Medal of Honor Warfighterin karttapaketista miljoona hyvään tarkoitukseen
Destructoid uutisoi Sony Pictures Entertainmentin ja Electronic Artsin ryhtyneen yhteistyöhön hyväntekeväisyyden nimissä. Sonylta on tulossa elokuva nimeltä Zero Dark Thirty ja EA:lta Medal of Honor Warfighter, joten yhteistyö kantaa nimeä Medal of Honor Warfighter Zero Dark Thirty Map Pack.
Hyväntekeväisyys tulee siitä, että kymmenen dollaria maksavan karttapaketin myynneistä ainakin miljoona dollaria lahjoitetaan Project HONOR -kampanjalle. Lisäpaketti julkaistaan joulukuussa, mutta itse peli on tulossa lokakuun lopulla.
Hyväntekeväisyys tulee siitä, että kymmenen dollaria maksavan karttapaketin myynneistä ainakin miljoona dollaria lahjoitetaan Project HONOR -kampanjalle. Lisäpaketti julkaistaan joulukuussa, mutta itse peli on tulossa lokakuun lopulla.
Keskustelut (8 viestiä)
10.09.2012 klo 21.21 3
10.09.2012 klo 21.48 6
Entä jos ei tuota miljoonaa?
EA ja tuottoa alle miljoona?
nevergonnahappeninourlifetime.png
10.09.2012 klo 21.55 7
Rekisteröitynyt 21.12.2010
10.09.2012 klo 22.11 9
11.09.2012 klo 00.10 11
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.
Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.
On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.
Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.
11.09.2012 klo 08.24
Eli täällä eri nimi DLC:llä vai onko jopa eri DLC. Mistäköhän lie johtuu?
11.09.2012 klo 09.15 1
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.
Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.
On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.
Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.
Aamen!
11.09.2012 klo 10.13 1
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.
Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.
On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.
Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.
Eiköhän se suurin kontribuutio ollut kuitenkin sotakorvauksilla, joiden seurauksena Suomen oli pakko rakentaa paljon teollisuutta, josta vienti sai pontta.
Tällainen spekulaatio on kuitenkin tässä tapauksessa turhaa, koska eivät nuo rahat mihinkään kehitysmaihin ole menossa, vaan ne menevät USA:n hyökkäyssodissa kuolleiden amerikkalaisten sotilaiden perheiden ja omaisten "auttamiseen".