Dead Island Riptide
Arvioitu: | Playstation 3 |
Genre: | Seikkailupelit, Toimintapelit |
Pelaajia: | 1, verkossa 1 - 4 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Techland |
Julkaisija: | Deep Silver |
Julkaisupäivä: | 26.04.2013 |
Pelin kotisivut |
Toinen saarellinen örrimörrejä
Vajaa parisen vuotta sitten Techlandin Dead Island täytti pelikonsolit ja tietokoneet zombeilla. Peli myi mukavasti, vaikka saikin kriitikoilta keskinkertaisen vastaanoton. Pelaajat tuntuivat kuitenkin tykkäävän, mikä lienee tärkeintä. Itse en aiemmalle osalle juuri syttynyt, johtuen paljolti juuri pelin keskinkertaisuudesta. Paperilla idea zombien täyttämästä saaresta ja siellä selviämisestä kuulostaa hauskalta, mutta joka puolella esiintyvät pikkuviat veivät suurimman ilon.
Nyt kun ykkösosan zombimyllystä on selvitty, pelihahmokaartimme heitetään uudelle saarelle. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että tämäkin saari on täytetty verta himoavilla elävillä kuolleilla. Lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset kuin ykkösosassa. Pelissä pääsee ohjastamaan edellisestä osasta tutun porukan jäseniä, minkä lisäksi pelissä seikkailee uusi herra Josh oman erikoiskykynsä voimin.
Kuolleita ja uudelleen liikkeelle lähteneitä pääsee mätkimään ties minkälaisilla aseilla ja vehkeillä. Valikoimaa riittää melkoisesti, ja siitä jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa. Jos ja kun pesäpallomaila tuntuu liian kevyeltä zombien murjomiseen, on aika siirtyä työpöydän ääreen. Muutama naula mailan päässä auttaa verta lentämään iloisemmin ja naulapyssy se vasta kiva onkin. Lisäksi sankarimme saavat lyhytaikaisia supervoimia aika ajoin, ja niitä hyödyntämällä zombeja kaatuu kuin heinää.
Trooppisella saarella on paljon tilaa missä liikkua. Etenemistä helpottavat siellä täällä odottelevat maastoautot ja pienet veneet, joilla meno taittuu huomattavasti mukavammin kuin jalan. Tutkittavaa piisaa melkein jo liiaksikin, koska yksittäisten paikkojen tarkempaan tarkasteluun täytyy varata paljon aikaa koko ajan päälle käyvien zombien takia.
Vaikka saari on laaja, tulevat metsikköön sijoittuvat maastot nopeasti tutuiksi. Tropiikissa useasti piiskannut sade hämmensi välillä melkoisesti, kun pilvetön taivas muuttui sekunnin tuhannesosassa täysin harmaaksi ja kaatosade oli tosiasia. Sateet saattoivat olla välillä todella paikallisia, kun nämä yht’äkkiä ilmaantuneet taivaan sadettimet saattoivat hävitä taivaalta yhtä nopeasti kuin sinne ilmaantuivatkin. Äärimmäisen laadukkaan tuntuista – no ei.
Pelin grafiikka ei anna aihetta hurraa-huudoille, mutta ei se täysin toivotontakaan ole. Grafiikkaa enemmän silmään pistää raivostuttavasti nykivä ruudunpäivitys, joka tekee pelaamisesta todella rasittavaa. Tilannetta eivät myöskään paranna välillä hitaasti ruudulle ilmestyvät maiseman osaset. Monesti kuoleman tai muun tauon jälkeen joutui hetken tuijottelemaan perunamuusia, ennen kuin näkymä muuttui normaaliin, tyydyttävän tasoiseen ulkomuotoonsa.
Pelissä saa olla jatkuvasti valppaana päälle käyvien raatojen kanssa – jos niitä ei ole edessä, niin käännäpä pääsi. Joskus kun sattui pääsemään niinkin rauhalliseen tilanteeseen, ettei zombeja ollut missään lähettyvillä, niin äänimaailma sai kuitenkin pelaajan pyörimään. Liikkuvien mätäpallojen äänet kaikuvat jatkuvasti kaikkialla, joten missään ei saa olla rauhassa.
Kiusoittelevan äänimaailman kaveriksi on peliin palkattu kasa ääninäyttelijöitä, joiden valinnoissa on kautta linjan menty täysin metsään. Ihan kuin äänet ja naamat olisivat menneet sekaisin. Tämän peliä tehneetkin ovat varmasti huomanneet, mutta luultavasti jättäneet korjaamatta, koska touhu maksaa.
Avoin maailma täynnä zombeja ja surkeita ääninäyttelijöitä - mitä pelissä sitten tehdään? Yksinkertaisuudessaan juostaan tyhjänpanttina ympäri pelialuetta. Jossain tehtävässä muistan tahkonneeni paikasta toiseen tapaamaan henkilöä X. Matkalla kaadoin muutaman lauman zombeja ja perille päästyäni ilmeni, että hakemani kaveri onkin paikassa Y. Taas jalat alle ja zombeja lahtaamaan. Tietysti otuksia voi juosta karkuun, mutta pelihahmon heikko kunto saa pian verenhimoiset ällötykset kaverimme kantaan kiinni. Tehtävät tuntuivat joka tapauksessa ärsyttävältä sahaamiselta.
Helpotusta pelihahmon huonoon juoksukuntoon ja moneen muuhunkin heikkouteen tuo monipuolinen hahmonkehitys. Pelin peluusta ansaitaan pisteitä, joita voi käyttää haluamallaan tavalla kehittääkseen hahmoa. Suurin osa kehitysmahdollisuuksista on kuitenkin harmittavan turhan tuntuisia, tyyliin "lompakkoasi verotetaan 5% vähemmän kuoltuasi". Aiempaa osaa pelanneet voivat huokaista helpotuksesta, koska ensimmäisen osan hahmo on mahdollista tuoda kehitysasteineen suoraan tähän uutukaiseen. Uusienkin pelaajien elämää helpotetaan hieman, sillä pelihahmo aloittaa suoraan leveliltä 14.
Pelissä on myös tarina, joka koostuu käytännössä zombien kynsistä selviämisestä ja niiden taustojen ihmettelystä. Juoni on niin turhan ja kevyen tuntuinen, ettei siitä viitsi edes kirjoittaa – se täytyy kokea, jos haluaa rangaista itseään. Tarinatilan voi jakaa verkon välityksellä maksimissaan neljän kaverin kanssa ja suosittelenkin hankkimaan ympärille väkeä, jotka seisovat saman tarkoituksen takana. Vapaassa maailmassa random-serverillä meno yltyy helposti kaoottiseksi.
Käytännössä peli on kuin lisälevy ensimmäiselle pelille, koska juuri mikään muu kuin ympäristö ei ole muuttunut. Valikot ovat samat, HUD on sama, latausruudut ovat samat, kontrollit ovat samat, viholliset enimmäkseen ovat samoja. Kaikki on sitä samaa. Siellä täällä joitakin pienen pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta on pieni rikos myydä tätä täysin uutena tuotteena.
Erot ensimmäisen ja tämän toisen Dead Islandin välillä ovat hyvin pieniä, mutta voisin sanoa ensimmäistä osaa hieman paremmaksi. Se voi johtua siitäkin, että kun pelin on kerran pelannut, niin ei se toisella kertaa ole yhtään niin jännää. Pelissä on kyllä paljon sisältöä ja sen läpäisyyn saa helposti kulumaan paljon aikaa, mutta itse keksin ajalleni parempaakin käyttöä. Rahan säästely näkyy pelissä alusta loppuun, koska uudistuksia edelliseen osaan on niin vähän. Kyllähän tämä pelaajaakin harmittaa, koska paperilla idea on mahtava.
Ostovinkki: jos tykkäsit ensimmäisestä Dead Islandista ja haluat lisää samaa menoa – osta Riptide, mutta älä täyteen hintaan. Jos et pitänyt ensimmäisestä osasta, niin et varmasti pidä tästä toisestakaan. Jos et ole pelannut kumpaakaan ja rakastat zombeja – osta se kumman halvemmalla saat. Kevyiden juonien takia on melko sama mistä osasta pelin aloittaa. Jos et taas pidä zombeista lainkaan, niin unohda koko homma!
Nyt kun ykkösosan zombimyllystä on selvitty, pelihahmokaartimme heitetään uudelle saarelle. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että tämäkin saari on täytetty verta himoavilla elävillä kuolleilla. Lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset kuin ykkösosassa. Pelissä pääsee ohjastamaan edellisestä osasta tutun porukan jäseniä, minkä lisäksi pelissä seikkailee uusi herra Josh oman erikoiskykynsä voimin.
Kuolleita ja uudelleen liikkeelle lähteneitä pääsee mätkimään ties minkälaisilla aseilla ja vehkeillä. Valikoimaa riittää melkoisesti, ja siitä jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa. Jos ja kun pesäpallomaila tuntuu liian kevyeltä zombien murjomiseen, on aika siirtyä työpöydän ääreen. Muutama naula mailan päässä auttaa verta lentämään iloisemmin ja naulapyssy se vasta kiva onkin. Lisäksi sankarimme saavat lyhytaikaisia supervoimia aika ajoin, ja niitä hyödyntämällä zombeja kaatuu kuin heinää.
Saisiko tähän ilmastoinnin
Trooppisella saarella on paljon tilaa missä liikkua. Etenemistä helpottavat siellä täällä odottelevat maastoautot ja pienet veneet, joilla meno taittuu huomattavasti mukavammin kuin jalan. Tutkittavaa piisaa melkein jo liiaksikin, koska yksittäisten paikkojen tarkempaan tarkasteluun täytyy varata paljon aikaa koko ajan päälle käyvien zombien takia.
Vaikka saari on laaja, tulevat metsikköön sijoittuvat maastot nopeasti tutuiksi. Tropiikissa useasti piiskannut sade hämmensi välillä melkoisesti, kun pilvetön taivas muuttui sekunnin tuhannesosassa täysin harmaaksi ja kaatosade oli tosiasia. Sateet saattoivat olla välillä todella paikallisia, kun nämä yht’äkkiä ilmaantuneet taivaan sadettimet saattoivat hävitä taivaalta yhtä nopeasti kuin sinne ilmaantuivatkin. Äärimmäisen laadukkaan tuntuista – no ei.
Pelin grafiikka ei anna aihetta hurraa-huudoille, mutta ei se täysin toivotontakaan ole. Grafiikkaa enemmän silmään pistää raivostuttavasti nykivä ruudunpäivitys, joka tekee pelaamisesta todella rasittavaa. Tilannetta eivät myöskään paranna välillä hitaasti ruudulle ilmestyvät maiseman osaset. Monesti kuoleman tai muun tauon jälkeen joutui hetken tuijottelemaan perunamuusia, ennen kuin näkymä muuttui normaaliin, tyydyttävän tasoiseen ulkomuotoonsa.
Ihan hetken vaan omaa aikaa tarvitsisin
Pelissä saa olla jatkuvasti valppaana päälle käyvien raatojen kanssa – jos niitä ei ole edessä, niin käännäpä pääsi. Joskus kun sattui pääsemään niinkin rauhalliseen tilanteeseen, ettei zombeja ollut missään lähettyvillä, niin äänimaailma sai kuitenkin pelaajan pyörimään. Liikkuvien mätäpallojen äänet kaikuvat jatkuvasti kaikkialla, joten missään ei saa olla rauhassa.
Kiusoittelevan äänimaailman kaveriksi on peliin palkattu kasa ääninäyttelijöitä, joiden valinnoissa on kautta linjan menty täysin metsään. Ihan kuin äänet ja naamat olisivat menneet sekaisin. Tämän peliä tehneetkin ovat varmasti huomanneet, mutta luultavasti jättäneet korjaamatta, koska touhu maksaa.
Avoin maailma täynnä zombeja ja surkeita ääninäyttelijöitä - mitä pelissä sitten tehdään? Yksinkertaisuudessaan juostaan tyhjänpanttina ympäri pelialuetta. Jossain tehtävässä muistan tahkonneeni paikasta toiseen tapaamaan henkilöä X. Matkalla kaadoin muutaman lauman zombeja ja perille päästyäni ilmeni, että hakemani kaveri onkin paikassa Y. Taas jalat alle ja zombeja lahtaamaan. Tietysti otuksia voi juosta karkuun, mutta pelihahmon heikko kunto saa pian verenhimoiset ällötykset kaverimme kantaan kiinni. Tehtävät tuntuivat joka tapauksessa ärsyttävältä sahaamiselta.
Huono kunto ruudun molemmin puolin
Helpotusta pelihahmon huonoon juoksukuntoon ja moneen muuhunkin heikkouteen tuo monipuolinen hahmonkehitys. Pelin peluusta ansaitaan pisteitä, joita voi käyttää haluamallaan tavalla kehittääkseen hahmoa. Suurin osa kehitysmahdollisuuksista on kuitenkin harmittavan turhan tuntuisia, tyyliin "lompakkoasi verotetaan 5% vähemmän kuoltuasi". Aiempaa osaa pelanneet voivat huokaista helpotuksesta, koska ensimmäisen osan hahmo on mahdollista tuoda kehitysasteineen suoraan tähän uutukaiseen. Uusienkin pelaajien elämää helpotetaan hieman, sillä pelihahmo aloittaa suoraan leveliltä 14.
Pelissä on myös tarina, joka koostuu käytännössä zombien kynsistä selviämisestä ja niiden taustojen ihmettelystä. Juoni on niin turhan ja kevyen tuntuinen, ettei siitä viitsi edes kirjoittaa – se täytyy kokea, jos haluaa rangaista itseään. Tarinatilan voi jakaa verkon välityksellä maksimissaan neljän kaverin kanssa ja suosittelenkin hankkimaan ympärille väkeä, jotka seisovat saman tarkoituksen takana. Vapaassa maailmassa random-serverillä meno yltyy helposti kaoottiseksi.
Käytännössä peli on kuin lisälevy ensimmäiselle pelille, koska juuri mikään muu kuin ympäristö ei ole muuttunut. Valikot ovat samat, HUD on sama, latausruudut ovat samat, kontrollit ovat samat, viholliset enimmäkseen ovat samoja. Kaikki on sitä samaa. Siellä täällä joitakin pienen pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta on pieni rikos myydä tätä täysin uutena tuotteena.
Laaja paketti kuraa
Erot ensimmäisen ja tämän toisen Dead Islandin välillä ovat hyvin pieniä, mutta voisin sanoa ensimmäistä osaa hieman paremmaksi. Se voi johtua siitäkin, että kun pelin on kerran pelannut, niin ei se toisella kertaa ole yhtään niin jännää. Pelissä on kyllä paljon sisältöä ja sen läpäisyyn saa helposti kulumaan paljon aikaa, mutta itse keksin ajalleni parempaakin käyttöä. Rahan säästely näkyy pelissä alusta loppuun, koska uudistuksia edelliseen osaan on niin vähän. Kyllähän tämä pelaajaakin harmittaa, koska paperilla idea on mahtava.
Ostovinkki: jos tykkäsit ensimmäisestä Dead Islandista ja haluat lisää samaa menoa – osta Riptide, mutta älä täyteen hintaan. Jos et pitänyt ensimmäisestä osasta, niin et varmasti pidä tästä toisestakaan. Jos et ole pelannut kumpaakaan ja rakastat zombeja – osta se kumman halvemmalla saat. Kevyiden juonien takia on melko sama mistä osasta pelin aloittaa. Jos et taas pidä zombeista lainkaan, niin unohda koko homma!
Dead Island Riptide (Playstation 3)
B-luokan lomailua tropiikissa verenhimoisten ystävien seurassa. Loputonta kissa-hiiri-leikkiä, joka maistuu hyvin nopeasti puulta – auts, puraisin oksaan.
- Vapaa riehuminen
- Melastakin saa munakkaan aseen
- Tahmeat kontrollit
- Hidas ruudunpäivitys
- Surkea ääninäyttely
- Tylsät tehtävät
- Zombeja joka helkkarin paikassa
Keskustelut (7 viestiä)
08.05.2013 klo 23.55 6
Tearing ollaan saatu pelistä tyysti pois. Ainoa missä tätä esiintyy on alkuvideossa, jossa on suoraa kuvaa ykkösestä (Jota vaivasi aivan kaamea repeileminen). Riptiden vastauksena on vain suttuisemmat välivideot, mutta itse peli näyttää yhtä hyvältä blurrejen kanssa, kuin ykkönen.
Kukaan ei voi väittää ensimmäistä osaa todella paremmaksi. Riptide on paranneltu teknisesti juuri ne kohdat, jotka tekivät ensimmäisestä pelikelvottoman. Toistavuus vaivaa, mutta eihän tämän tyylisessä pelissä se haittaa, cmoon co-op kehiin ja peli näyttää aivan muulta.
Ei täydellinen peli, mutta viihdyttävä. Arvostelu taas oli täyttä paskaa.
"Zombeja joka helkkarin paikassa"
Mitä oletit pelaavasi?
Moderaattori
Rekisteröitynyt 27.10.2008
09.05.2013 klo 00.20 8
Se mitä tuolla ” Zombeja joka helkkarin paikassa” hain, on se, että zombeilta odottaisin jonkinlaista kauhuelementtiä. Kun niitä on ihan koko ajan silmillä, niin ne enemmänkin ärsyttävät kuin kauhistuttavat.
Muuten Dead Island Riptiden kohdalla pelaaminen tuntui lähes koko ajan epäluontevalta ja pelihetket jäi kovin lyhyiksi. Oikeastaan rakastan ideaa, mutta se, että koko ajan odotan vain checkpointtia, jotta voisin lopettaa, on ihan … no sieltä. Kerta kaikkiaan mahtava potentiaali on onnistuttu hukkaamaan täysin ja se, että peli tehdään identtisesti kuin edeltäjänsä harmittaa kovasti.
Rekisteröitynyt 17.01.2012
09.05.2013 klo 17.09 7
09.05.2013 klo 21.02 8
Kirjoittakaa se oma arvostelunne vaikka IGNään tai omaan notepadiinne ja pöytälaatikkoon jos on tarve avautua.
11.05.2013 klo 21.13 1
ei saatana loppuu kohta nämä arvostelujen kommenttien lukeminen kun joka paikkaan on pesiytynyt sama "Vitun arvostelija on väärässä, tämä on erinomainen 10/10 peli"..."Vitun kusipää antoi vain 9/10" kusisonta
Kirjoittakaa se oma arvostelunne vaikka IGNään tai omaan notepadiinne ja pöytälaatikkoon jos on tarve avautua.
Ja aivan sama juttu se on kun peliä kehutaan, löytyy niitä ihmisiä jotka on täysin erilaista mieltä. Ihmisiä ja makuja on paljon erilaisia, jos heidän mielipiteiden lukeminen aiheuttaa noin paljon ärsyyntymistä niin huonompi homma. Niitä tulee kuitenkin aina olemaan.
11.05.2013 klo 21.21
Voi olla, että tuo nykiminen on pelkästään PS3-version ongelma. Monessa kohtaa se oli todella rasittavaa. Co-op olisi varmasti pelastanut paljon, koska itsekin pääsin moninpeliä kokeilemaan ainoastaan muiden maiden jamppojen kanssa, joiden seurassa homma ei ihan täysin mennyt niin kuin toivoisi.
Se mitä tuolla ” Zombeja joka helkkarin paikassa” hain, on se, että zombeilta odottaisin jonkinlaista kauhuelementtiä. Kun niitä on ihan koko ajan silmillä, niin ne enemmänkin ärsyttävät kuin kauhistuttavat.
Muuten Dead Island Riptiden kohdalla pelaaminen tuntui lähes koko ajan epäluontevalta ja pelihetket jäi kovin lyhyiksi. Oikeastaan rakastan ideaa, mutta se, että koko ajan odotan vain checkpointtia, jotta voisin lopettaa, on ihan … no sieltä. Kerta kaikkiaan mahtava potentiaali on onnistuttu hukkaamaan täysin ja se, että peli tehdään identtisesti kuin edeltäjänsä harmittaa kovasti.
No ei ihme et vaan ps3-version ongelma. Kaikki plätyt on sillä aina paskempii.
13.05.2013 klo 11.13
ei saatana loppuu kohta nämä arvostelujen kommenttien lukeminen kun joka paikkaan on pesiytynyt sama "Vitun arvostelija on väärässä, tämä on erinomainen 10/10 peli"..."Vitun kusipää antoi vain 9/10" kusisonta
Kirjoittakaa se oma arvostelunne vaikka IGNään tai omaan notepadiinne ja pöytälaatikkoon jos on tarve avautua.
Ja aivan sama juttu se on kun peliä kehutaan, löytyy niitä ihmisiä jotka on täysin erilaista mieltä. Ihmisiä ja makuja on paljon erilaisia, jos heidän mielipiteiden lukeminen aiheuttaa noin paljon ärsyyntymistä niin huonompi homma. Niitä tulee kuitenkin aina olemaan.
Ei se mielipide, vaan se miten se ilmoitetaan. "Saatanan kusipää olet väärässä mielipiteesi on täyttä paskaa"