Game of Thrones -putki 72/73: katu kuuma kaupungin, mä vaikka kärsinkin, miksi sen silti hylkäisin
Juonipaljastuksia!
Kausi 8: Jakso 5
The Bells
The Bells
Olisi hienoa, jos joku arvaisi, mitä aion sanoa. Tarjoan selvennyksiä. Kaksi jaksoa sitten koin tulijumalajuonen kytkeytyvän löyhästi zombiejuoneen, joten pelastin hermoni ja hyväksyin fantasiapuolen päättyneen. Edellinen jakso oli viimeinen, jolta toivoin yllätystä, koska myöhemmin sitä ei ehdittäisi käsitellä. Tänään mielessäni pyöri yhä mahdollisuuksia, mutta jäljellä oli kaksi tarvetta:
1. Myönnä sarja saatana, että Jon Snow on sinisilmäinen älykääpiö, joka ei tajua mistään mitään.
2. Myönnä sarja perkele, että Dany on ylimielinen roisto, joka hyökkäsi väärälle mantereelle.
Jakso myöntää. Kivi putosi sydämeltäni. Rakastan Game of Thronesia. Rakastan Jonia ja Danya hahmoina: olen ymmärtänyt heidät oikein, vaikken ole uskonut, että olen. Molemmilla on inspiroivia ja sympaattisia hetkiä, joten oli katsojan vastuulla nähdä epäpätevyys ja epävakaus: "you know nothing, Jon Snow" pitää paikkansa yhä ja Danyn empatiakyky ei ole kehittynyt sitten sen, kun hän poltti elävältä noidan, joka kehtasi kostaa hänen raiskaavalle psykopaattimiehelleen.
Jos Dany & Jon sanovat viimeisessä jaksossa "sori" ja pääsevät valtaistuimelle, sama se: sitten tämä on tarina siitä, kuinka voittaja pääsee kirjoittamaan historian. Tosiasioiden myöntäminen vahvistaa, että tämä ylipäätään on tarina, joten viis yksityiskohdista. Muun muassa zombiejuoni ja äpärämatsi näyttäytyvät nyt siinä valossa, että Dany ja Jon ovat satukirjan sankareita, jotka kelpaavat vastustamaan puhdasta pahuutta, mutta ovat hirviöitä todellisuudessa. He pärjäävät vain huijauskoodeilla. He ovat vietteleviä, mutta surkeita esikuvia. Se on sanoma; opetus.
Toivon kipinä vahvistui viimeksi, kun Varys palasi varjoista puhemiehekseni. Vihdoinkin joku mainitsi Jonin panevan tätiään ja kapinoi avoimesti. Oletin, että Tyrion pettää Varysin raskain mielin, ja tähän jaksoon venytettynä skenaario symboloi rikkaasti ja loisteliain tuloksin pelkojani sarjan suunnasta.
Vertasin jo lohikäärmeitä atomipommit pudottaneisiin lentokoneisiin. Kuninkaansataman tuho ei ole taistelu, vaan nimenomaan kaksi pommia toisen maailmansodan tyyliin: sankareiksi luokittautuneet aiheuttavat helvetillistä tuhoa siviileille ja selitykset ovat sitä luokkaa, että "tämähän ehkäisee tuskaa". Ymmärrän, jos Danyn sadismi vaikuttaa liioitellulta (hän voisi tuhota vain Cersein linnan), mutta en nipota. Hetki, jona hän tiedosti voittaneensa jo, mutta hyökkäsi, oli unelmieni täyttymys.
Sekin on upeaa, kun Hurtta pelastaa Aryan puhumalla: hän tietää, että himoitun "Cleganebowlin" eli koston ainoa merkitys on se, että murtunut mies on päättänyt lähteä sillä tavalla. Tyrion on hyvin sympaattinen yrittäessään ajatella positiivisesti kulmat kurtussa. Cersein ja Jaimen tarinat olisivat heidän kannaltaan runollisempia, jos Cersei olisi kuollut yksin ja Jaime ryömiessään kohti hänen helmojaan, mutta romanttisempi traagisuus on ilmeinen ansio sen kärjistäessä juuri oikealla hetkellä sitä, kuinka häilyviä käsityksiä hyvä ja paha ovat.
Kommenttina kommentteihin: toki Danyn miesvahvuus on epämääräinen, eikä sotavehkeillä enää osu, mutta arvostitko sitä, että Dany jättää auringon taakseen hyökätessään? Se on loogisimpia asioita, joita kukaan on sarjan taisteluissa tehnyt, joten soin "sankarille" nihkeää sympatiaa juuri ennen massamurhaa ja aromit terävöityivät lisää.
Keskiarvo 72 jakson jälkeen:
Alkutekstit katsottu: 75+2 kertaa
Tippa silmässä: 108+7 kertaa
< Jakso 8-4 --- Jakso 8-6 >
Keskustelut (9 viestiä)
14.05.2019 klo 01.08 12
14.05.2019 klo 04.55 4
14.05.2019 klo 05.00 2
14.05.2019 klo 06.59 4
Danyn flippaaminen tuli kyllä aika täysin puskista. Mielestäni syyksi ei aivan riitä pelkästään se että on Targaryen. Sekoamista ei mielestäni pohjustettu lähellekään tarpeeksi parissa aiemmassa jaksossa tai tämän jakson alussa. Myös tämän ja edelliskauden John Snow'n ja Danyn muka-rakkaustarina on pökkelöisyydessään Anakin-Padme tasoa. Hieno sarja kaiken kaikkiaan mutta taso on laskenut loppua kohden (about neljännen kauden jälkeen), vaikka hienoja jaksoja toki löytyy paljon loppu puoleltakin. Rytmitys (ja aikamatkustus) ongelmat olivat kahden aiemman kauden ongelma ja myös tässä tämän kauden lopussa ne tulevat, esim. tuossa rakkaustarinankin kökköydessä, ym. Ei olisi selvästikään pitänyt karsia jaksoja, niin luultavasti sarja olisi toiminut paremmin, nyt tuntuu että sarjalla on liian kiire ja vähän sama tuntuu vaivaavan käsikirjoittajia. Juonenkäänteisiin ja muuhun tarinankerrontaan ei tunnu olevan enää samanlaista tatsia kuin sarjan alkupäässä ja logiikka on tosiaan kadonnut hieman matkan varrelle.
Kyllä se Dany on täysi sosiopaatti ollut koko sarjan ajan, vaikka totta toki sekin, että käsikirjoituksen taso on laskenut ja kiire on melkoinen. Pari "siirtymäjaksoa" viimeisillä kausilla olisi tuonut kaivattua lihaa luiden ympärille.
Rekisteröitynyt 28.09.2008
14.05.2019 klo 13.31 2
Danyn flippaaminen tuli kyllä aika täysin puskista. Mielestäni syyksi ei aivan riitä pelkästään se että on Targaryen. Sekoamista ei mielestäni pohjustettu lähellekään tarpeeksi parissa aiemmassa jaksossa tai tämän jakson alussa. Myös tämän ja edelliskauden John Snow'n ja Danyn muka-rakkaustarina on pökkelöisyydessään Anakin-Padme tasoa. Hieno sarja kaiken kaikkiaan mutta taso on laskenut loppua kohden (about neljännen kauden jälkeen), vaikka hienoja jaksoja toki löytyy paljon loppu puoleltakin. Rytmitys (ja aikamatkustus) ongelmat olivat kahden aiemman kauden ongelma ja myös tässä tämän kauden lopussa ne tulevat, esim. tuossa rakkaustarinankin kökköydessä, ym. Ei olisi selvästikään pitänyt karsia jaksoja, niin luultavasti sarja olisi toiminut paremmin, nyt tuntuu että sarjalla on liian kiire ja vähän sama tuntuu vaivaavan käsikirjoittajia. Juonenkäänteisiin ja muuhun tarinankerrontaan ei tunnu olevan enää samanlaista tatsia kuin sarjan alkupäässä ja logiikka on tosiaan kadonnut hieman matkan varrelle.
Danyn napsahtamiselle oli kaikki perusteet. Ei tarvitse kuin vähän miettiä hänen koko matkaansa, taustojaan (myös geenit) sekä viime aikaisia vastoinkäymisiä ja menetyksiä. Yhtään enempää pohjustusta ja alleviivaamista, niin käänne olisi ollut tympeä. Peltosen tapaan nautin suunnattomasti kun voiton ymmärrettyään - kellojen soitua - Dany taistelee hetken itsensä kanssa ja sitten ns. antaa palaa. Hän tietää ettei koskaan tule saamaan kenenkään westeroslaisen todellista rakkautta ja uskollisuutta varsinkaan nyt kun tieto Jonista on oletettavasti jo levinnyt tai ainakin olisi tulossa leviämään.
Mitä tulee Jonin ja Danyn lyhyenlaiseen stooriin, on sekin mielestäni ihan oikeutettu. Kyseessä nimenomaan ei ole mikään syväksi kasvanut rakkaus, vaan enemminkin hyvin voimakas ihastus joka nyt sitten toisen osapuolen kohdalla alkaa hiipua nopeaa tahtia. Danyhan ei tällaista itsevarmana ja -tietoisena ihmisenä osaa käsitellä ja se sattuu häneen aivan helvetisti. Tässä myös yksi osasyy em. flippaamiseen.
En tiedä mihin viitataan "juonenkäänteiden ja tarinankerronnan logiikan ja tatsin katoamisella". Tuntuu että monilla menee ihon alle kun tapahtumat eivät olekaan olleet sellaisia kuin ovat itse mielessään etukäteen kuvitelleet ja toivoneet. Käänteet eivät ole olleet sarjalle tyypillisiä? Kaikkien pahoja tehneidenkö pitäisi kärsiä joku kidutuskuolema tai heille kostaa tahtovien saada päättää muulla tapaa tyydyttävä tyyli lähteä? Se, että henkilö on käynyt läpi monet kovat käänteet niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla, ei tarkoita, etteikö hän voisi kuolla piilossa, lähes unohdettuna.
Itse en jaksa harrastaa kovinkaan kuumeista pohdintaa mahdollisista tapahtumista ja olen kyllä 99%:sti yllättynyt (positiivisesti) viimeisen kauden loistokkuudesta, etenkin hiiieman pliisun 7. seasonin jälkeen. Vielä yksi jakso ja toivon todella että on niin rakkaudella sarjaa kohtaan tehty kuin vain mahdollista.
Päätöskausi tähän asti 4,5/5.
14.05.2019 klo 23.24 4
Danyn napsahtamiselle oli kaikki perusteet. Ei tarvitse kuin vähän miettiä hänen koko matkaansa, taustojaan (myös geenit) sekä viime aikaisia vastoinkäymisiä ja menetyksiä. Yhtään enempää pohjustusta ja alleviivaamista, niin käänne olisi ollut tympeä. Peltosen tapaan nautin suunnattomasti kun voiton ymmärrettyään - kellojen soitua - Dany taistelee hetken itsensä kanssa ja sitten ns. antaa palaa. Hän tietää ettei koskaan tule saamaan kenenkään westeroslaisen todellista rakkautta ja uskollisuutta varsinkaan nyt kun tieto Jonista on oletettavasti jo levinnyt tai ainakin olisi tulossa leviämään.
Mitä tulee Jonin ja Danyn lyhyenlaiseen stooriin, on sekin mielestäni ihan oikeutettu. Kyseessä nimenomaan ei ole mikään syväksi kasvanut rakkaus, vaan enemminkin hyvin voimakas ihastus joka nyt sitten toisen osapuolen kohdalla alkaa hiipua nopeaa tahtia. Danyhan ei tällaista itsevarmana ja -tietoisena ihmisenä osaa käsitellä ja se sattuu häneen aivan helvetisti. Tässä myös yksi osasyy em. flippaamiseen.
En tiedä mihin viitataan "juonenkäänteiden ja tarinankerronnan logiikan ja tatsin katoamisella". Tuntuu että monilla menee ihon alle kun tapahtumat eivät olekaan olleet sellaisia kuin ovat itse mielessään etukäteen kuvitelleet ja toivoneet. Käänteet eivät ole olleet sarjalle tyypillisiä? Kaikkien pahoja tehneidenkö pitäisi kärsiä joku kidutuskuolema tai heille kostaa tahtovien saada päättää muulla tapaa tyydyttävä tyyli lähteä? Se, että henkilö on käynyt läpi monet kovat käänteet niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla, ei tarkoita, etteikö hän voisi kuolla piilossa, lähes unohdettuna.
Itse en jaksa harrastaa kovinkaan kuumeista pohdintaa mahdollisista tapahtumista ja olen kyllä 99%:sti yllättynyt (positiivisesti) viimeisen kauden loistokkuudesta, etenkin hiiieman pliisun 7. seasonin jälkeen. Vielä yksi jakso ja toivon todella että on niin rakkaudella sarjaa kohtaan tehty kuin vain mahdollista.
Päätöskausi tähän asti 4,5/5.
Danyn flippaamista olisi kyllä mielestäni pitänyt vahvistaa enemmän ennen kuin se tapahtuu ja aloittaa sen alustaminen aiemmin. Nyt en vain itse saanut sellaista fiilistä että nyt lähtee. Toki sitä on saatettu petaa jo alusta lähtien mutta se mitä edellisjakson lopussa ja tämän jakson alussa tapahtuu ei tunnu tarpeeksi voimakkaalta aiempiin tapahtumiin nähden. Toki jos puhutaan realismista niin ihminen voi toki flipata milloin tahansa, mutta elokuvissa ja tv-sarjoissa on aina perinteisesti syy- ja seuraussuhteet, jotka eivät itselle tuntuneet tarpeeksi vahvoilta. Mutta ehkä se olen vain minä.
Selvennykseksi vielä että Danyn ja John Snow'n rakkaustarinassa ei siis ole mitään muuta vikaa, kuin että näyttelijöillä ei ole yhtään keskenäistä kemiaa. Muutenhan se toimisi varsin hyvin.
Kommenttisi loppuosaan vielä, että tapahtumat toimivat oikeastaan kaikin tavoin varsin hyvin ja olen ihan mielissäni suunnasta mihin tarina on mennyt loppua kohden, mutta toteutus voisi olla vieläkin parempi. Itsellä ei ole mitään toivomuksia ollut mihin toivoisin sarjan olevan menossa, ja olen nauttinut eniten hetkistä joissa katsojaa haastetaan oikein kunnolla, esim. Red Wedding. En siis ole mitään jaksoa vihannut. Päin vastoin. Olen sarjan fani, mutta se ei tarkoita että pitäisi ottaa kaikki vastaan ilman kritiikkiä, ja siksi olisinkin toivonut että sarjan loppupuoli olisi ollut vielä vahvempi. Ei missään nimessä huono sarja mutta loppupuolelta hieman epätasainen.
16.05.2019 klo 15.28 1
16.05.2019 klo 16.31 1
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
16.05.2019 klo 17.38 3
Parempi lause: "foreshadowing wasn't good enough". Tämä on kuitenkin mielipide, johon on helppo vastata "minusta oli". Hokema "Foreshadowing Is Not Character Development" on saivarteleva internet-mielipide, jolla pyritään murskaamaan pohja vastakkaisilta mielipiteiltä.
Hahmonkehityksessä on ongelmia, mielestäni. Siksi olin vuosia niin piinattu, kun aistin, mihin sarja on menossa, mutta pelkäsin ymmärtäneeni väärin. Oman makuni mukaan vika on puhtaasti aiemmissa jaksoissa. Nyt se alleviivataan, että Dany ottaa raskaasti vanhojen ystävien menetyksen ja uusien liittolaisten kelvottomuuden. Hän on tottunut orjien tukevan hänen messiasfantasioitaan, mutta hän ei saanut kunniaa pohjoisen pelastuksesta, eikä edes Jon anna, joten "fear it is", sanoo tämä monien sotarikosten veteraani, jonka mukaan fanit ovat lapsensakin nimenneet.
Yksityiskohtien selittely on tykkääjien hupi ja niistä nipottaminen vihaajien, ja nipotan itsekin heti, kun puolta vaihdan. Tämä sanottuna:
- Viime jaksossa pudonnut lohikäärme oli selkeästi haavoittunut, kun taas jäljellä oleva alfa ei muistaakseni ole osoittanut heikkoutta
- Ehkä Dany ei vienyt kaikkia joukkojaan pohjoiseen