen peli saan ihan varmasti kaikkien tulilieskat perseeni alle...
Jos arvostelija on kanssasi eri mieltä, saako hän sinun tulenlieskasi perseensä alle? Ei tästä pelistä varmasti kaikki tykkää, mutta sekö on sitten syy laskea pisteitä, jos arvostelija sattuu itse kuitenkin diggaamaan (kympillä)? Arvostelu on yhden ihmisen mielipide, kuten on sata kertaa aiemminkin todettu.
Rekisteröitynyt 09.06.2008
29.05.2009 klo 00.57
Mielestäni InFamous on tälläinen perus "I wanna be genre braker"-peli joka yrittää liikaa, alkaa toistamaan itseään ja siihen kyllästytään vähän ajan päästä.
Nämä arviot nyt tietenkin pohjaavat demoon niin en osaa sanoa onko varsinainen peli sitten yhtään sen parempi, mutta sietää oikeasti olla jos aikoo minut vakuuttaa meiningillään.
Tuliliskoilla tarkoitin sitä, että saan kaikki pelin fanit kimppuuni koska en perustele mielipidettäni tuossa tekstissä juurilainkaan. Esim. MGS4:n tapauksessa olin isokin fani ja se mitä julkaistiin oli lievä pettymys. Purin pettymykseni paperille ja sain kaikki PS3 fanaatikot kimppuuni vaikka olen itse PS3 käyttäjä. :D
Edirol:
Jarkko, missä kohtaa muuten väitän, että arvostelijan tulisi muuttaa mielipidettään jos joku ei siitä pitänyt? Painuisit siitä mäkeen ihan oikeasti. Kirjoituksesi on vain yksi esimerkki mitä tarkoitin tulilieskoilla.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 08.08.2008
29.05.2009 klo 01.56
Mielestäni InFamous on tälläinen perus "I wanna be genre braker"-peli joka yrittää liikaa, alkaa toistamaan itseään ja siihen kyllästytään vähän ajan päästä.
Itselleni ainakin kävi noin. Noin 5h jaksoin sinnitellen pelata sitä samantoistoa.
29.05.2009 klo 02.07
Veikkaisin että olet COD miehiä? Jos näin on, kannattas olla ihan hissukseen ja pitää mielipitees vaan omana tietonas ;)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
29.05.2009 klo 08.54
Jarkko, missä kohtaa muuten väitän, että arvostelijan tulisi muuttaa mielipidettään jos joku ei siitä pitänyt? Painuisit siitä mäkeen ihan oikeasti. Kirjoituksesi on vain yksi esimerkki mitä tarkoitin tulilieskoilla.
Whoa, pysyhän nyt housuissasi :) Pointtini oli se, että uskoisin, että Manu pitkän linjan peliarvostelijana osannee arvioida pelin niin kuin kuuluukin. En usko, että on montaakaan arviota maailmassa, jotka miellyttäisivät _kaikkia_.
P.S. Jospa vaihtaisit viestiesi sävyä hitusen vähemmän provoiksi, saattaisit ehkä säästyä jatkossa isommilta liekeiltä.
Rekisteröitynyt 04.11.2007
29.05.2009 klo 14.20
Rekisteröitynyt 17.06.2008
29.05.2009 klo 15.12
29.05.2009 klo 17.59
29.05.2009 klo 18.44
29.05.2009 klo 21.51
Sonyn pleikka-exclusiivien hypekoneisto claims another victim!
Jeps, ja xboks-we-are-the-only-ones konsolifanaattikkojen katkeruus ja kateellisuus vain lisääntyy päivä päivältä?
Lopettakaa jo, ei enää jaksais teidän pelleilyä.
Boksi on jo kuollutta kamaa ja pleikka puskee hitaasti, mutta väkisin ja varmasti markkinoiden kirkkaimmaksi pelikonsoliksi - kuten aina ennenkin. Oliko jollain muka siitä joskus jotain epäilyksiä?
Wiin myynti on jo romahtanut, se oli hetken huumaa - aina siihen asti kun Nintendo taas lyö uuden konsolin markkinoille. Samalla kyllä luultavasti tulee X720 tms. ja sitä sitten myydäänkin todella isolla tappiolla.
PS3 porskuttaa kuitenkin vielä vähintään 3-5 vuotta, en usko että kuitenkaan kauemmin. PS4 on varmuudella jo suunnittelupöydällä.
Boksin ja Wiin myynnit hiipuu koko ajan tasaiseen tahtiin, mutta pleikan myynti vain kasvaa, ja sitä nopeammin mitä enemmän näitä laadukkaita yksinoikeuksia ilmestyy.
Mikkisofta teki maclarenit, ferrari-sony vie taas taktisesti voiton.
30.05.2009 klo 00.43
Boksin ja Wiin myynnit hiipuu koko ajan tasaiseen tahtiin, mutta pleikan myynti vain kasvaa, ja sitä nopeammin mitä enemmän näitä laadukkaita yksinoikeuksia ilmestyy.
Muuten hyvä mutta boksi myy tällä hetkellä eniten, just meni 30milj rikki :D Sinänsä hassua kun mitään ihmeellistä ei ole edes boksille julkaistu tässä vähään aikaan? Minkäköhän myynnit tässä nyt taas on hiipumassa? ;)
Niin onhan se ikävää kun tälläsistäkin keskinkertasista, itseääntoistavista, yllätyksettömistä tekeleistä väännetään vaikka väkisin huippupisteitä kerääviä, fanipoikia riemastuttavia suurteoksia, kuten jokaisesta muustakin enemmän tai vähemmän paskasta pleikkayksäristä. Hypekoneisto vaan pyörimään niin voilá!
Rekisteröitynyt 09.06.2008
30.05.2009 klo 01.25 1
Veikkaisin että olet COD miehiä? Jos näin on, kannattas olla ihan hissukseen ja pitää mielipitees vaan omana tietonas ;)
CODit ovat susi paskaa. Väitteesi siitä, että olen COD miehiä oli erittäin loukaava. >:|
Eli ei. En ole "Call of Duty"-leirin jäsen. Olen jostain paljon kauempaa ajallisesti...
Oman leirini lippulaiva FPS-pelin julkaisusta tulee kohta kuluneeksi 14 vuotta 31. päivä tätä kuuta. Eli huomenna on synttäri tykitys käynnissä netissä kun pelaamme sitä kavereiden kanssa keskenämme. :P
P.S. Jospa vaihtaisit viestiesi sävyä hitusen vähemmän provoiksi, saattaisit ehkä säästyä jatkossa isommilta liekeiltä.
Jos kunnon kritiikki on mielestäsi provoa niin olet toivoton tapaus. Muutos lähtee aina vikojen myöntämisestä. Ja tuotteet paranevat kun niitä kritisoidaan. Näin ei tapahdu jos kaikki vain koko ajan kehuvat niitä.
Ja ei tässä vielä kumpikaan meistä ole harrastanut "oikeaa" provoamista tai sen ihmeellisempiä agressioita mielestäni. Ainoa agressio menee minun tappiokseni kun kirjoitit jostain mitä luulit minun kirjoittaneen ja oikaisin asian turhankin kova kouraisesti.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.05.2009 klo 13.02
Jos kunnon kritiikki on mielestäsi provoa niin olet toivoton tapaus. Muutos lähtee aina vikojen myöntämisestä. Ja tuotteet paranevat kun niitä kritisoidaan. Näin ei tapahdu jos kaikki vain koko ajan kehuvat niitä.
Kritiikki on puolestani enemmän kuin ok. Lienen silti toivoton tapaus, koska en edelleenkään vain ymmärtänyt sitä syvällisintä pointtiasi, mikä tässä kyseisessä arvostelussa on mielestäsi vialla? Se, että Manu piti pelistä ja kirjoitti siitä positiivisen arvion? Ymmärrän kyllä sen, että jos pelin olisi arvostellut joku, joka ei ole kyseisen genren ystävä, olisivat pisteet luonnollisesti olleet pienemmät. Jos näin toimittaisiin kaikkien pelien kohdalla, ei mikään peli milloinkaan saisi 90 pistettä. Ja mikähän pointti siinäkin sitten olisi?
Missä piilee se absoluuttinen totuus, joka kaikkien peliarvostelijoiden pitäisi kyetä näkemään? Jos peli ei esimerkiksi arvostelijan mielestä ole tylsä ja itseääntoistava, kuinka peliä voi lähteä tästä kritisoimaan? Aika harva itseäänkunnioittava arvostelija lähtee peliä haukkumaan omien kokemustensa vastaisesti, tai ihan vain ylimielisesti "koska kaikki muut kehuvat sitä".
Mainittakoon vielä, että minäkään en jaksanut pelata MGS4:ää alkua pidemmälle, mutta ymmärrän oikein hyvin, miksi peliä kehutaan estoitta.
Rekisteröitynyt 03.01.2008
31.05.2009 klo 11.28
Jos kunnon kritiikki on mielestäsi provoa niin olet toivoton tapaus. Muutos lähtee aina vikojen myöntämisestä. Ja tuotteet paranevat kun niitä kritisoidaan. Näin ei tapahdu jos kaikki vain koko ajan kehuvat niitä.
Oletko edes kokeillut peliä pidemmälle kuin mitä demo pelistä tarjoaa? Vaikka demo antaakin hyvän kuvan siitä millaista peliä on pelata ei se anna todellista kuvaa kuinka kivaa pelissä oikeasti on. Peli kieltämättä alkaa hieman vaisusti ja ekat tunnit saattavat kärsimättömän lannistaa, mutta toiselle saarelle päästyään peli avautuu huomattavasti enemmän. Tehtävistä tulee vaihtelevampaa ja alueet muuttuvat mielenkiintoisemmiksi. Jopa sivutehtäviin tulee enemmän vaihtelua. Puhumattakaan siitä, että hahmosi kehittyy ja saat lisää erilaisia voimia.
Harvaa peliä jaksan nykyisin enää tuntia tai kahta pelata putkeen. Tätä peliä väänsin suunnilleen koko lauantain (pakolliset tauot ja ruokatauot tietysti välissä :))
Pakkohan pelistä ei ole tykätä. Jos ei tykkää niin ei tykkää, mutta kommenttiesi perusteella sinä olet kuitenkin se joka kaipaa uutta näkökulmaa ja ymmärrystä miksi Infamous on hyvä vaikka et siitä itse tykkäisikään tai haluaisi pelata. Itse en pitänyt Killzone 2:sta juuri lainkaan, mutta ymmärrän silti täysin miksi peli menestyy.
31.05.2009 klo 13.45
Mikä malliesimerkki ps3 fanipojasta jonka tietoisuus ja totuus perustuu vain omiin mielikuvituksiin.. eikös konsolimyynneissä myynneissä nimenomaan ps3 ole se hännänpitäjä ;D
Mitä tulee formulavertauksiin, milloin ole viimeksi tällä kaudella nähnyt McLarenin ja Ferrarin taistelevan voitosta? Vai elätkö vieläkin viime vuoden Ferrarin tappiokrapulassa? Jos Massan oli tarkoitus ottaa mestaruus viime vuonna, aivan samoin olisi Hamiltonin pitänyt mestaruus viedä edellisvuonna. Ja eikös Ferrari ole tullut tällä kaudella nimenomaan tunnetuksi siitä kuinka sen taktiset kuviot on menneet päin prinkkalaa ;D
Rekisteröitynyt 09.06.2008
31.05.2009 klo 19.31
mikä tässä kyseisessä arvostelussa on mielestäsi vialla?
Ei mikään ole vialla arvostelussa. En puhunut tässä siitä. Kirjoitin, että tätä peliä on fanitettu ennakkoon niin paljon, että kun minä kirjoitan vastakkaisen mielipiteeni sen "laadusta" niin saan kaikki nämä fanit kimppuuni koska he eivät "näe" siinä ollenkaan "vikoja". Käsitätkö? Kaikissa peleissä on aina jotain vikoja. :/
Jos näin toimittaisiin kaikkien pelien kohdalla, ei mikään peli milloinkaan saisi 90 pistettä. Ja mikähän pointti siinäkin sitten olisi?
Jos mikään peli ei saisi yli 90 pistettä olisivat arvostelut ja ennen kaikkea arvostelijat mielestäni paljon rehellisempiä kuin mitä ne ovat nyt. Koko alaa vaivaa se, että toimittajat eivät ole tarpeeksi neutraaleita ja kriittisiä. Ja sitten kun olet, niin saat potkut. Kuten tuli jo jokin aika sitten todettua.
Missä piilee se absoluuttinen totuus, joka kaikkien peliarvostelijoiden pitäisi kyetä näkemään?
Ei sellaista absoluuttista totuutta ole.
Jos peli ei esimerkiksi arvostelijan mielestä ole tylsä ja itseääntoistava, kuinka peliä voi lähteä tästä kritisoimaan?
Miettimällä asiaa niiden kannalta jotka saattavat kokea sen tylsänä ja itseääntoistavana.
Esim. ne jotka ovat jo pelejä pelanneet useampia vuosia ja ehkä saattaneet pelata pelejä kuten Spidermanit jotka eivät perusrakenteeltaan pahemmin eroa infamousista. Uskon, että heidän mielestään infamous on "sitä samaa vanhaa". Mutta huvittavaa tässä on, että useimmat meistä eivät ole pelanneet "Spidermanejä". Mistä voimme tehdä seuraavan johto päätöksen. Jos infamous "rokkaa" ja spiderman ei vaikka kyseessä on pelimekaanisesti vähän samankaltaiset tuotteet niin mikä niissä sitten on se oleellinen ero jonka vuoksi "spidernman" ei voisi "rokata"? :P
Kriitiikkiä voi helposti löytää melkein mistä hyvänsä. Yksi helpoiten kritisoitavista pelilajikkeista on ns. hiekkalaatikkopelit jotka eivät oikein koskaan mielestäni tarjoa riittävästi mielekästä toisistaan paljon eroavaa tekemistä. GTA:t erityisesti kaatuvat tähän koska ne ovat aina samaa vähän eri muotoihin puettuna ammuskelua ja ajojahtia. Tosin GTA4 ei enään niin paha ollut, mutta siinäkin sorruttiin pikkuhiljaa loppua kohti tuohon.
Aika harva itseäänkunnioittava arvostelija lähtee peliä haukkumaan omien kokemustensa vastaisesti, tai ihan vain ylimielisesti "koska kaikki muut kehuvat sitä".
Kuitenkin suomen ainoa oikea pelitoimittaja, arvostelija ja kriitikko Niko Nirvi onnistuu aina löytämään peleistä joista tykkää arvosteluissaan myös huonojakin asioita eikä jätä niitä sivuuttamatta pisteiden annossakaan. Miten tämä on mahdollista? Onko hän peli vihaaja? Ei. Mielestäni NNirvissä on parasta se, että hän ei anna hypen vaikuttaa itseensä tai arvosteluihinsa ja ei kirjoita mielisteleviä arvosteluita vaikka peli iskisikin ihan täysillä ja pitää päänsä kylmänä. Kannatta lukea hänen arvosteluitaan aina C-lehdestä tai vaikkapa uusimmista pelit lehdistä. Osa näistä arvosteluista on edelleen melko ajankohtaisia lähinnä siitä syistä, että tietyt asiat eivät ole muuttuneet vuosien varrella joissain laji tyypeissä lainkaan.
Mainittakoon vielä, että minäkään en jaksanut pelata MGS4:ää alkua pidemmälle, mutta ymmärrän oikein hyvin, miksi peliä kehutaan estoitta.
Jos et pelannut alkua pidemmälle et ymmärrä sitten mitä minä näen siinä huonoa. MGS4 on ehkä koko Metal Gear-sarjan neljänneksi huonoin osa. Tai neljänneksi paras, miten sen nyt ottaa. Siihen keski vaihelle sen sijoittaisin.
Rekisteröitynyt 09.06.2008
31.05.2009 klo 19.49 1
Puhumattakaan siitä, että hahmosi kehittyy ja saat lisää erilaisia voimia.
Joo, sähköä ampuva pistooli käteni osaa myös heittää sähkökranaatteja tai sähköä ampuva kiikarikiväärini ampua tyyppejä etäältä... mitenköhän nuo kyvyt eroavat massasta???
Jos ei tykkää niin ei tykkää, mutta kommenttiesi perusteella sinä olet kuitenkin se joka kaipaa uutta näkökulmaa ja ymmärrystä miksi Infamous on hyvä vaikka et siitä itse tykkäisikään tai haluaisi pelata. Itse en pitänyt Killzone 2:sta juuri lainkaan, mutta ymmärrän silti täysin miksi peli menestyy.
Tämä oli kyllä nyt tämän ketjun paras lainaus.
Voisin pitääkin infamousista enemmän, mutta ei siinä ole oikein mitään mikä olisi uutta ja mullistavaa. Jos joku voisi selittää miksi tästä kannattaa innostua tai mikä uusi näkökulma tässä on jo miljoona vuotta sitten Commodore 64:llä nähtyyn "The Amazing Spider-Man" peliin?
Kuten "The Amazing Spider-Man" on infamouskin hyvin pitkälti ns. "shooting gallery". Sivutehtävät ovat aika itseääntoistavia kuten jokaisessa muussakin sandbox pelissä. Nyt kun olen infamousia kaverilla pelannut niin sanoisin, että pelin aika kivan alun jälkeen siinä keskimmäisen neljänneksen jälkeen on pelissä taite kohta ja fiilikset alkoivat laskemaan...
Metacriticissä InFamouksen arvosana on tällä hetkellä 85 pistettä. Se on nyt ollut pienessä nousussa.
Killzone 2:n on täynnä pieniä design virheitä jotka saivat toisen PS3:n ohjaimeni muovit vähän halkeilemaan... Kohta oli niin ärsyttävä, ja niin sairaan huono, että itkin verta sen vuoksi koska se ei ollut yksinkertaisesti missään mielessä hauska. Tulen varmasti ottamaan kyseisen kohtauksen huomioon kun aikanani kirjoitan Killzone 2-arvostelun blogiini.
Rekisteröitynyt 09.06.2008
31.05.2009 klo 19.55
Eurogamerissa tosin unohdettiin kehua peliä...
http://www.eurogamer.net/articles/infamous-review
Ja Wiredin arvostelija unohti haukkua enemmän...
http://www.wired.com/gamelife/2009/05/infamous-review/
Edirol: Niin ja kuten sanoin. Kävin kaverilla pelaamassa tätä. Laittaisin pisteiksi 78 myyntiversiolle.
Rekisteröitynyt 03.01.2008
31.05.2009 klo 22.35
Voisin pitääkin infamousista enemmän, mutta ei siinä ole oikein mitään mikä olisi uutta ja mullistavaa. Jos joku voisi selittää miksi tästä kannattaa innostua tai mikä uusi näkökulma tässä on jo miljoona vuotta sitten Commodore 64:llä nähtyyn "The Amazing Spider-Man" peliin?
Olet jo päättänyt olla tykkäämättä pelistä, eikä siinä mitään, mutta turhaa sitä on kenenkään yrittää selittää miksi peli on hyvä. Jos Infamous ei vain iske niin kukaan ei pysty sanomaan mitää sellaista mikä pelistä tekisi mielestäsi paremman. Pelin ei tarvitse olla uranuurtaja ollakseen viihdyttävä ja hyvä.
Infamouksen vertaaminen C64:n Spiderman peliin päättää tämän keskustelun omalta osaltani :)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
31.05.2009 klo 23.13
Kuitenkin suomen ainoa oikea pelitoimittaja, arvostelija ja kriitikko Niko Nirvi onnistuu aina löytämään peleistä joista tykkää arvosteluissaan myös huonojakin asioita eikä jätä niitä sivuuttamatta pisteiden annossakaan.
Mihinkään liittymättä, miehen jollain tavoin tuntien ja kaikella kunnioituksella, NNirvi on ollut viimeiset 10 vuotta juuttuneena kiroilemaan kuinka ennen oli paremmin + toistamaan muutamaa lempiklisettään. Etenkään kolumneja ei jaksa enää lukea.
Rekisteröitynyt 09.06.2008
01.06.2009 klo 20.18
Olet jo päättänyt olla tykkäämättä pelistä, eikä siinä mitään, mutta turhaa sitä on kenenkään yrittää selittää miksi peli on hyvä.
Mistä sinä tuollaista repäisit? Olen jo sanonut muuallakin, että ei tämä huono ole, mutta ei klassikko pisteiden eli 90+ arvoinen. Itsehän antaisin koulu arvosanaksi 7,5. Kuten olen jo monta kertaa todennut. Jos en oikeasti pitäisi tästä niin sen huomaisitte armottomana trollaamisena ja haukkumisena. Ilmeisesti fanien maailmassa joihin duster kuuluu ei ole kuin "on joko puolella tai vastaan"...
Lähinnä pyrin siihen, että hype ei vaikuttaisi mielipiteisiini.
Jos Infamous ei vain iske niin kukaan ei pysty sanomaan mitää sellaista mikä pelistä tekisi mielestäsi paremman. Pelin ei tarvitse olla uranuurtaja ollakseen viihdyttävä ja hyvä.
Ehkä pelin tekijöiden kannassa käytävä haastattelu pelin rakenteesta: miksi tuossa on toimittu noin ja miksi tuossa tehtiin tuollainen design päätös? tyyppinen keskustelu voisi olla hyvinkin avartava. :)
Ei pelin ehkä tarvitse olla, mutta jos kaikki on vain aina sitä samaa mihin sekin oikein johtaa? Saammeko aina samat Quaket, Doomit, Call of Dutyt, Halot, aina vain uusilla grafiikoilla varustettuna? Nyt ainoana isompana sarjana joka tulee mieleen vain Final Fantasyssä on kehitystä ollut lähesjokaisessa osassa. Eikä vain esim. tarinankerronnassa tai grafiikoissa vaan myös ohjauksessa, ohjaamisessa ja pelimekaniikassa. Tosin siinäkin on sorruttu siihen, että ei ole yritetty rikkoa tai viitsitty lainkaan edes etsiä pelilaite ropejen genren rajoja. Lajityyppi on edelleen teoriassa sitä mihin Miyamoton Zelda sen asetti. Yksinkertainen versio länsimaisesta roolipelikulttuurista joka on sovitettu laitteisiin joissa on "yksinkertaistettu ohjattavuus", mutta väittäisin, että se ei enään sellaisenaan pidä paikkaansa.
Itsehän jos saisin päättää muokkaisin InFamousia erillsilla tavoilla sellaiseen suuntaan jossa sen rakenne olisi kokeellisempi luonteeltaan eikä näinkin tarkasti laskettu Hollywood-leffa.
(yritän olla spoilaamatta mitään tärkeää teille jotka siitä niin kauheasti välittävät)
Päälimmäisenä muuntaisin tarinan taisteluksi sisäistä pahaa vastaan jossa on Cole maailman parantaja jonka näkemys täydellisestä maailmasta muokkaa hänestä pahista ja asettaa moraalisia kysymyksiä kuten onko oikein tappaa rikollisia ja sitä rataa. Pelin tarinassa olisi ideana mindfuckkia pelaajaa hitaasti ja sellaista rataa pitkin, että pelaaja lopulta hyväksyisi jotain mitä ei muuten ikinä antaisi tapahtua. Vain, että lopussa koko todellisuus pamautettaisiin hänen eteensä ja annetaaan hänen kieltää tunteensa. Palkintona olisi nähdä mitä pelaajasta on tullut pelin jälkeen. Tälläinen edellyttää tietenkin paljon syvällisempää hahmonkehitystä, monipuolisempaa sivutehtävä generaattoria ja montaa muutakin pelimekaanista muutosta.
Sitä paitsi tälläinen vähän samankaltainen juttu on nähty aikaisemminkin, mutta hyvin paskasti toteutettuna. Zeke:n oman pikku episoidin poistaisin koska se oli yksi älyttömimpiä ja kliseisimpiä pätkiä koko pelissä. Puhumattakaan aikamatkustuksesta vaikka se olikin "ihan kiva".
Infamouksen vertaaminen C64:n Spiderman peliin päättää tämän keskustelun omalta osaltani :)
Et ole pelannut kyseistä peliä niin et voi tietää mikä minua eniten risoo infamouksessa. Se on se seikka, että tämä ei ole uutta. :)
Ymmärsin juuri, että ehkä uusia pelimuotoja ei enään näe niin kauheasti. Pitäisi varmaan keskittyä vertailemaan sitä mikä on kädessä siihen missä joku yksityiskulma oli parempi ja enemmän vertailua harjoittaa. Mutta ihan henkilökohtaisesti ennemmin tuulettaisin kämpän ja keksisin uusia ideoita.
Rekisteröitynyt 09.06.2008
01.06.2009 klo 20.25
Kuitenkin suomen ainoa oikea pelitoimittaja, arvostelija ja kriitikko Niko Nirvi onnistuu aina löytämään peleistä joista tykkää arvosteluissaan myös huonojakin asioita eikä jätä niitä sivuuttamatta pisteiden annossakaan.
Mihinkään liittymättä, miehen jollain tavoin tuntien ja kaikella kunnioituksella, NNirvi on ollut viimeiset 10 vuotta juuttuneena kiroilemaan kuinka ennen oli paremmin + toistamaan muutamaa lempiklisettään. Etenkään kolumneja ei jaksa enää lukea.
Pakko myötää, että tämä on fakta.
Mutta itsekin hieman samanlaisen ajatusmaailman omaavana ja "klassikot" jälkijunassa löytävänä on pakko sanoa, että grafiikan tärkeys on ajamassa oli pelimekaniikan ellei se ole jo ajanut. Sandbox-genren syntyminen on tästä ehkä paras osoitus.
Muuta pitää ottaa huomioon, että pelit eivät enään ole pelejä, vaan niiden tavoitteena on usein myös muutakin kuten tarinoiden kertominen ja moraalipäätösten tekeminen sen sijaan, että kisataan pisteistä huvin vuoksi. :)
Voisin tiivistää eriävän mielipiteeni lyhyesti näin:
Minä haluaisin pelejä. Infamous ei ole pelkkä peli jollainen haluaisin sen olevan. Mutta eipä moni muukaan nimike näinä päivinä ole vain pelkkä peli.
02.06.2009 klo 01.21
[quote nick="AnXa"]
Kuitenkin suomen ainoa oikea pelitoimittaja, arvostelija ja kriitikko Niko Nirvi onnistuu aina löytämään peleistä joista tykkää arvosteluissaan myös huonojakin asioita eikä jätä niitä sivuuttamatta pisteiden annossakaan.
Mihinkään liittymättä, miehen jollain tavoin tuntien ja kaikella kunnioituksella, NNirvi on ollut viimeiset 10 vuotta juuttuneena kiroilemaan kuinka ennen oli paremmin + toistamaan muutamaa lempiklisettään. Etenkään kolumneja ei jaksa enää lukea.
NNirvi on kyllä kehunut L4Da ja kertonut että se on kuin "hänelle tehty".
Rekisteröitynyt 19.04.2007
02.06.2009 klo 21.23
Rekisteröitynyt 30.07.2007
03.06.2009 klo 10.59
Mitenkään mihinkään liittymättä, onkohan Bionic Commandosta tulossa arvostelua koskaan? Ajatuksena vaikuttaa kiinnostavalta, mut ei ihan sokkona lähtis ostaa kuitenkaan.
Melko huono se on. Peliä pelanneista oikein kukaan ei ole siitä hyvää sanaa sanonut (itse en ole kokeillut). Pelissä on vain todella pahoja suunnitteluvirheitä, jotka tekevät siitä vähemmän hauskan.
Ymmärränkö nyt AnXan pointin oikein, että inFamous ei ansaitse noin hyviä pisteitä, koska se ei tarjoa mitään uutta sitten jonkin ikivanhan Spidermanin? Iänikuinen argumentti, joka on täysin suolesta. Ei joka pelin tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan laadukas ja hauska peli on pisteensä ansainnut oli se sitten genrensä ensimmäinen tai ei.
03.06.2009 klo 16.22
Rekisteröitynyt 10.04.2007
03.06.2009 klo 23.01
Rekisteröitynyt 09.06.2008
04.06.2009 klo 01.03
Pelissä on vain todella pahoja suunnitteluvirheitä, jotka tekevät siitä vähemmän hauskan.
Ymmärränkö nyt AnXan pointin oikein, että inFamous ei ansaitse noin hyviä pisteitä, koska se ei tarjoa mitään uutta sitten jonkin ikivanhan Spidermanin?
Vastasit jo itse siihen miksi mielestäni InFamous ei ansaitse noin hyviä pisteitä. Siinä mielestäni muutamia tökeröitä suunnittelu virheitä joista seuraa pelimekaniikan takkuaminen ja pelin sujuvuuden heikkeneminen. Toisin sanottuna, ei ole niin hauska kuin se selkeästi voisi olla pienillä muutoksilla. Minä haluaisin, että InFamous olisi enemmän pelimäisempi ja nopea tempoisempi kuin, että yrittää olla pakkolla hyvinkin väkinäisesti hyvä supersankari-sarjakuva...
Ja lisäksi se ei eroa tarpeeksi lajityyppinsä edustajista ja kaatuu tähän tunnettuun "yritimme liikaa", "vajosimmekin kuoppaan". Tämä oli se Spider-man pointti. Miksi selkeästi ja tieten tahtoen on menty toistamaan lajityypin yleisimmät virheet kun ne olisi voitu välttää seuraamalla vähän enemmän mitä ympäristössä tapahtuu? :(
Eivät nämä InFamouksesta huonoa tee, mutta en silti päästäisi sitä arvostetussa läpi lähes virheettömän pelin arvosanalla joka on mielestäni se yli 90 pistettä.
Kuten sanoin jo laittaisin itse arvosanaksi 78 pistettä. Metacritin keskiarvo tällä hetkellä InFamoukselle on muuten 85 pistettä joka on huomattavasti vähemmän kuin 92... Metacriticin 85 on muuten huvittavasti juuri tarkalleen keskiarvo minun ja arvostelijan pisteistä. (78+92)/2 = 85 :P
04.06.2009 klo 11.43
(78+94)/2 = 86 :P
Rekisteröitynyt 09.06.2008
04.06.2009 klo 16.03
Huvittavuus loppuu lyhyeen, kun hieraiset silmiäsi uudemman kerran...
(78+94)/2 = 86 :P
Windows Seven Beta 1:n laskin antaa tuosta 85!!! :D :D :D Taisimme iskeä bugiin... :/
Katsoin ihan omalla taskulaskimellani ja 86:n siitä tulee...
04.06.2009 klo 18.07
Linkki: http://peliplaneetta.net/arvostelut/1091/InFamous/
06.06.2009 klo 14.51
06.06.2009 klo 17.53
Itsepetosta? Ei suinkaan. Vain oma mielipide. Yksinkertaisesti pelkällä sähköllä rällääminen osoittautui lopulta niin tylsäksi että omaan talooni tätä peliä tuskin hankin. Koita ymmärtää että kaikki eivät ole sinun kanssasi ylistämässä niitä pelejä joista itse pidät. On olemassa myös niitä, joilla on aivan päinvastainen pelimaku kuin teikäläisellä. Tuollainen henkilökohtaisuuksiin meno osoittaa vain sen että olet niiiin kova fani tämän pelin suhteen kuin olla voi, etkä sen tähden pysty ymmärtämään että InFamous voi olla myös erittäin tylsä kokemus joillekin ihmisille.
Niin ja omistan PELKÄN pleikkarin. Sen tähden uskon että minulla on myös oikeus kritisoida sille tulevia pelejä, jos ne ovat mielestäni huonoja.
08.06.2009 klo 14.17
Rekisteröitynyt 09.06.2008
15.06.2009 klo 03.24
En halua antaa sellaista kuvaa, että inFamous olisi jotenkin massiivisen huono peli, tai että se olisi edes varsinaisesti suuri pettymys. En kuitenkaan oikein ymmärrä, miksi moni tuntuu vannovan tämän pelin nimeen: jos tätä lähestyy yhtenä vain PlayStation 3:lle julkaistuista peleistä, ei ole kovin selvää, miksi tästä pitäisi olla jotenkin erityisesti innoissaan. Tämäkö on muka yksi niistä peleistä, joiden perusteella peruskuluttaja päättää ostaa sen kalliimman konsolin kaupassa pähkäillessään?
Ehkä sitten niin, mutta minusta tarjolla on vähän tunkkainen peruspeli, jonka vetävimpiä pointteja - supervoimia, moraalijärjestelmää, avointa maailmaa - ei ole toteutettu erityisen vetävästi, ja jonka muut elementit eivät ihmeemmin kohauta. Pelaahan tätä mieluummin kuin turpaansa ottaa, mutta innostumisesta ei juuri ole pelkoa.
79 pistettä
http://peliplaneetta.net/arvostelut/1091/InFamous/
Suosittelen, että luette sen. Kiitokset Jeespoxralliraita -anolle tästä huomautuksesta.
05.11.2010 klo 00.31
Paikka paikoin tylsää menoa ja osittain vaikea. Nostaa höyryjä kun juokset junaradan alla kaukana vihollisista ja silti joku onnistuu usean korttelin päästä talon katolta haavoittamaan sinua.
Kyllähän tuota kuitenkin pelaa, ihan semihyvä pelikokemus juuri tuon uudelleenpelattavuuden kannalta. Ekaa pelikertaa mennään sankari periaatteella ja kun uuden kerran aloitan pelin alusta ei tältä kaverilta apua heru jos olet jaloista roikkumassa lyhtypylväästä.
Loppupeleissä kuitenkin nuo sähköjutut on mielestäni todella tylsiä, varsinkin kun voimien lisänä apuna on vain nyrkit ja jalat.
09.01.2011 klo 11.27
Kirjoita kommentti