Tämän artikkelin lähtölaukauksena oli sivuston The Swapper -peliarvostelun yhteydessä käyty keskustelu pelien saamista arvosanoista. Käyttäjä Sir_Rymylys, asiayhteydestä irrotettuna, pohti voiko seitsemän miinus (7-) arvosanaa pitää huonona. Väitin, että vain jos 7- on arvosana-asteikon alalaidassa, tulisi sitä pitää huonona. Samassa keskustelussa tein oletuksia arvosanojen hajontaan liittyen, ja lopulta päätin tarkistaa pitävätkö väitteet paikkaansa. Tässä kirjoituksessa ei oteta sen enempää kantaa arvosteluasteikon mielekkyyteen kuin arvosanojen tarpeellisuuteenkaan. Lainauksissa olevat sanat ovat saaduista vastauksista kysymyksiin, jotka esitin sivuston vastaavalle tuottajalle Mikko Heinoselle.

Otin kaikki V2.fi-sivuston arvosanat neljän eri laitteen arvosteluista ja syötin ne taulukko-ohjelmaan. Arvosanat sain sivuston Pelit/Arkisto -osiosta. Arvosanojen antamisen aikavälinä oli siis sivuston perustaminen vuonna 2007 aina otantahetkeen 2.7.2013 asti. Pois jäivät ainakin pelit, jotka arvosteltiin erilaisissa monen pelin artikkeleissa, ja joiden arvosanat eivät siis arkistossa helposti olleet luettavissa. Otanta tuotti tuloksen 497 arvosanaa, jakautuneena eri laitteille seuraavasti:

Tietokonepelit, 111
Wii, 51
PlayStation 3, 121
Xbox 360, 214

Ensimmäisenä pistää silmään arvosteltujen Xbox 360 -pelien määrä. Heinonen selittää määrällistä vaihtelua PS3:n ja Xbox 360:n välillä ainakin sillä, että aiemmin useammalla avustajalla oli Xbox 360 kuin PS3. Syy tähän taas oli laitteiden hinnoissa, mutta erojen tasoituttua PS3-promoja tulee nykyään enemmän. Wiin osalta on huomattava, että uusia arvosteluja ei ole tullut toukokuun 2012 jälkeen. Mitä arvosanoista sitten selviää koskien käytyä keskustelua? Keskiarvon lisäksi on mahdollista tarkastella helposti arvosanajakaumaa. Keskiarvot olen pyöristänyt lähimpään kokonaispisteeseen. V2.fi:n käyttämä arvosana-asteikko peleissä on 40–99.



Kaikkien arvosanojen keskiarvo on 79 ja mediaani 81. Kuten kuvaajasta nähdään, arvosanat 80–89 esiintyvät runsaimpina. Kun yli 89 pistettä saaneiden arvostelujen osuus on 19 % kaikista, on alle 50 pistettä saaneiden osuus vain 2 %. Neljä viidestä pelistä sai 70 pistettä tai enemmän! Arvosana 7- (muutettuna 68) jäisi siis tässä tilastossa 87 heikoimman pelin joukkoon. Varsin huono arvosana siis, jos verrataan muihin.

Tämän perusteella näyttäisi siltä, että arvostelut todella painottuvat asteikon yläpäähän. Arvostelijat ovat ehkä huomaamattaan päätyneet käyttämään paljon ahtaampaa arvosana-asteikkoa kuin mitä on tarjolla. Alinta neljännestä ei juuri käytetä, ja alempaan puoliskoon osuu vain yksi viidesosa arvosanoista. Arvostelijalta vaadittu johdonmukaisuus ei kuitenkaan vaadi, että arvosteluasteikon jokainen taso olisi samanarvoinen, tai että arvosanat jakautuisivat tasaisesti. On kuitenkin huomattavaa, että suuri osa (58 %) peleistä saa kouluarvosanan hyvä (8) tai paremman. Tämä aiheuttaa lukijalle ongelman arvosanojen vertailtavuuden kannalta, olettaen että arvosanat on tarkoitettu jollakin tasolla vertailukelpoisiksi keskenään.

Yksi käytännön selittävä tekijä arvostelujen painotukselle on se, että osa peleistä jää arvostelematta ja useimmin kyseessä on "tylsästi huonot" pelit. Peli, josta ei ole juuri sanottavaa, ei inspiroi arvostelua kirjoittamaan. Heinosen mukaan kuitenkaan monelle pelille ei näin käy, koska maahantuojat ja edustajat kysyvät arvosteluiden perään. Muutaman huonon pelin puuttumisen vaikutus näkyisi merkittävästi lähinnä tilaston alempien arvosanojen määrän kasvuna.



Ovatko pelit sitten vain niin hyviä? On vaikea minun vastata, mistä tämä epätasapaino johtuu. V2.fi:n arvostelijat voinevat valottaa tätä enemmän arveluillaan. Oletankin, että tämän kirjoituksen hedelmä tulee olemaan mahdollisissa arvostelijoiden ja lukijoiden omissa kirjoituksissa. Tässä kuitenkin joitain omia ajatuksia, joista ammentaa keskustelua.

Mahdollinen syy oudolle jakaumalle voisi olla käytössä oleva arvosteluasteikko. Kun on mahdollista tehdä eroja pelien välille yhden pisteen erolla, on mahdollista että pisteet kasautuvat sen takia pienemmälle alueelle. Jos asteikko olisi taas karkeampi, joutuisi arvostelija mahdollisesti käyttämään enemmän alempia arvosanoja, kun olisi pakko tehdä näkyvämpiä eroja eritasoisten pelien välille. Tämän varmistamiseksi kuitenkin joutuisi vertailemaan sivustoja, joilla on käytössä erilaiset asteikot. Eri arvosteluasteikkojen mielekkyydestä ja käytännöllisyydestä taas voidaan olla montaa mieltä. Sen vaihtaminen tuskin kuitenkaan olisi järkevää.

Alussa mainitsemassani keskustelussa esitettiin teoria sille miksi arvosanat painottuvat. Pelit paranevat vuosi vuodelta ja ns. AAA-pelien laatu on vähintään ihan hyvä. Tämä kuitenkin antaisi olettaa, että pelejä arvosteltaisiin osittain tai kokonaan ohjelmoinnin laadun osalta, eikä niinkään sisällöltään tai kokonaisuutena. Taiteeksi tietokonepelejä liputtavien voi olla vaikea hyväksyä tätä lähtöasetelmaa. Kaikissa peleissä ei kuitenkaan juonta ole, joten innovaatiot ja ohjelmoinnin laatu ovat ainoita arvostelun mittapuita, joita voidaan pitää vertailukykyisenä pelistä peliin. Tämä voisi kuitenkin olla todennäköinen selittävä tekijä, miksi alemman tason pelejä on vähän. Harvemmin arvostelija saa arvosteltavakseen täysin rikkinäisiä ja hengettömiä tuotoksia. Matalat arvosanat ovat ns. rankaisukategoria johon joutuvat ainoastaan pelit, joista kenenkään ei koeta saavan mitään iloa teknisten vikojen yms. takia. Matala arvosana olisi siis varattu huomion kiinnittämiseen tuotteisiin, joita tulisi välttää omista genre-mieltymyksistä huolimatta.



Tämä kuitenkin herättää ajatuksen siitä, että onko enää oleellista pitää mitään rankaisukategoriaa, jos sinne joutuu niin harva peli. En myöskään usko, että pitkällä tähtäimellä ketään palvelee se, että suurin osa peleistä saa arvosanan hyvä. Tämä kuitenkin voi olla siirtymäajan ilmiö, kun pelien laatu vakiintuu toimivaksi, ja rikkinäiset tuotokset karsiutuvat tarjonnasta kokonaan. Tämä toki vaatisi huomattavasti tiukempaa seulaa julkaisijoiden ja jälleenmyyjien osalta, mutta on mahdollinen tulevaisuuden skenaario. Ehkä tulevaisuudessa ainakin osa peliarvosteluista siirtyy kohti subjektiivisempaa sisällön analyysiä ohjelmoinnin laadun arvioinnin sijaan. Tämä tietenkin kaikki riippuu myös lukijoista, siitä mitä he arvosteluilta odottavat ja milloin he niitä lukevat. Arvostelun merkitys ja käyttötarkoitus riippuu siitä, milloin se luetaan, ennen pelikokemusta vai sen jälkeen.

Arvostelijoita on tällä sivustolla lukuisia, eikä heille ole annettu kovin tarkkoja ohjeistuksia arvosanoista, muuten kuin olla "rehellinen ja johdonmukainen omissa pisteissään". Jokaisella arvostelijalla on siis oma tapansa muodostaa arvosanat. Kyseinen jakauma ei siis ole yhden arvostelijan luoma ilmiö, mutta se näyttää toistuvan myös yksittäisissä laitteissa. Eri arvostelijoiden jakaumia ei tässä lähemmin tarkastella, jokainen arvostelija sen voi itse tehdä jos kokee tarpeelliseksi. Toivoisin myös, että arvostelijat itse pohtisivat mistä kyseinen ilmiö johtuu ja onko sillä merkitystä arvosanoja annettaessa. Osa arvostelijoista varmaan kuitenkin kokevat arvosanan antamisen lähinnä rasitteena, joten pienillä eroilla kikkailu voi tehdä siitä vielä vaikeamman. Kuitenkin lukijoille usein arvosanat jäävät päällimmäisenä mieleen, mistä käytännön todistuksena lukijoiden jatkuvat muistuttelut Shattered Horizonin ja Speed Racerin saamista arvosanoista tällä sivustolla.

Lopuksi kerrottakoon eri laitteiden välisistä eroista, kun se joitakin kuitenkin kiinnostaa. Niin tietokone-, PS3- kuin Xbox 360 -pelien saamien arvosanojen keskiarvo oli 80, kahden jälkimmäisen eron ollessa yhden kymmenyksen! Ainoastaan Wiillä oli merkittävästi muista poikkeava keskiarvo, sen jäädessä 77 pisteeseen. Mediaanit vaihtelevat laitteittain 80–82 pisteen välillä, joten niistäkään ei löydy merkittäviä eroja. Näyttääkin siltä, että tämän sivuston arvostelujen perusteella, ostajan kannattaa valita pelilaitteensa genre-mieltymyksien mukaan, mikä ei sinällään ole tietenkään yllätys. Eroja tietenkin voisi saada aikaiseksi tarkastelemalla vain laitteiden yksinoikeuspelejä, mutta pikaisella silmämääräisellä tarkistuksella näytti ainakin 90 pisteen pelien seassa olevan jokaisella laitteella, Wiitä lukuunottamatta, tasaisesti niin yksinoikeuksia kuin ns. multiplattareita. Minkään laitteen pelien suosimisesta ei ainakaan näiden arvosanojen perusteella voida puhua.

Kirjoittaja on 25-vuotias Suomen ja Skandinavian historian opiskelija Oulusta ja V2.fi:n keskustelujen moderaattori.