Listasunnuntai #69
Huonointa huonoutta
Pelin huonous voidaan määritellä monella tavoin. Useimmat pelit ovat aina jonkun mielestä hirveää roskaa, toisen (tai jopa useimpien) mielestä loistavaa viihdettä. Siksi huonojen pelien listoja on näkökannasta riippuen joko todella vaikeaa tai todella helppoa laatia. Pienet julkaisijat työntävät jatkuvasti maailmalle tavaraa, joka näyttää 13-vuotiaan ensimmäiseltä C-ohjelmointiharjoitukselta. Me olemme kuitenkin yrittäneet suhtautua asiaan vakavasti ja keränneet sellaisia suurella rahalla julkaistuja pelejä, joihin likimain kaikilla on ollut ainakin oikeus pettyä pahemman kerran. Useimmiten tapauksiin liittyy yhteisenä nimittäjänä vanha tuttu ahneus.
Listan itseoikeutettu avaaja. Jos tämä peli nyt ei suoranaisesti aiheuttanut videopelien romahdusta 80-luvun alussa, oli se ainakin erittäin iso osatekijä. Atari osti hirveällä rahalla lisenssin suosikkielokuvaan ja antoi ohjelmoijalle peräti useamman viikon aikaa tehdä hittipeli. Ja varmuuden vuoksi peliä otettiin aivan jättimäinen painos - jota sitten päädyttiin lapioimaan maakuoppaan New Mexicossa.
Peli koostuu siitä, että E.T. keräilee puhelimen osia ja putoilee kuoppiin, joista voi nousta venyttämällä kaulaansa. Läpipeluu vaikeimmalla tasolla kestää reilut 2 minuuttia.
Carmageddon oli 90-luvun lopussa jättihitti aikuisempien pelaajien suosimalla PC:llä. Äärimmäisen makaaberin sisältönsä vuoksi sen sovittaminen pelikonsoleille oli jo lähtökohtaisesti haasteellista - ja vaikeammaksi meni, kun alustaksi valittiin perheystävällinen Nintendo 64. Heti kättelyssä ihmisten päälle ajaminen korvattiin vihreää verta vuotavilla zombieilla, mutta sensuurin mestarismaa Saksassa mentiin tietenkin vielä pidemmälle ja DE-versiossa jyrättiin dinosauruksia.
Lisätään tähän sitten vielä se, että Carmageddon 64 oli hirvittävän huonosti ohjelmoitu, hidas ja epäpelattava sotku, jossa ei ollut enää jäljellä ripaustakaan PC-version anarkistisesta Death Race -meiningistä.
Sega Saturn ei ollut kolmiulotteisissa peleissä kilpakumppaninsa PlayStationin tasolla, mutta 2D-grafiikkaa se pyöritti tehokkaammin kuin oikeastaan mikään siihen mennessä. Doom taas on pohjimmiltaan täysin kaksiulotteinen peli. Se osaltaan tekee tästä Rage Softwaren tahmailevasta ja rumasta käännöstyöstä käsittämättömän, mutta kun huomioidaan, että Lobotomy Institute sai Quaken pyörimään pelattavasti Saturnilla, liikutaan jo anteeksiantamattomuuden rajamailla.
Muistatteko sen 1980-luvun TV-sarjan, jossa Michael Knight ajoi mustalla, puhuvalla autolla ja ampui helikoptereita alas taivaalta lasereilla? En minäkään, mutta joku ilmeisesti oli näyttänyt tällaista versiota Oceanin lisenssipelin tekijöille. Tämä asiavirhe on kuitenkin pientä siihen verrattuna, miten pelikelvoton, sekava ja ruma peli KR kokonaisuutena oli. Lemon64.com:n kävijäarvostelija on harvinaisen oikeassa todetessaan, että David Hasselhoffin hiukset kannessa ovat sen ainoa hyvä ominaisuus.
Itse säästyin tältä peliltä aikanaan - koska sitä ei ollut vielä tullut Tyrvään Kirjakauppaan, kun raahasin isän paikalle peliä ostamaan. Voit yrittää pelata peliä selaimessa tästä.
Sierra On-Linen Larry-sarja oli aikanaan jenkkiläisen pikkutuhmaa, mutta varsin laadukasta seikkailua. Sittemmin oikeudet nimeen lipuivat Vivendi Universalille, joka päätti (ilman alkuperäisen tekijän Al Lowen osallistumista tai hyväksyntää) muuttaa pelin typeräksi tisseily-tasoloikkailu-minipelikokoelmaksi.
Saksalainen Magic Bytes tehtaili 1980-luvun lopussa pelejä, joilla oli kaksi yhteistä tekijää: 1) niissä oli hieno grafiikka, usein lisenssi jostain piirrossarjasta ja 2) ne olivat likimain pelikelvotonta sotkua. Samaa sukua ovat ainakin Tom & Jerry ja tämä Pink Panther. Näyttävä grafiikka pakkauksen selkämyksessä varmisti myynnit tällekin pelille, jota juuri kukaan sen ostanut ei osannut pelata. Onneksemme Recorded Amiga Games kuitenkin tarjoilee alla olevan läpipeluuvideon:
Hups, kävipä näin, että jalkapallon MM-kisat vuonna 1986 pääsivät yllättämään pelijulkaisija U.S. Goldin. Vaikka lisenssi oli hankittu ajoissa, myytäväksi suunniteltu peli jäi kehityslimboon, ja MM-kisarahastushan on mahdollista vain kerran neljässä vuodessa. Vaan eipä hätää: pari vuotta aikaisemmin Artic Software oli kehittänyt pelin nimeltä World Cup Football, joten U.S. Goldin laskinpäät ostivat sen oikeudet, teippasivat päälle MM-kisojen joukkueet ja markkinoivat peliä uutena. Kaikeksi onneksi sentään sekä useimmat pelaajat että lehdistö haistoivat puijauksen ja julkaisija sai pyyhkeitä myös jälleenmyyjiltä.
Videolla Spectrum-versio tästä laatupläjäyksestä.
E.T. (Atari 2600)
Listan itseoikeutettu avaaja. Jos tämä peli nyt ei suoranaisesti aiheuttanut videopelien romahdusta 80-luvun alussa, oli se ainakin erittäin iso osatekijä. Atari osti hirveällä rahalla lisenssin suosikkielokuvaan ja antoi ohjelmoijalle peräti useamman viikon aikaa tehdä hittipeli. Ja varmuuden vuoksi peliä otettiin aivan jättimäinen painos - jota sitten päädyttiin lapioimaan maakuoppaan New Mexicossa.
Peli koostuu siitä, että E.T. keräilee puhelimen osia ja putoilee kuoppiin, joista voi nousta venyttämällä kaulaansa. Läpipeluu vaikeimmalla tasolla kestää reilut 2 minuuttia.
Carmageddon (Nintendo 64)
Carmageddon oli 90-luvun lopussa jättihitti aikuisempien pelaajien suosimalla PC:llä. Äärimmäisen makaaberin sisältönsä vuoksi sen sovittaminen pelikonsoleille oli jo lähtökohtaisesti haasteellista - ja vaikeammaksi meni, kun alustaksi valittiin perheystävällinen Nintendo 64. Heti kättelyssä ihmisten päälle ajaminen korvattiin vihreää verta vuotavilla zombieilla, mutta sensuurin mestarismaa Saksassa mentiin tietenkin vielä pidemmälle ja DE-versiossa jyrättiin dinosauruksia.
Lisätään tähän sitten vielä se, että Carmageddon 64 oli hirvittävän huonosti ohjelmoitu, hidas ja epäpelattava sotku, jossa ei ollut enää jäljellä ripaustakaan PC-version anarkistisesta Death Race -meiningistä.
Doom (Sega Saturn)
Sega Saturn ei ollut kolmiulotteisissa peleissä kilpakumppaninsa PlayStationin tasolla, mutta 2D-grafiikkaa se pyöritti tehokkaammin kuin oikeastaan mikään siihen mennessä. Doom taas on pohjimmiltaan täysin kaksiulotteinen peli. Se osaltaan tekee tästä Rage Softwaren tahmailevasta ja rumasta käännöstyöstä käsittämättömän, mutta kun huomioidaan, että Lobotomy Institute sai Quaken pyörimään pelattavasti Saturnilla, liikutaan jo anteeksiantamattomuuden rajamailla.
Knight Rider (Commodore 64)
Muistatteko sen 1980-luvun TV-sarjan, jossa Michael Knight ajoi mustalla, puhuvalla autolla ja ampui helikoptereita alas taivaalta lasereilla? En minäkään, mutta joku ilmeisesti oli näyttänyt tällaista versiota Oceanin lisenssipelin tekijöille. Tämä asiavirhe on kuitenkin pientä siihen verrattuna, miten pelikelvoton, sekava ja ruma peli KR kokonaisuutena oli. Lemon64.com:n kävijäarvostelija on harvinaisen oikeassa todetessaan, että David Hasselhoffin hiukset kannessa ovat sen ainoa hyvä ominaisuus.
Kuvakaappaus: Lemon64 |
Itse säästyin tältä peliltä aikanaan - koska sitä ei ollut vielä tullut Tyrvään Kirjakauppaan, kun raahasin isän paikalle peliä ostamaan. Voit yrittää pelata peliä selaimessa tästä.
Leisure Suit Larry: Magna Cum Laude ja Box Office Bust
Sierra On-Linen Larry-sarja oli aikanaan jenkkiläisen pikkutuhmaa, mutta varsin laadukasta seikkailua. Sittemmin oikeudet nimeen lipuivat Vivendi Universalille, joka päätti (ilman alkuperäisen tekijän Al Lowen osallistumista tai hyväksyntää) muuttaa pelin typeräksi tisseily-tasoloikkailu-minipelikokoelmaksi.
Pink Panther (Amiga, Atari ST)
Saksalainen Magic Bytes tehtaili 1980-luvun lopussa pelejä, joilla oli kaksi yhteistä tekijää: 1) niissä oli hieno grafiikka, usein lisenssi jostain piirrossarjasta ja 2) ne olivat likimain pelikelvotonta sotkua. Samaa sukua ovat ainakin Tom & Jerry ja tämä Pink Panther. Näyttävä grafiikka pakkauksen selkämyksessä varmisti myynnit tällekin pelille, jota juuri kukaan sen ostanut ei osannut pelata. Onneksemme Recorded Amiga Games kuitenkin tarjoilee alla olevan läpipeluuvideon:
World Cup Carnival (8-bittiset)
Hups, kävipä näin, että jalkapallon MM-kisat vuonna 1986 pääsivät yllättämään pelijulkaisija U.S. Goldin. Vaikka lisenssi oli hankittu ajoissa, myytäväksi suunniteltu peli jäi kehityslimboon, ja MM-kisarahastushan on mahdollista vain kerran neljässä vuodessa. Vaan eipä hätää: pari vuotta aikaisemmin Artic Software oli kehittänyt pelin nimeltä World Cup Football, joten U.S. Goldin laskinpäät ostivat sen oikeudet, teippasivat päälle MM-kisojen joukkueet ja markkinoivat peliä uutena. Kaikeksi onneksi sentään sekä useimmat pelaajat että lehdistö haistoivat puijauksen ja julkaisija sai pyyhkeitä myös jälleenmyyjiltä.
Videolla Spectrum-versio tästä laatupläjäyksestä.
Keskustelut (31 viestiä)
30.01.2011 klo 19.25 1
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.01.2011 klo 19.27
big rigs ois kyllä ansainnu paikan tällä listalla kanssa :D
Se putoaa vähän tähän indie-pelikategoriaan, nämä listan julkaisut ovat kuitenkin isoja kaupallisia panostuksia. On kyllä aivan kaamea peli, ei sikäli.
30.01.2011 klo 19.36
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.01.2011 klo 19.37
Missä Superman 64?
Keskityin peleihin, joista itselläni on sentään jotain kokemusta. Superman 64 on tuttu tapaus, mutten ole sitä koskaan pelannut, enkä viitsi esittää muiden mielipiteitä ominani.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.01.2011 klo 19.38
30.01.2011 klo 19.58
Rekisteröitynyt 04.11.2007
30.01.2011 klo 20.05 1
30.01.2011 klo 20.15
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.01.2011 klo 20.38
Leisure Suit Larry: Magna Cum Laude oli ihan hauska peli x-boxille. Olin just täyttänyt 18-kun tuli. EI mikään mullistava, mut ei sen paikka huonoimpien pelienkään listalla ole.
Minulla oli aikanaan ilo arvostella tämä kulttuuriteos, ja voin vakuuttaa, että tälle listalle se kuuluu.
Rekisteröitynyt 03.04.2009
30.01.2011 klo 20.47
30.01.2011 klo 21.54
aivan hirveää kuraa
Rekisteröitynyt 19.04.2007
30.01.2011 klo 23.45
Rekisteröitynyt 28.07.2009
30.01.2011 klo 23.47
http://www.youtube.com/watch?v=UD_A7m0ueqE
http://www.youtube.com/watch?v=n1WiJCVOClQ
Ei edes Doomille ominaista tilapaneelia ole pidetty ennallaan... Ainoa mikä on melkein yhtä huono. On SNESin Doom ja siinäkin on enemmän Doomimaisuutta kuin monessa muussa käännöksessä jota olen pelannut tai katsellut pelattavan.
http://www.youtube.com/watch?v=-qF_ODFezh4
Lisäksi Doom on ns. 2,5D peli tai pseudo-3D, miten vain... :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Id_Tech_1
30.01.2011 klo 23.50
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
30.01.2011 klo 23.58
Koko listan voisi täyttää pelkillä Atari Jaguarin peleillä... Saturnin Doom käännös ei ole läheskään niin huono kuin Jaguarin jossa ei ollut edes musiikkia...
Molemmat omistaneena, molemmista rahaa maksaneena, molempia pelanneena: suhteessa sitä pyörittävään rautaan Saturnin Doom on huonoin käännös ko. pelistä millekään alustalle. Jaguar (tai SNES) oli Saturniin verrattuna kuin ketjuton mopo, mutta silläkin Doomia sentään pelattiin, koska peli pyöri edes jotenkin hyväksyttävästi. Saturnin Doom, joka ilmestyi vuosia myöhemmin, onnistuu jo ensimmäisessä kentässä hyytymään useita kertoja kun piirtorutiinista loppuu teho, vaikka alusta on moninkertaisesti tehokkaampi.
Sonnan tuottaminen Atarille oli niin "par for the course" jo Jaguar-vaiheessa, että jotenkin alkoi tuntea jo sympatiaakin. Firma haali ketä sattui kehittäjiä suoltamaan mitä sattuu sontaa, mutta ei tuota enää voinut oikein kutsua tosissaan tehdyksi julkaisutyöksikään, kunhan lapioitiin. Ilman kunnollista SDK:ta pelit tehtiin pyörimään esim. ääni-DSP:nä toimivalla MC68000:lla.
Ja pointti Doomin kutsumisessa 2-ulotteiseksi on se, että se ei tarvitse mitään geometriakiihdytyksiä toimiakseen somasti, jopa Amigalla se jaksaa pyöriä kun vaan CPU-teho piisaa.
31.01.2011 klo 01.24
Nopeasti esimerkkeinä voin sanoa:
Cybermorph (Atari Jaguar)
Star Wars Demolition (Dreamcast)
The X-Files: The Game (Playstation)
31.01.2011 klo 02.16
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
31.01.2011 klo 09.00
E.T. ei mielestäni kuulu kaikkien aikojen surkeimpien pelien listalla. Kyseessä on kyllä huono peli mutta ei niin huono. Pystyn helposti nimeämään kymmeniä huonompiakin pelejä.
Nopeasti esimerkkeinä voin sanoa:
Cybermorph (Atari Jaguar)
Star Wars Demolition (Dreamcast)
The X-Files: The Game (Playstation)
E.T. on huonon pelin ruumiillistuma paitsi laatunsa, myös jälkiseuraamustensa takia. Se oli iso osatekijä Atarin ajautumisessa likimain konkurssiin ja siinä, että ostava yleisö kyllästyi videopelien kökkölaatuun.
Cybermorph oli Jaguar-mittapuulla suorastaan laatua, sehän pelattiin läpi!
Rekisteröitynyt 26.10.2010
31.01.2011 klo 09.22
Rekisteröitynyt 24.02.2010
31.01.2011 klo 11.18
31.01.2011 klo 11.31
31.01.2011 klo 13.27
Rekisteröitynyt 26.10.2010
31.01.2011 klo 14.34
Rekisteröitynyt 25.03.2008
31.01.2011 klo 16.44
Listalle kuuluisi mielestäni Saturnin Duke Nukem 3D. Ruma ja kankea peli jota ärsyttää pelata vielä enemmän jos on pelannut Duke 3D:tä pc:llä.
Myös joka ikinen Phoenix Gamesin tuotos kuuluisi listalle.
31.01.2011 klo 19.26
31.01.2011 klo 21.13
* Ultimate Doom, Doom 2, Master Levels ja Final Doom PC:lle (muutama eri versiokin kakkosesta)
* PlayStation ykkösen Doom (1xPAL, 3xNTSC-U/C) ja Final Doom (NTSC-U/C ja NTSC-J)
* Atari Jaguarin Doom (euroversio, mutta ROM-piirin sisältö on identtinen kaikkialla ja käytän Jaguaria aina 60Hz-tilassa)
* Sega 32X:n Doom (tosin ei itse konsolia mutta on tullut joskus kokeiltua oikeallakin raudalla)
* ja varmaan vielä jotain mitä en nyt vain muista =)
Lisäksi SNESin Doomia ja GBA:n Doom ykköstä olen pelaillut jonkin verran emulaattorilla ja Saturnin PAL-versiota kokeilin kerran oikealla raudalla. Pelaan PC-versioita edelleen aika usein ja PlayStationin sekä Jaguarin versioita silloin tällöin. Lisäksi olen haksannut PS-versioon tuen sille, että sitä ohjataan vanhempien pleikkarimallien sarjaportin kautta; PC:llä sitten pyöritetään ohjelmaa mikä lähettää hiirestä ja näppiksestä dataa sarjaportin kautta! (tosin koska olen niin ADHD niin en jaksa ikinä kasata siitä mitään julkaisukelpoista)
Asiantuntijana päätin siis pistää tähän parit asiantuntijalausunnot:
Kyllä se BFG:n vihreä pallo näkyy ihan joka ikisessä versiossa missä BFG ylipäätään on mukana. 32X:llähän sen saa vain xiittaamalla kun pelistä on poistettu varmaan puolet mapeista ja loppujakin karsittu paikoin vielä enemmän kuin Jaguar-versiossa + kaikissa muissa mitkä siihen pohjautuvat ja PC:n demo eikun anteeksi SHAREWARE-versioista se puuttuu myös. Ne näkymättömät säteet lähtevät sitten samalla hetkellä kun pallo räjähtää siihen suuntaan mihin ammuit pallon alunperin.
[quote nick="Dekonega kirjoitti:
Saturnin Doom käännös ei ole läheskään niin huono kuin Jaguarin jossa ei ollut edes musiikkia... puhumattakaan nyt siitä kuinka melkein puolet kaikista kentistä puuttuu, niihin on tehty muutoksia kuten poistettu huoneita ja esineitä, yksinkertaistettu rajusti... useimmat kuvapinnat puuttuvat ja vaikka mitä muuta.
Jaguarin Doomihan on noiden vanhojen virallisten konsoliporttausten parhaimmistoa. Parempi kuin SNESin ja 32X:n Doom, olkoonkin että SNESillä on musiikit sekä kaikki mapit tallella ja vähäisemmin muutoksin kuin Jagella. SNESillä kuitenkin ns. tuntuma on aivan kummallinen PC-versioon ja muihin porttauksiin tottuneelle, sillä SNES-versio ei perustu oikeaan Doomin engineen. Sen sijaan siinä on käytetty jotain myöhemmin bleem!:inkin koodanneen Randy Lindenin viritystä. Paremmuutta 32X-versioon ei varmaan tarvitse selitellä. =)
PlayStation-versiossa ja identtisessä (ellei lasketa värivalojen puutetta ja sitä, että peli pyörii 1000 kertaa hitaammin) Saturn-versiossa on tietenkin paljon enemmän mappeja ja vihollisia kuin Jagella koska niihin on otettu Ultimate Doomin episodi 4 ja Doom 2 mukaan (ei kyllä kokonaisuudessaan kumpaakaan), mutta toisaalta ykkösen episodien 1-3 mapit on letkutettu suoraan Jaguarilta elikä ne ovat ihan yhtä karsittuja kuin siellä (+värivalot pleikkarilla). Toisaalta framerate onkin niissä sitten huomattavasti parempi (myös PlayStationilla!) kuin E4:stä ja kakkosesta otetuissa mapeissa, joita on karsittu huomattavasti vähemmän PC-versioon nähden. PS/SAT-versioiden ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, kuinka Doomista ollaan ikään kuin yritetty tehdä jotain OMG KAUHUPELIÄ -- esim. musat ovat ihan läppä ja (toisaalta tämä on voinut olla tarpeen SPU-RAMin säästämiseksi äänitehosteille: ne lähes nykypelimäiset ambienssilässynläät on toteutettu keskimäärin KOLMELLA ei edes hirveän isolla samplella per biisi!). en hirveämmin pysty aina rispektaamaan niitä uusittuja äänitehosteitakaan. :-(
Ja pointti Doomin kutsumisessa 2-ulotteiseksi on se, että se ei tarvitse mitään geometriakiihdytyksiä toimiakseen somasti, jopa Amigalla se jaksaa pyöriä kun vaan CPU-teho piisaa.
Arvaapa piisaako sitä raakaa CPU-tehoa niin hirveästi Pleikkarilla ja Saturnilla? :-) Pleikkarin suunnittelijat olettavat toki, että pistät sen vektoriapuprossun (GTE, Geometry Transformation Engine) ja GPU:n tekemään hommia etkä koita laskea sillä 33MHz:n prossulla (olkoonkin kuinka MIPS eikä x86 tahansa) IHAN KAIKKEA ja lopuksi pistä GPU-parkaa piirtämään ne seinät yhden pikselin levyisinä erillisinä pystyslaisseina (toisaalta tästä seuraa se hyöty, että ainakaan tekstuurit eivät PSXDOOMissa vääntyile niin ilkeästi kuin pleikkarin peleissä tavallisesti). Samaa suunnittelutapaahan edusti jo SNES minkä CD-lisäpalikasta ykköspleikkari lopulta kehittyi: pääprossu on melkeinpä yhtä tehoton kuin NESissä mutta "äänikortti" ja "näytönohjain" niin hyviä siinä omassa hommassaan, että Mega Drive tehokkaan seitsemänmegahertsisen Motorola 68000 -prossunsa kanssa jää kakkoseksi. Näin siis puhtaasti jos teknistä puolta mietitään, kyllä mä tykkään 16-bittisistä Sega-peleistäkin!
Peliä olisi nimenomaan portatessa pitänyt jaksaa alkaa muuttamaan "oikeasti" kolmiulotteiseksi ja pleikkarin rautaa oikein käyttäväksi tyyliin PC:n 3d-korteille myöhemmin idin sourcejulkaisun pohjalle tehdyissä faniporttauksissa/modauksissa.
Saturnin arkkitehtuuria en niin tarkkaan tunne, mutta Lobotomyn tuotokset näyttänevät että saahan sillä sitä OIKEAA 3d:tä juurikin pyöritettyä. (toisaalta ne pelit koodannut Ezra Dreisbach on sanonut myöhemmin haastattelussa, että kokeili tehdä hätäisen porttauksen pleikkarille heidän SlaveDriver-enginellään pyörivästä Saturnin Quake ykkösestä ja sai helposti sen pyörimään 60fps mitä Saturn-versio ei varmaan saavuta ikinä vaikka pelattava onkin…)
PS. Kaikki jotka pitävät Doomin musiikeista: etsikää jostain 3DO-versio tai edes ripatut audioraidat käsiinne. SELLAISET musiikit olisivat saaneet pistää PlayStationille ja Saturnillekin!
31.01.2011 klo 21.18 1
01.02.2011 klo 15.15
02.02.2011 klo 01.11
Kyllä SNES:in Doom olisi ansainnut paikkansa Saturnin version tilalla. Pyörii vieläkin paljon huonommin vaikka kuvankokoa on rajattu n 50%.
Jep, koska en ole pelannut tuota SNES-Doomia hirveämmin kuin emulaattorilla niin en uskaltanut ottaa kantaa sen nopeuteen verrattuna Jaguar-versioon, mikä pyörii pääsääntöisesti ihan siedettävästi (ja paremmin kuin 32X:n ja 3DO:n versiot, luultavasti myös paremmin kuin GBA-versio mutta sitäkään en ole hirveämmin aidolla raudalla pelannut).
Lisäksi Jaguarilla, toisin kuin SNESillä, on lattioissa ja katoissa tekstuurit sekä viholliset näkee muualtakin kuin edestä päin. Ja tosiaan aito Doom-engine ja aito tuntuma, vielä enemmän kuin pleikkarilla & Saturnilla missä ilmeisesti joidenkin hämärien nopeusoptimointien takia äijä/seinä-törmäystarkistus toimii vähän kummallisesti (seiniin on tosi helppo jäädä kiinni) ja projektiilit liikkuvat ikään kuin pomppien vaikka FPS olisi sillä hetkellä niin hyvä kuin se vain voi olla. (pleikkariversio sinänsä perustuu kuitenkin edelleen aitoon Doomin engineen, sitä on itse asiassa alettu koodaamaan Jaguar-version pohjalta ja jos osaa MIPS-assya vähääkään, yhtäläisyydet Jaguar-version julkaistuun lähdekoodiin näkee heti)
Samalla tuohon ylemmän liian pitkän postauksen loppuosaan voisin lisätä (saadaan tästäkin liian pitkä!), että Lobotomyn tekemä Saturnin Duke3D:hän on nimenomaan "oikealla" 3D-enginellä pyörivä (heidän oma SlaveDriver) toisin kuin PC-versio. Build kun ei ole "oikeaa" 3D:tä nähnyt juuri sen enempää kuin Doom-engine. ;-) Tyypit käsittääkseni koodasivat jonkin työkalun mikä muuntaa Build-mapit pääpiirteittäin heidän omaan karttaformaattiinsa ja sen jälkeen käsin editoineet niitä tarpeen mukaan. Myös Saturnin Quake pyörii tällä samalla enginellä (tosin lisäsivät siihen tuen 3D-ukoille) eikä oikealla Quake ykkösen enginellä.
Näin tehtynä pleikkaridoom olisi todennäköisesti pyörinyt niissä vähemmän karsituissakin mapeissa aika reilusti nopeammin ja Saturn-porttaus voisi ehkä olla vähemmän vitsi. Toisaalta seinätekstuurit vääntyilisivät...
02.02.2011 klo 20.05
Jonkinlainen worms-3D kloonihan tuo yrittää olla, ominaisuuksina mm. täydellinen pelattavuuden ja ohjattavuuden puute, todella typerät välirepliikit, surkea pieruhuumori, sekä onnettomat grafiikat (no ei ehkä aikaansa nähden).
Suosittelen kokeilemaan pienessä hiprakassa.
Löytyipä videokin, tosin PC-versiosta (oletan) joka näyttää rullaavan yllättävän hyvin ps1-käännökseen verrattua. http://www.youtube.com/watch?v=mhj1Ekqz2S4
Rekisteröitynyt 11.04.2007
03.02.2011 klo 00.28
Pakko lukea nää kaikki 69 :D