Harvan pelin takia jaksaa enää vapaaehtoisesti herätä kuudelta aamulla, mutta uusi Grand Theft Auto oli kyllä nähtävä kaiken kiireen keskelläkin. Siitäkin huolimatta, että arvelin Suomi-lehdistölle näytettävän juuri sitä samaa demoa, jonka ulkomaanelävät näkivät jo reilu kuukausi sitten.

Helsingin keskustassa sijaitsevaa hotellihuonetta dominoi jättikokoinen taulu-tv, johon oli liitetty debug-PS3. Demo siis pyöri ihan oikealla konsoliraudalla. Me journot istuimme mukavasti sohvilla ja nojatuoleilla, kun Rockstar Northin esittelijä pelasi peliä ja hänen taisteluparinsa ensin väänsi kotiteatterin liian kovalle ja yritti sitten huutaa selostustaan sen päälle. Saimme nähdä GTA V:stä neljä kohtausta, jotka oli selvästikin paitsi harjoiteltu etukäteen, myös lavastettu pelin sisään.


Kolme päähahmoa, Franklin, Trevor ja Michael, esiteltiin erillisissä kohtauksissa. Franklin hyppäsi laskuvarjolla, Trevor heräsi krapulaisena uimarannalta ja lähti sukeltelemaan, ja Michael kyyditsi paparazzien piirittämän filmitähden kotiinsa. Juuri nämä osiot oli näytetty muillekin medioille, joten pyrin keskittymään show’n aikana mahdollisimman epäoleellisiin asioihin – kuten siihen, miltä pelin tekniikka vaikutti aiempiin osiin verrattuna.

GTA IV:n lisäosineen puhkipelanneena tunnistin grafiikkamoottorin perusilmeen välittömästi. Kaupunkimaisemissa sanottavaa eroa entiseen ei ollut, kaikkea oli hieman hiottu ja kaikki näytti juuri sen verran paremmalta kuin neljä vuotta vanhaan peliin vertaillessa nyt voi olettaakin, mutta on selvää, että grafiikan suhteen se rajoittavin tekijä on PS3/X360:n rauta. Mitään kvanttihyppyä uuteen grafiikan tasoon ei ole luvassa, mutta esimerkiksi piirtoetäisyys ja ruudunpäivitys vaikuttivat olevan aivan hyväksyttävällä tasolla – tämä tosin sillä varauksella, että minun mielestäni GTA IV ei ollut häiritsevän tahmea.




Taajamien ulkopuolella riittääkin sitten lääniä, ja esittelijät kovasti painottivat, että kaikki mainospuheet kartan koosta ovat totta: GTA V:n kartalle mahtuisivat niin GTA IV, San Andreas kuin Red Dead Redemptionkin. Jälkimmäinen onkin toiminut merkittävänä vaikuttimena kehitettäessä toimintaa valtavan kartan sisään. Mukana on dynaamisia tapahtumia joihin voi hypätä lennosta mukaan, villieläimiä, erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja muuta ajankulua.

Niin lupaavalta kuin tämä kuulostaakin, valitettavasti aika paljon asiasta joutui nyt vain uskomaan, sillä peliä ei saanut kokeilla ja esittely koostui selvästi tarkkaan ennalta harjoitelluista käänteistä. Truman Show -tunnelmilta oli vaikea välttyä, kun amok-juoksuhenkisen paparazzeilta karkuun kaahaamisen sijaan esittelijä vaikutti kääntyvän täsmälleen tietyistä kadunkulmista, jonka jälkeen tehtävä olikin jo suoritettu.




Ehdottomasti suurin uudistus pelissä on kolmen hahmon käyttäminen. Jo esittelyn alkuvaiheessa demonstroitiin sitä, miten pelihahmojen välillä voi vaihtaa vapaasti kun tehtävä ei ole käynnissä. Lataustauot oli naamioitu kekseliäästi kartan zoomaamiseksi. Hieman vaikea on kuitenkin uskoa että lataaminen kävisi yhtä nopeasti, kun pelissä on täysi kartta demon sijaan. Pelaajan jättäessä hahmon oman onnensa nojaan se ”elää omaa elämäänsä” eli todennäköisesti hakeutuu pois alueelta, johon se jätettiin. Sitä ei kerrottu, voiko yhdellä hahmolla ryhtyä stalkkaamaan toisia, ja mitä siitä seuraa.

Neljäs näkemämme osio koostui ryöstöstä, johon hypättiin suoraan keskelle toteutusvaihetta. Tätä ennen osatehtävinä olisi järjestelty kalustoa ja varusteita ryöstöä varten. Ryöstöt ovat se juonen elementti, joka niputtaa Franklinin, Trevorin ja Michaelin tarinat yhteen, ja myös erittäin keskeinen osa pelin tarinaa. Käteisellä on kuulemma tärkeämpi merkitys kuin koskaan tätä ennen, ja ryöstöjä voi myös järjestellä haluamallaan tavalla. Missä rajoissa tämä järjestely tapahtuu, sitä ei kommentoitu.


Ryöstön aikana piti loikkia eri hahmojen välillä ja toteuttaa aiemmin laadittua suunnitelmaa. Käytännössä toiminta ei juuri eronnut normaaleista GTA-tehtävistä kuin siinä, että eri hahmojen käyttö vähensi siirtyilyä paikasta toiseen. Kun sitten tapahtui väistämätön ja tulitaistelu poliisien kanssa alkoi, pelaaja saattoi siirtyillä hahmosta toiseen ja puolustaa eri rintamilla. Yritin tarkkailla ammusten määrää vaihdettaessa hahmosta pois ja palattaessa siihen, ja havaitsin että ammukset eivät ainakaan aktiivisesti kuluneet pelaajan poissaolon aikana. Kysymykseeni siitä, miten AI-hahmot toimivat taistelussa kun pelaaja vaihtaa ohjattavaa hahmoa sain vastauksen, että AI yrittää pitää huolta itsestään, mutta jos pelaaja jättää sen mahdottomaan paikkaan, hahmot voivat kyllä kuolla. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, se nähtäneen ensimmäisissä ”oikeissa” pelidemoissa.



Aamuinen retki Los Santosiin oli hyvin pohjoiskoreamainen kokemus. Meille näytettiin pitkälti se, mitä odotinkin näkeväni, ja ajoittain tapahtumien tiukka käsikirjoitus hyppäsi kovastikin silmille. GTA:n perusasioita on aina ollut vapaus tehdä mitä haluaa, ja kun sitä ei voi tehdä, jää helposti kuva elokuvan kulisseissa kävelystä. Paljon tästä kuitenkin selittyy sillä, että näkemämme peli ei ollut likimainkaan valmis.


Joka tapauksessa kaikesta kävi ilmi se, miten tosissaan peliä on työstetty. Niin kehittäjä kuin julkaisijakin tietävät, ettei peli saa tuottaa pettymystä pelaajilleen. Siihen nähden kolmen hahmon järjestelmä on iso riski – sen voi ajatella olevan ”kolme GTA:ta yhdessä”, kuten esittelijät asiaa kuvasivat, tai sitten kokoelma kohtauksia irrallisten hahmojen elämästä. On ollut hienoa olla Tommy Vercetti, CJ ja Niko Bellic, joten toivon voivani muodostaa samanlaisen suhteen myös uuden pelin hahmoihin. Myös AI-hahmojen toiminta kolmen hahmon tehtävien aikana on selvä sudenkuoppa, jonka kattamisesta en tämän perusteella vielä täysin vakuuttunut.

Hyvää asiassa on kuitenkin se, että Rockstar haluaa selvästi viedä peliä eteenpäin, säilyttäen kuitenkin sen toimivan perusluonteen. GTA V vaikuttaa varsin lineaarisen IV:n jälkeen edustavan myös paluuta San Andreas -henkiseen vapaampaan toimintaan hahmonkehityksineen, mikä sekin ilahduttanee monia. Odotan mielenkiinnolla mahdollista hands on -demoa, mutta toistaiseksi pidän voimassa kalenteriini syyskuun 17. päivän kohdalle merkityn ”EI TÖITÄ VIIKKOON” -varauksen.