Miksi minusta on taas tulossa PC-pelaaja?
Pelikolumni konsoleiden tilasta
Tein hämmästyttävän havainnon. Olen viimeisen puolen vuoden aikana käyttänyt aikaani huomattavasti enemmän PC- kuin konsolipeleihin. Siis minä, joka olen viimeiseen asti yrittänyt välttää palaamasta maailmaan, jossa taistellaan Windowsin, näyttökorttien, RAM-muistin ja ylikellotuksen kanssa, jotta pelistä saadaan irti edes kohtuullinen päivitysnopeus. Minä, joka rehellisesti sanottuna vihaan näppäimistön ja hiiren käyttöä pelivälineenä. Kun huomasin, että kotiini on ilmestynyt vanhan ja turvallisen Gentoo Linux -pöntön viereen Windows 7:llä varustettu, AMD Phenom X4:llä ja nVidia GTX460:lla pörräävä pelikone, oli aika tehdä vähän itsetutkiskelua.
Minusta tuntuu, etten ole enää konsolivalmistajien kohderyhmässä; päinvastoin, olen sitä hölmöläisluokkaa, joilla uusien konsoleiden kehityskulut maksatetaan, jotta niitä voidaan sitten myydä suurelle yleisölle halvalla erilaisten liikeohjaimien kanssa. En ole koskaan pitänyt itseäni ”HC-pelaajana”, koska motoriikkani ei ole mitenkään huipputasoa, mutta ilmeisesti minun on vedettävä se johtopäätös. Minun pelimakuani tyydyttävät julkaisut eivät riitä siihen, että koneista saataisiin tarpeeksi voittoa.
Xbox 360 täyttää tänä jouluna viisi vuotta, PS3 on vuoden nuorempi. Neljä vuotta vanhalla tietokoneella ei tee uusimmissa peleissä enää yhtään mitään, mutta konsolit ovat yleensä olleet käyttökelpoisia hieman pitempään. Tärkeä ero on kuitenkin siinä, että viimeisen 20 vuoden aikana ei ole ollut näin pitkää ajanjaksoa, jolloin ei olisi ollut ainakin jo puhetta konsolin XYZ seuraajasta tai kokonaan uudesta, vakavasti otettavasta tuotteesta. Nyt kaikki kolme valmistajaa ovat kuin yhteisestä sopimuksesta hipihiljaa minkäänlaisesta laitteistokehityksestä, joka ei liity ohjaustapoihin. Vielä mitä – tarkoitushan on, että tämä konsolisukupolvi kestää vielä vuositolkulla, jotta suuret kehitys- ja markkinointikulut saadaan katettua. Sekä PS3:n että X360:n uudet versiot sopivat kuvaan erinomaisesti.
Kerrankin on helppo keksiä, missä on tämän kehityksen syy. Tunnettu japanilainen pelikorttifirma sekoitti pakan totaalisesti julkaisemalla edellisen sukupolven laitteen uudestaan nokkelalla ohjaimella. Alhainen hinta ja uudenlainen ohjaus tekivät Wiistä välittömästi voittajan, jonka myyntiluvut ovat aivan omissa sfääreissään. Lisäksi Nintendo paitsi tekee voittoa jokaisesta myydystä koneesta, myös tuottaa itse koneelleen ne kaikista myyvimmät pelit. Laite oli alusta asti niin kokeiltua tekniikkaa, ettei siitä tarvitse tehdä korjattuja uusintaversioita. Mitä tulee win/win-skenaarioihin, tämä on kouluesimerkki.
Valitettavasti vain Nintendo on pilannut maailman. Liikeohjaus oli niin valtava hitti, että Sony ja MS haluavat ehdottomasti jakamaan tätä kakkua, hinnalla millä hyvänsä – ja se ensimmäinen maksaja ovat pitkän linjan pelaajat. Kun casual-pelaaminen oli Nintendon tontilla, itselleni oli helppo valinta olla pelaamatta Wiillä. Kun nyt käynnistän Xboxin, minua tervehtii hieman ylipainoinen avatarini, jolle voin jo ostaa ihkusälää, ja pian saan ohjata käyttöliittymää omalla vartalollani! Upeaa! Eikun hei – ei olekaan!
Kinectiä en ole vielä toiminnassa nähnyt, mutta PS Move saapui jo toimistolle ja ehdin sitä hieman kokeillakin. Kun olin ensin hosunut ohjaimen kalibroinnin kanssa, pääsin pelaamaan jonkinlaista villinlännen ammuskelua. Tätähän en ollutkaan pelannut kuin täysin katkeamattomana sarjana jokaisella pelikoneella Sega Master Systemistä lähtien. Paitsi, että poliittisen korrektiuspandan ansiosta ammuskeltiin pahvikuvia, ei ihmisiä. Oliko tämä nyt liikeohjauksen tulevaisuus? No, ehkä ei, koska tarjolla oli onneksi myös Wii Sports -kopio.
Tokyo Game Show antoi jotain toivoa siitä, että ohjaimia voidaan ehkä jossain vaiheessa käyttää johonkin mielekkääseen... kuten vaikka... railshootereihin? Tiedoksi vaan, että Sega Saturnin Panzer Dragoonin ja Dreamcastin Rezin pelaaminen onnistui aivan hyvin ihan ohjaimella. Kunnollisen, tyydyttävän railshooterin pelaaminen vaatii keskittymistä ja tarkkuutta. Näen jo sieluni silmin, miten combochain katkeaa, kun nelivuotias kävelee huoneeseen ja kamera sekoilee. Railshooter ei ole mikään helpotettu idioottiformaatti pelistä. Liikeohjaus sen sijaan näyttää uhkaavasti helpotetulta idioottiformaatilta ohjaamisesta.
Eräs lempisarjakuviani on Aku Ankka -seikkailu, jossa Aku on äärimmäisen laiskan alkuasukasheimon parissa. Syystä jonka jo unohdin Aku alkaa pitää älytöntä meteliä, ja heimolaiset laskevat tarkasti, koska melu on niin sietämätöntä, että kannattaa nähdä vaiva Akun kiinni ottamisesta. Huomaan usein toimivani samalla periaatteella. Pelitietokoneen ylläpitäminen on edelleen hankalaa ja kallista, mutta Windows 7, Microsoft Security Essentials ja Steam ovat tehneet siitä vähän siedettävämpää. Mitään syytä omahyväisyyteen ei PC-leirissäkään kuitenkaan ole, sillä sama desktopiin kaatuilu, patchien googlailu, pelitiedostojen heksaeditointi, resoluutioiden hieronta kohdilleen ja muu peruskäyttäjän perustoiminta tuntuu edelleen jatkuvan.
Pelaan kuitenkin yhä useammin PC:llä, koska olen alkanut nähdä kulmia siinä määrin, että ne haittaavat minua enemmän kuin PC:n vaivalloisuus. Konsolipelien grafiikka ei ole kehittynyt mainittavasti viime vuosina; julkaisuhetkellä pelit olivat yhtä näyttäviä kuin PC:lläkin, mutta sen jälkeen edistysaskeleet ovat olleet pieniä, samalla kun GPU-markkinoilla on kuitenkin tapahtunut kehitystä. Ruman rohjakkeen sisällä pöhöttävät Phenom ja halpis-GTX pitävät toki rujoa ääntä ja imevät virtaa, mutta myös pyörittävät pelejä Full HD -tarkkuudella kymmenien framejen sekuntivauhtia. Konsoleista löydetty lisäteho taas hukataan 3D:n kaltaisiin turhuuksiin, samoin liikeohjaus vie CPU:ta jopa kymmeniä prosentteja. Minua ei haitannut, että GTA IV oli Xboxilla hitaansutki, koska se oli myös massiivinen peli ja pelattavuus huomioi tämän. Lisäksi olkkarissa pelaaminen on edelleen mukavaa. Minua sen sijaan haittaa, että GTA V todennäköisesti tulee tälle samalle laitesukupolvelle, ei voi enää juurikaan laajentua, ja on vieläkin hitaampi. Ja miksi minusta kuitenkin tuntuu, että olen tuskin ainoa, jota vielä kiinnostaisi nähdä uutta, tehokkaampaa pelirautaa pelkkien gimmickien sijaan?
Minusta tuntuu, etten ole enää konsolivalmistajien kohderyhmässä; päinvastoin, olen sitä hölmöläisluokkaa, joilla uusien konsoleiden kehityskulut maksatetaan, jotta niitä voidaan sitten myydä suurelle yleisölle halvalla erilaisten liikeohjaimien kanssa. En ole koskaan pitänyt itseäni ”HC-pelaajana”, koska motoriikkani ei ole mitenkään huipputasoa, mutta ilmeisesti minun on vedettävä se johtopäätös. Minun pelimakuani tyydyttävät julkaisut eivät riitä siihen, että koneista saataisiin tarpeeksi voittoa.
Xbox 360 täyttää tänä jouluna viisi vuotta, PS3 on vuoden nuorempi. Neljä vuotta vanhalla tietokoneella ei tee uusimmissa peleissä enää yhtään mitään, mutta konsolit ovat yleensä olleet käyttökelpoisia hieman pitempään. Tärkeä ero on kuitenkin siinä, että viimeisen 20 vuoden aikana ei ole ollut näin pitkää ajanjaksoa, jolloin ei olisi ollut ainakin jo puhetta konsolin XYZ seuraajasta tai kokonaan uudesta, vakavasti otettavasta tuotteesta. Nyt kaikki kolme valmistajaa ovat kuin yhteisestä sopimuksesta hipihiljaa minkäänlaisesta laitteistokehityksestä, joka ei liity ohjaustapoihin. Vielä mitä – tarkoitushan on, että tämä konsolisukupolvi kestää vielä vuositolkulla, jotta suuret kehitys- ja markkinointikulut saadaan katettua. Sekä PS3:n että X360:n uudet versiot sopivat kuvaan erinomaisesti.
It prints money jne.
Kerrankin on helppo keksiä, missä on tämän kehityksen syy. Tunnettu japanilainen pelikorttifirma sekoitti pakan totaalisesti julkaisemalla edellisen sukupolven laitteen uudestaan nokkelalla ohjaimella. Alhainen hinta ja uudenlainen ohjaus tekivät Wiistä välittömästi voittajan, jonka myyntiluvut ovat aivan omissa sfääreissään. Lisäksi Nintendo paitsi tekee voittoa jokaisesta myydystä koneesta, myös tuottaa itse koneelleen ne kaikista myyvimmät pelit. Laite oli alusta asti niin kokeiltua tekniikkaa, ettei siitä tarvitse tehdä korjattuja uusintaversioita. Mitä tulee win/win-skenaarioihin, tämä on kouluesimerkki.
Valitettavasti vain Nintendo on pilannut maailman. Liikeohjaus oli niin valtava hitti, että Sony ja MS haluavat ehdottomasti jakamaan tätä kakkua, hinnalla millä hyvänsä – ja se ensimmäinen maksaja ovat pitkän linjan pelaajat. Kun casual-pelaaminen oli Nintendon tontilla, itselleni oli helppo valinta olla pelaamatta Wiillä. Kun nyt käynnistän Xboxin, minua tervehtii hieman ylipainoinen avatarini, jolle voin jo ostaa ihkusälää, ja pian saan ohjata käyttöliittymää omalla vartalollani! Upeaa! Eikun hei – ei olekaan!
Kinectiä en ole vielä toiminnassa nähnyt, mutta PS Move saapui jo toimistolle ja ehdin sitä hieman kokeillakin. Kun olin ensin hosunut ohjaimen kalibroinnin kanssa, pääsin pelaamaan jonkinlaista villinlännen ammuskelua. Tätähän en ollutkaan pelannut kuin täysin katkeamattomana sarjana jokaisella pelikoneella Sega Master Systemistä lähtien. Paitsi, että poliittisen korrektiuspandan ansiosta ammuskeltiin pahvikuvia, ei ihmisiä. Oliko tämä nyt liikeohjauksen tulevaisuus? No, ehkä ei, koska tarjolla oli onneksi myös Wii Sports -kopio.
Tokyo Game Show antoi jotain toivoa siitä, että ohjaimia voidaan ehkä jossain vaiheessa käyttää johonkin mielekkääseen... kuten vaikka... railshootereihin? Tiedoksi vaan, että Sega Saturnin Panzer Dragoonin ja Dreamcastin Rezin pelaaminen onnistui aivan hyvin ihan ohjaimella. Kunnollisen, tyydyttävän railshooterin pelaaminen vaatii keskittymistä ja tarkkuutta. Näen jo sieluni silmin, miten combochain katkeaa, kun nelivuotias kävelee huoneeseen ja kamera sekoilee. Railshooter ei ole mikään helpotettu idioottiformaatti pelistä. Liikeohjaus sen sijaan näyttää uhkaavasti helpotetulta idioottiformaatilta ohjaamisesta.
Älkää ny ylpistykö
Eräs lempisarjakuviani on Aku Ankka -seikkailu, jossa Aku on äärimmäisen laiskan alkuasukasheimon parissa. Syystä jonka jo unohdin Aku alkaa pitää älytöntä meteliä, ja heimolaiset laskevat tarkasti, koska melu on niin sietämätöntä, että kannattaa nähdä vaiva Akun kiinni ottamisesta. Huomaan usein toimivani samalla periaatteella. Pelitietokoneen ylläpitäminen on edelleen hankalaa ja kallista, mutta Windows 7, Microsoft Security Essentials ja Steam ovat tehneet siitä vähän siedettävämpää. Mitään syytä omahyväisyyteen ei PC-leirissäkään kuitenkaan ole, sillä sama desktopiin kaatuilu, patchien googlailu, pelitiedostojen heksaeditointi, resoluutioiden hieronta kohdilleen ja muu peruskäyttäjän perustoiminta tuntuu edelleen jatkuvan.
Pelaan kuitenkin yhä useammin PC:llä, koska olen alkanut nähdä kulmia siinä määrin, että ne haittaavat minua enemmän kuin PC:n vaivalloisuus. Konsolipelien grafiikka ei ole kehittynyt mainittavasti viime vuosina; julkaisuhetkellä pelit olivat yhtä näyttäviä kuin PC:lläkin, mutta sen jälkeen edistysaskeleet ovat olleet pieniä, samalla kun GPU-markkinoilla on kuitenkin tapahtunut kehitystä. Ruman rohjakkeen sisällä pöhöttävät Phenom ja halpis-GTX pitävät toki rujoa ääntä ja imevät virtaa, mutta myös pyörittävät pelejä Full HD -tarkkuudella kymmenien framejen sekuntivauhtia. Konsoleista löydetty lisäteho taas hukataan 3D:n kaltaisiin turhuuksiin, samoin liikeohjaus vie CPU:ta jopa kymmeniä prosentteja. Minua ei haitannut, että GTA IV oli Xboxilla hitaansutki, koska se oli myös massiivinen peli ja pelattavuus huomioi tämän. Lisäksi olkkarissa pelaaminen on edelleen mukavaa. Minua sen sijaan haittaa, että GTA V todennäköisesti tulee tälle samalle laitesukupolvelle, ei voi enää juurikaan laajentua, ja on vieläkin hitaampi. Ja miksi minusta kuitenkin tuntuu, että olen tuskin ainoa, jota vielä kiinnostaisi nähdä uutta, tehokkaampaa pelirautaa pelkkien gimmickien sijaan?
Keskustelut (22 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.09.2010 klo 22.06
Tosissaan puhuen, itse olen henkeen ja vereen PC-pelaaja joka hairahtui konsoleiden puolelle hetkeksi lähinnä Xbox Liven takia. Moninpelaamisen helppous yhdistettynä geneeriseen huolettomuuteen oli työssä käyvälle aikuiselle houkuttelevaa. W7 ja MSE sikseen, itse antaisin kunnian omasta paluustani PC-pelaamisen äärelle lähinnä Steamille. Lähes saman tason toimivuus ja luotettavuus kuin konsolipeleillä, ja nyt ei perseen tarvitse hilautua edes pelikauppaan asti. Lisäksi huomion arvoista on se, että siinä missä muutama vuosi sitten VOIP PC:llä oli tasoa "ai sulla ei ole mikkiä", nykyään mumblet, teamspeakit ja skypet potkivat sekä käytettävyydeltään että äänenlaadultaan konsoleiden VOIP-ratkaisuja takapuolelle oikein uralla, ja lähes kaikilta aktiivipelaajilta myös löytyy se mikrofoni, tuli konsoleiden tapaan koneen mukana tai ei.
Silti, konsoleilla on edelleen se sohvaetu. Se on kova etu, se. TV-out on toki keksitty, mutta harva jaksaa viritellä moisia, ja yritäppä pärjätä minkä vain PC-räimeen moninpelissä padilla. Itse toivon PC-pelaamiselle valoisaa tulevaisuutta, mutta jotenkin tuntuu, että nykypäivän keskimääräiselle pelaajalle riittää se gamepad, lähes-720p ja tieto siitä, että peli toimii ilman sitä vähäisintäkään tietotaitoa tietokonemaailmasta.
Rekisteröitynyt 11.10.2007
28.09.2010 klo 22.15
Itse tykkään näppäimistöstä ja hiirestä, enemmän ongelmaiseksi olen nähnyt konsolien ohjaimet. Joten tuo lienee todellakin makuasia ja paljolti siitä kiinni mihin tottunut. En ole törmäillyt kaatuiluihin tai muihinkaan mainitsemiisi ongelmiin tietokoneella pitkiin aikoihin (Mass Effect 1:n jälkeen tarkalleen), mutta toisaalta tuleekin panostettua huomattavia summia laitteistoon, jotta rauta pysyy hyvänä. Ohjaimeen ehkä tottuisin konsoleilla, mutta kun tykkään pelata juuri niitä "HC" strategiapelejä ja roolipelejä. Niitä ei pahemmin konsoleilla näy edelleenkään, mikä hivenen ihmetyttää.
Ehkä joskus tulevaisuudessa ei tarvisi enää välittää raudasta, mutta sitä odotellessa taidan jatkaa muutamaa ("yksinoikeus") poikkeusta lukuunottamatta PC-pelaajana.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
28.09.2010 klo 23.19
Melko suurena kynnyksenä toimii tuo peli-PC:n päivittäminen nykypäivän tasolle, etenkin kun pitäisi käytännössä pistää uusiksi koko ruoska. Ei siitä nyt niin kauhean pitkä aika ole, kun maksoin tuosta näytönohjaimestakin ison tukun rahaa, vaan eipä sillä enää mitään tee. Vaikka TEHO-PC+Win7+Steam kuulostaa tavallaan kiehtovalta pelaajan ratkaisulta, pistää perstaskuni aika vahvasti hanttiin. Etenkin kun nuo kaikki konsolit nurkista jo löytyvät, ja pelejä niille ilmaantuu sellaista tahtia, että ei ehdi läheskään kaikkiin edes tutustua.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
29.09.2010 klo 00.04
Rekisteröitynyt 10.04.2007
29.09.2010 klo 12.24
29.09.2010 klo 17.46
Minä yritin tässä taannoin pelata vanhalla PC:lläni muuatta kohtuullisen tuoretta peliä, eikä se pyörinyt. Ollenkaan.
Melko suurena kynnyksenä toimii tuo peli-PC:n päivittäminen nykypäivän tasolle, etenkin kun pitäisi käytännössä pistää uusiksi koko ruoska. Ei siitä nyt niin kauhean pitkä aika ole, kun maksoin tuosta näytönohjaimestakin ison tukun rahaa, vaan eipä sillä enää mitään tee. Vaikka TEHO-PC+Win7+Steam kuulostaa tavallaan kiehtovalta pelaajan ratkaisulta, pistää perstaskuni aika vahvasti hanttiin. Etenkin kun nuo kaikki konsolit nurkista jo löytyvät, ja pelejä niille ilmaantuu sellaista tahtia, että ei ehdi läheskään kaikkiin edes tutustua.
Kyllähän riittävän hyvän näytönohjaimen saa parilla sadalla. (Itse ostin kesällä Ati Radeon HD 4890 189e. Win seiskankin sai koulusta ilmaiseksi.
Niin kauvan kuin pelit kuten Lotro, Civ5 ja Starcraft2 eivät pyöri konsolilla on turha edes miettiä konsolipelaamista. Tällöin joutuisi myös ostamaan television(+pitäisi maksaa tv lupa). Tähän kuluisi myös huomattavasti rahaa.
Rekisteröitynyt 19.04.2007
29.09.2010 klo 20.45
29.09.2010 klo 21.15
Rekisteröitynyt 03.01.2008
30.09.2010 klo 11.04
Pelaan edelleen PC:llä pelejä joita ei konsoleille saa (esim. Starcraft 2 tai jotain MMO-pelejä), mutta lähes kaikkia muita pelaan mieluummin konsoleilla. En siksi että konsoleilla voi pelata sohvalta, koska myös PC:ni on kiinni samaisessa televisiossa ja käytän sitä sujuvasti samaiselta sohvalta myös pelaamiseen (btw. näytönohjaimissa on jo muutaman vuoden löytynyt HDMI ulostulo jolla koneen saa yhtä vaivattomasti telkkaan kiinni kuin konsolinkin), vaan siksi että se vain on rentouttavampaa ja vaivattomampaa kuin PC:llä. Vaikka PC:kin voi käyttää sohvalta on silloin kuitenkin aina oltava istuvassa asennossa. On mukavampaa kuin voi pädi kädessä olla missä asennossa vain. Alhaisempi resoluutio ei häiritse konsoleilla. Grafiikkahuoraus ja laitepäivitykset olivat PC:llä loputonta ja on vain hyvä että siitä on osittain päästy eroon konsolien jarruttaessa kehitystä.
En ole kokenut, että konsolit ovat jotenkin alitehoisia pelikäyttöön vaikka ne ovatkin jo useamman vuoden vanhoja. Oma PC koneenikin on jo melko vanhaksi päässyt (Core 2 Duo E6600, ATI Radeon 4870, 4GB RAM, Win 7) , mutta silti esim. juuri em. Starcraft 2 pyörii mielestäni mukavasti.
Konsolipeleissä on tapahtunut paljonkin kehitystä, jos vertaa julkaisupeleihin (tosin kehitys olisi kyllä voinut olla nopeampaakin jos laitetehot olisivat kasvaneet jatkuvasti), niin ulkoasun kuin pyörimisenkin osalta. Katsokaapa esim. Resistancea ja verratkaa sitä vaikka Uncharted 2:n tai Final Fantasy XIII:n. Tai vaikkapa artikkelissa mainittua GTA IV:tä ja Red Dead Redemptionia. Toki konsolien rajat ovat jo paukkumassa, mutta toisaalta rajalliset resurssit tuo myös uusia luovia ratkaisuja millä peleistä sadaan tehtyä entistäkin näyttävämmän näköisiä.
En ole kiinnostunut Movesta tai Kinectistä ja uskon että ne kuolevat vähin äänin kun pelaajakunta PS3:lla ja Boxilla koostuu lähinnä ns. HC-pelaajista. Siitäkin huolimatta minulla ei ole mitään kiirettä uuteen konsolisukupolveen. Tämän sukupolven konsoleille tulee jatkuvast entistä näyttävämpia ja parempia pelejä. Prosessi alkaisi taas alusta jos ja kun alustat taas vaihtuvat.
30.09.2010 klo 16.15
pelaajakunta PS3:lla ja Boxilla koostuu lähinnä ns. HC-pelaajista.
hieno juttu Make oliko vitsi oma keksimä?? ::::::::D
Rekisteröitynyt 03.01.2008
30.09.2010 klo 21.42
pelaajakunta PS3:lla ja Boxilla koostuu lähinnä ns. HC-pelaajista.
hieno juttu Make oliko vitsi oma keksimä?? ::::::::D
Rekisteröitynyt 19.08.2008
01.10.2010 klo 13.00
Minä yritin tässä taannoin pelata vanhalla PC:lläni muuatta kohtuullisen tuoretta peliä, eikä se pyörinyt. Ollenkaan.
Melko suurena kynnyksenä toimii tuo peli-PC:n päivittäminen nykypäivän tasolle, etenkin kun pitäisi käytännössä pistää uusiksi koko ruoska. Ei siitä nyt niin kauhean pitkä aika ole, kun maksoin tuosta näytönohjaimestakin ison tukun rahaa, vaan eipä sillä enää mitään tee. Vaikka TEHO-PC+Win7+Steam kuulostaa tavallaan kiehtovalta pelaajan ratkaisulta, pistää perstaskuni aika vahvasti hanttiin. Etenkin kun nuo kaikki konsolit nurkista jo löytyvät, ja pelejä niille ilmaantuu sellaista tahtia, että ei ehdi läheskään kaikkiin edes tutustua.
En nyt sanoisi että peli-pc:tä täytyy päivittää ankaraan tahtiin ellei halua sitten pyörittää ihan uusimpia pelejä parhaimmilla grafiikoilla mitä löytyy. Itse kasasin koneen 2v sitten jo silloisista budjettiluokan osista, eli rauta oli jo ostaessa vähintään vuoden vanhaa. Speksit on seuraavat; Intel C2D E6750, Asus geforce 8800GS, 4gb ddr2 800mhz ram, abit ip35-e. Mulla pyörii kaikki uudet pelit 1680x1050-resoluutiolla _siedettävillä_ grafiikoilla (okei, missään uudessa pelissä ei esim. ole antialiasingia tai kunnollista tekstuurifiltteröintiä mutta kaikki pyörii silti.
01.10.2010 klo 13.31
Rekisteröitynyt 10.04.2007
01.10.2010 klo 14.56
Veikkaan että seuraava sukupolvi voi hyvinkin olla wiin kaltaista siinä mielessä ettei rauta ole viimeistä huutoa ja kulmia tulee näkyviin siinä missä nykyisissäkin. Tietysti myös noi erilaiset liiketunnistussysteemit tulevat luultavasti olemaan aika isossa roolissa, joten tämä sama jatkuu edelleen.
Mut joo, hienoa että näet sen mitä minä tarkoitin jo aikaisemmin ja että jopa kirjoitat siitä. :)
---
~Deneidez dot com siellä se tyhmyys on
01.10.2010 klo 17.56
03.10.2010 klo 11.34
Palattu takaisin PC-kauteen. Hankittu uusi halpis pönttökone marketista, siihen halpa näytönohjain (Atin 5670) - ja ne vanhat rakkaat pc-pelit ovat suorastaan "räjähtäneet" silmille pelattavuudestaan ja kauneudessaan/komeudessaan!
Suosittelen.
03.10.2010 klo 20.55
Itse siirryin pc-pelaamisesta konsolipelaamiseen joskus vuonna nakki, kun boksi (360) oli hetken ollut jo markkinoilla ja käytännössä ainoa peli jota aktiivisesti pc:llä pelasin eli WoW rupesi vituttamaan ankarasti.
Semmosen kuus vuotta vanha ruoska ei edes taivu nykyään uudempiin pc-peleihin ja sen päivittäminen, vai pitäisikö sanoa uuden ostaminen, on niin suuri taloudellinen kynnys että voisi yhtä hyvin odotella uutta konsolisukupolvea. Plus sitten se pakollinen taistelu pc:llä kaiken maailman asennuksien, päivityksien, kaatuiluiden sun muiden kanssa ei hotsita kyllä pätkääkään. On se sohvapelaaminen vaan niin paljon helpompaa. Pelitkin tehdään nykyään pääasiassa konsolien ehdoilla ja kieltämättä ne suurimmat hittipelit on vain konsolikamaa. Liikkeentunnistushärpäkkeistä en piittaa, enkä usko että Sony tai MS tykkänään unohtavat hc-pelaajia.
Silloin tällöin tulee jotain DoDia koneella väännettyä mutta muu pelaaminen hoituu konsoleilla.
04.10.2010 klo 10.31
Konsolipelaajillakin on siis usein kone kotona ja sen muuttaminen pelikoneeksi ei periaatteessa vaadi paljoa. Näytönohjaimen vaihto riittää jo usein, muistia ja prosessoritehoa on nykyään riittävästi jo keskihintaisessa perusmarkettikoneessakin.
Mielenkiinnolla olen laittanut merkille, että 8-vuotias muksuni pelaa mieluiten PC:llä, vaikka kotoa löytyy Wii ja PS2 kaikenmaailman lisäohjaimilla. Tehokonsolin ostamiseen ei itselläni ole mitään kiirettä/tarvetta, pelkän konsolin hinnalla ostan PC-pelini seuraaviksi vuosiksi.
04.10.2010 klo 13.43
Tuosta PCn säätämisestä vielä. Se että voit säätää noita resoluutioita ja muita asetuksia on vaivan väärti. Pelaaja saa enemmän irti ja pystyy hyvin pienellä tiedolla vaikuttamaan pelikokemukseensa.
Näyttää siltä etten enää mitään konsoleihin liittyvää enää hanki. PS2 jäi viimeiseksi.
04.10.2010 klo 23.47
Tällainen combo ei ehkä ole halvin mahdollinen, mutta mac ei työkoneena kaipaa päivittelyä pitkään aikaan, ja xboxinkin hankintahinta oli samassa luokassa kuin peli-pc:n näytönohjain. Ei siis sinänsä kohtuuttoman kallistakaan - mutta säätövapaata, toimivaa, helppoa ja mukavaa on.
06.10.2010 klo 18.55
Ensimmäiset ristiohjain padit (omat kokemukseni alkavat NESistä) olivat vähän kolhoja, mutta pelattavuus oli kohdallaan: peukalon motoriikka riittää mainiosti valitsemaan pääilmansuunta tai se, mikä muutamasta napista kulloinkin painetaan. Kotikoneilla oli digitaalitikut (joissa kiitos Atarin perinnön oli vain yksi toimintonappi), PC:llä pelattiin enimmäkseen näppiksellä, hiirellä tai analogitikuilla.
Joka tapauksessa jossain vaiheessa joku sai käsittämättömän idean: nämä kädelliset, joilla on sormiin nähden erillinen peukalo lähinnä kaikenlaisiin objekteihin tarttumista varten, voisivat vaikka näitä peukaloitaan heiluttelemalla kontrolloida monimutkaisia "analogisia" arvoja, padit laitettiin täyteen analogitikkuja ja paineentunnistavia nappeja. Tämän ajateltiin vastaavan esimerkiksi hiirtä, jota liikutellaan huomattavasti tarkempiin liikeratoihin tarkoitetuilla lihaksilla.
Konsolipelaaja vihaa järjellisellä korkeudella olevia pöytätasoja – tietysti, eihän niitä kenenkään olohuoneessa ole. Näin on kaikkien ohjainten pysyväksi riesaksi tullut vaatimus: niiden pysyttävä käsissä tai korkeintaan ne voidaan kiinnittää pelaajaan itseensä. Ennen liikkeentunnistusta on enimmäkseen kädet korvien päällä rallateltu mantraa "Dualshock 2 on erittäin hyvä ohjain". (hyvä on, kyllä se joihinkin peleihin sentään sopiikin)
Grand Prix Legends opetti minulle, että immersio on sitä, että istun tuolilla (joka edes vähän muistaa oikeaan kilpurin istuinta), käytän ohjaimia, jotka muistuttavat oikeita ohjaimia (ja toimivat huomattavalla tarkkuudella) ja välittömästi edessäni on näyttö, joka näyttää aikalailla sen, mitä oikeastikin näkisin. Tämän jälkeen on en keksi, miksi "sohvalla löhöten" tahtoisin pelata konsoliautopeliä, jonka mallinnus on joka tapauksessa rampautettu, jotta sitä voisi pelata padilla.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
07.10.2010 klo 10.48
Sitten jos Xbox 360:lle tulee joku hyvä peli, jota ei PS3:lle tule, se melkein aina julkaistaan ennemmin tai myöhemmin Wintoosalle, eli nykykielessä PC:lle. Poikkeuksina kuitenkin muutama, esim. Alan Wake (jonka tosin alunperin piti tulla PC:lle) ja Gears of War 2, sekä tietenkin Halo 3, mutta ei ne Halot mielestäni sovi edes PC:lle.
Wii on niin erilainen ja sille on niin erityyliset pelit, että monet HC-pelaajat kääntyvät ennemmin PS3:n, Xbox 360:n ja/tai PC:n puoleen, kuten itsekin tein. Wii silti löytyy olkkarista, mutta se ei oo ollut käytössä pitkiin aikoihin. Suurimpana syynä ehkä se, että pelien hinnat ei jostain syystä putoa ulkomaillakaan, kun PS3:lle saa tilattua uusimmat pelit muutaman kuukauden odottelun jälkeen parilla kympillä.
PS3+PC-kombo FTW!