Kirjalähde: Kikka!-elokuvan yleisömenestys jäi odotettua laihemmaksi: 'Miehet olisivat toivoneet rajumpia juttuja'

Jaana Semerin ja Leena Virtasen kirjassa "Neitoperhot ja Pahanhautojat - naiset tekevät elokuvia" (Atena) annetaan puheenvuoro elokuva-alan naisille. Kirjassa haastatellaan kymmeniä muutoksentekijöitä, niin alan veteraaneja kuin tulevaisuuden nimiä.

Anna Paavilaisen ohjaama Kikka! keräsi teattereihin noin 70 000 katsojaa.

"Paavilaisen elokuvan yleisömenestys oli odotettua laimeampaa. Elokuvasalit eivät täyttyneet tai kommenttipalstat kihisseet keskusteluja. Edes uudemman sukupolven Kikan eli Erika Vikmanin ja euroviisujen fanittajat eivät kiiruhtaneet katsomaan elokuvaa, joka kertoo heidän nykyisten idoliensa edelläkävijästä. Toki Kikka! tuli haasteelliseen aikaan teattereihin: koronan viivästyttämiä kotimaisia ensi-iltoja oli syksyllä 2022 enemmän kuin tarpeeksi eikä oikein mikään niistä tavoittanut katsojia. Ihmiset eivät yksinkertaisesti lähteneet elokuviin. Kikan entisistä faneistakin leffateattereissa istuivat enimmäkseen naiset.

Johtuiko sitten miesten vaimeahko kiinnostus siitä, että Kikka! on naisen kirjoittama ja toisen ohjaama? On ajateltu, että on tehty taas jotain feminististä julistusta? Useat miesoletetut arvioijat joka tapauksessa totesivat, ettei elokuva koskettanut heitä. Se ei lähde kunnolla elämään, kirjoittaa yksi, se ei viihdytä sanoo toinen, kolmannen mielestä se kyllä viihdyttää mutta ei kiihdytä, neljännestä se tekee Kikasta väärinymmärretyn feminismin sankarin. Erityisesti elokuvan loppupuoli ja alkoholismiin sen suuremmitta syittä luisuva Kikka tuntui (mies)kriitikoista epäkiinnostavalta. Mitä he odottivat?

Naiskriitikot tuntuivat koskettuvan. Erityisesti viehättää hienovarainen tapa, jolla Kikan riippuvuutta kuvataan, kirjoittaa yksi, tarinaan on helppo kenen tahansa nykypäivän naisen samaistua, toteaa toinen. Elokuvan ohjaaja Anna Paavilainenkin on kokenut palautteessa sukupuolittuneisuutta. On ollut vähän masentavaa, että se on ollut joko tai. Lähipiirin naispuoleiset ystävät ovat itkeneet silmät päästään, miehet suhtautuneet vaimeammin. Nähdyksi tulemisen liikutus on tullut esiin naisista. Miehet olisivat toivoneet rajumpia juttuja".

Lainatut kohdat ovat Jaana Semerin ja Leena Virtasen kirjasta "Neitoperhot ja Pahanhautojat - naiset tekevät elokuvia" (Atena).