Tuorein sisältö

Dingo-hysteria jatkuu Levoton Tuhkimo -elokuvassa: ensivilkaisu

21.12.2023 klo 10.15 | Luettu: 1444 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen


80-luvulla Dingo-bändistä tuli Suomen The Beatles kiljuvien teinityttöjen määrässä mitattuna. Räjähdysmäistä suosiota on kuvailtu poikkeukselliseksi Pohjoismaiden piireissä. Ensi vuoden loppupuolella valmistuva elokuva Levoton Tuhkimo keskittyy alkuperäiseen draaman kaareen: bändi löi itsensä läpi vuonna 1984 ja hajosi väliaikaisesti vuonna 1986. Bändi perustettiin jo aiemmin, mutta elokuvan tuottajat määrittelevät ensi vuoden Dingon juhlavuodeksi.

"Sinä ja minä" -sinkku voitti Levyraati-ohjelman tammikuussa 1984, mikä johti "Nimeni on Dingo" -debyyttialbumin julkaisuun huhtikuussa. Myös "Levoton Tuhkimo" on sinkkulohkaisu samaiselta albumilta.

Leffaa kuvaillaan tosielämästä inspiroituneeksi fiktioksi. Tuttua musiikkia kuullaan ja bändin johtohahmon Neumannin yksityiselämääkin ihmetellään. Teemoja ovat hyväksyntä ja hylkääminen sekä sukupolvien välinen ketju.

Ohjauksesta vastaa Mari Rantasila, joka on ohjannut mm. ensimmäiset kolme Risto Räppääjää.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Joko Latelan Lauri H... Lars Ulrichin isä To... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (2 viestiä)

manu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

21.12.2023 klo 11.06 2 tykkää tästä

Oli kyllä kovaa settiä, että sitten heti seuraavalla levyllä oli Autiotalo ja Nahkatakkinen tyttö.
lainaa
LateHuominen

Rekisteröitynyt 18.01.2015

21.12.2023 klo 12.10 1 tykkää tästä

Kyllähän tuo leffa pitää jossain vaiheessa nähdä, mutta leffateatterimaksua en sen takia maksa. Dingo kun oli huipulla 80-luvulla, niin eihän sitä voinut kuunnella, syistä jotka siihen vaikutti silloin. Nykyään se kuitenkin on ihan kuunneltavaa kamaa, vaikka Nipalla onkin hyvin omanlaisensa laulukyvyt, tosin ne kyllä sopivat Dingo-biiseihin. Pave asiansa osasi. Pavesta pitäisi saada oma leffa, oli sen verran kova tyyppi ja Suomen huippu pitkään.
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova