Game of Thrones -putki 56/73: salatut elämät paljastuvat päättyäkseen

Saippua kuplii joskus. Seuraisin loputonta saippuasarjaa, joka ei lupaa satusotaa, vaan jossa Arya liittyy kaudeksi kulttiin (jonka kulttimaisuutta käsitellään johdonmukaisesti) ja sitten kaudeksi pieruhuumoriteatteriin, jonka vetonaulaa hän ei suostunut murhaamaan. Se on eri asia, mistä sitä jaksaa innostua, kun satusotaa on odotettu vuosi.

Sam aloittaa siviilipalveluksen kotiseudulla tehdäkseen työtä, jolla on tarkoitus. Isäukko luuli, että armeijassa tehdään miehiä, mutta maailmalta palannut tuhlaajapoika on yhä sahtitynnyri, joten kihti kihisee ja Sam lyö välit poikki. On oiva väli elävöittää näitä melko pirun realistisia juttuja.

Käveleekö Margaerykin nakuna, vai syökseekö pelastusyritys kaupungin kaaokseen? Pidän varauksetta siitä, että Yläpulu simppelisti ilmoittaa sopineensa nämä asiat kunkun kanssa. Pulu ei ole isompi hirviö kuin Dany tai Cersei. Margaery on varautunut siihen, että Pulu vetelee naruja jatkossa. Sekä Jaime että ruusumummo ovat tappaneet laillisen kuninkaan, joten pulufobiset argumentit rakentuvat hiekalle. Cersei oivaltaa piakkoin, että hovijuonittelun voi voittaa enää ydinpommilla, ja on se herkullisen tylyä, vaikka monen hienon hahmon matka katkeaa seinään.

Ihan muualla: unohdettu sivuhahmo paljastaa identiteettinsä ja pudottaa peruskatsojan kärryiltä, toisen unohdetun hahmon esitelmöidessä muista unohdetuista hahmoista, koska unohdettuja pitää ryhtyä tappamaan kohta, jos sitä vielä meinaa.


Keskiarvo 56 jakson jälkeen:


Alkutekstit katsottu: 55+1 kertaa
Tippa silmässä: 78+0 kertaa

< Jakso 6-5 --- Jakso 6-7 >