Suomen pelimuseosta tulee totta - näin sinäkin voit osallistua!

Tästä kiusoittelimme viime viikolla ja tänään siitä on lupa kertoa - Suomen pelimuseon ja siihen liittyvän joukkorahoituskampanjan julkistustilaisuus on juuri alkanut Tampereella. Takana on vuosikymmenten keräily, vuosien suunnittelu ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen - edessä hienoja kokemuksia sekä muistoja kaikille pelaajille!

Esittelyvideo kertoo olennaisen, mukana on monia tuttuja kasvoja.



Kaikilla pelaamisesta, pelien historiasta ja pelielämyksistä kiinnostuneilla on mahdollisuus tukea projektia joukkorahoituksella Mesenaatti-palvelun kautta - klikkaa siis tästä ja katso, mitä lahjoituksellasi saat!



Suomalainen pelikulttuuri ansaitsee oman museonsa. Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle avataan loppiaisena 2017 Suomen pelimuseo, joka kertoo suomalaisen pelaamisen monikymmenvuotisen historian sen ansaitsemissa puitteissa. Tampereella tehdään museohistoriaa avaamalla hankkeelle joukkorahoituskampanja.

Näyttelylle on varattu noin 400 neliön tilat. Museosta tulee Suomen ensimmäinen pelaamiseen keskittyvä museo ja yksi harvoista koko maailmassa.

Suomen pelimuseo on syntynyt Vapriikissa sijaitsevan Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojektina.

Avoimen Tampereen tuki ja Tampereen kaupungin museopalveluiden oma rahoitusosuus takaavat, että Vapriikkiin saadaan pelikulttuuria esittelevä näyttely. Joukkorahoituksen 50 000 euron minimitavoitteen täyttyminen mahdollistaisi, että museosta tulee kävijöilleen elämyksellinen kokemus, museo, jossa pääsee myös pelaamaan. Jos se ylitetään, voidaan panostaa laajempaan tutkimustyöhön sekä monipuolisempiin elämyksiin. Joukkorahoituskampanja toteutetaan Mesenaatti.me-palvelun kautta.

- Suomen pelimuseo kertoo, mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi, miten se kehittyi vuosien saatossa ja miten se päätyi nykyiseen asemaansa, kertoo tutkija Outi Penninkangas Rupriikista.

- Vaikka museon pääpaino on digitaalisissa peleissä, emme kuitenkaan unohda muita pelejä, kuten lauta- ja roolipelejä.

Suomen pelimuseon tärkeä osa on elämyksellisyys: museon kävijät saavat kokeilla esillä olevia pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Museoon syntyy mm. pelihalli, jossa kokeiltavana on peliautomaatteja 1970-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen, ja peliharrastajien huoneita eri vuosikymmeniltä.

- Tämän lisäksi haluamme tehdä Suomen pelimuseosta kohtaamispaikan. Se tarjoaa tilat seminaareille, pelimaratoneille, erilaisille harrastajakokoontumisille, elektroniselle urheilulle ja vaikkapa game jameille, maalailee Penninkangas.

Kolmen harrastajan yhteenliittymä, Pelikonepeijoonit, on taltioinut suomalaista pelihistoriaa jo vuodesta 1999 alkaen. Pelikonepeijoonit luovuttavat satoja laitteita ja tuhansia pelejä sisältävän kokoelmansa Suomen pelimuseon näyttelyiden käyttöön. Laitteet ovat vierailijoiden tutustuttavissa ja mahdollisuuksien mukaan myös kokeiltavissa.

- Museokeskus Vapriikki tarjoaa kokoelmallamme sen ansaitsemat puitteet. Voimme vihdoin esitellä suurelle yleisölle sekä tuttuja että harvinaisempia esineitä suomalaisen pelaamisen historiasta, toteaa Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista.

Tampereen yliopisto edustaa pelitutkimuksen huippua Suomessa. Yliopiston tutkijoiden asiantuntemus tuo näyttelyn rakentamiseen laajempaa näkemystä, ja museo sekä sen näyttelyt toimivat myös tärkeänä opintokohteena pelitutkimuksen opiskelijoille.

Lisäksi kampanjaa ovat tukemassa useat muut tahot, kuten Pelit-lehti, pelisivustot Dome.fi, tietokonekulttuurin erikoislehti Skrolli ja V2.fi sekä useat suomalaiset pelialan yritykset. Avoin Tampere -ohjelma on jo tukenut hankkeen valmistelua rahallisesti.