Christian Bale on jättänyt Batmanin roolin... Elokuvassa The Dark Knight Rises Batmania näyttelee Seth Rogen... U mad bro?

Aprillia, mutta kuitenkin. Mitäköhän The Green Hornetin 70-90-vuotiaat fanit tuumivat uudesta leffasta? Radiokuunnelmissa aloittanut Hornet on Batmanin tapainen rikas ja älykäs, härveleihin luottava etsiväsankari. Rogenin kirjoittama ja näyttelemä Hornet on jotain muuta. Rogen on sekoillut yli-innokkaana vartijana (Ostarin superstevari). Hän on räjäyttänyt autonsa huvin vuoksi löysäilevänä pollarina (Superbad). Poikamainen into yhdistää hahmoja ja miestä itseään. Rogenin Hornet on kyvytön taistelija. Hän on idiootti. Hänen tavoitteensakin ovat vinksahtaneet. Hän on seksistinen, eikä edes reilu kaveri. Hän kuitenkin on tavallaan herttainen intoillessaan seikkailuistaan, joiden aikana ja välillä käytännön hommat hoitaa "apulainen" Kato.

Ura alkaa puolivahingossa. Britt Reid on lehtikustantajan hyödytön hulivilipoika. Kun isi kuolee, Britt tapaa isän palkollisen, jota näyttelee taiwanilainen pop-stara Jay Chou. Kato on mestarillinen ninja ja mekaanikko. Britt aistii tilaisuuden toteuttaa lapsuuden naamiosankarifantasioita. Dynaaminen duo saa hyvää aikaan härveliauton ja Katon yliluonnollisten refleksien ansiosta. Britt innostuu entistä enemmän, joten hän pakottaa perimänsä sanomalehden paisuttamaan kuplaa. Alamaailma ei tykkää korkean profiilin pukupelleistä. Katokin alkaa tympääntyä, sillä hän on kaikissa merkityksissä tarinan sankari, mitä Britt ei suostu myöntämään. Poikien viha-rakkaussuhteesta kumpuavat useimmat vitsit.

Kunniattomien paskiaisten Christoph Waltz muikistelee alakuloisena gangsterina. Hän on hirmuinen psykopaatti. Kukaan ei kuitenkaan tajua pelätä häntä - ei vielä? "I want a bloody costume" sanoi leikin makuun päässyt superkonna Daredevilissä, muttei koskaan saanut trikoita. Sama juttu tässä: elokuva lupaa enemmän kuin tarjoaa. Waltz on veikeä, häntä on ilo katsoa. Jos Hollywood olisi eurosedälle tutumpi paikka, kenties hän uskaltaisi irroitella.

Cameron Diaz on mukana sihteerinä, jotta käyntiin saadaan kolmiodraama. Rogenin ja kirjoittajakaveri Evan Goldbergin hyviä ideoita on se, että Green Hornet joutuu käyttämään sihteeriä, jotta hän oppisi mitä naamiomiehet yleensä tekevät. Idea tukee hölmöjä tunnelmia. Kuitenkin, vaikka Diazilla on kaksi käyttötarkoitusta, hahmo jää joutavaksi. Diaz on lähinnä koriste; kiintiönainen. Arvostan kaikkea mitä elokuva yrittää olla, mutta käsikirjoitus on keskonen.

Hyvä tahto on vähällä kuolla alkupuolella. Waltzin ensimmäinen kohtaus laahaa, vaikka sen pitäisi räjäyttää käyntiin koko teos. Viimeinen puolituntinen on rytmiltään kuin eri leffasta. Toiminta on hauskaa, tai huumori vauhdikasta, ja tarinakin paketoidaan tyydyttävästi - olin yhtä leveää virnettä. Kunhan Britt ja Kato tapaavat toisensa, filmi on kelpo ajanvietettä, vaikka ajoittainen kömpelyys haittaa eläytymistä. Green Hornet on perusteiltaan uskottavampi elokuva, kuin Yön ritari tai Iron Man. Kun Rogen on hyödytön idiootti, hän ei ole piirroshahmo, vaan hyödytön idiootti. Kato ei ole mystinen itämaan otus, vaan liioitellun kyvykäs jäbä. Usein kaksikko jutustelee rennosti kuten Rogenin komedioissa tehdään. Toisinaan he päättävät tehdä mitä käsikirjoitus käskee, vaikka... he eivät oikeasti haluaisi? Kolmiodraama muun muassa on tekemällä tehty.

Ohjaaja Michel Gondry tunnetaan humoristisen höyryisestä taiteesta tyyliin Tahraton mieli. Green Hornet on perinteinen, selkeä ja pääpiirtein sujuva toimintakomedia muutamalla tempauksella. Kato toimii nopeutettuna hidastettuna hetkenä. Hänellä on RoboCopin tähtäysjärjestelmä. Tällaiset hetket tuskin tekevät tai rikkovat leffaa, onpa katsoja kikkailun ystävä tai korppu. 3D-versiosta löytyy kohtalaista syvyysvaikutelmaa, eikä yllätyksiä. Kyseessä on asiallisin jälkikäteen tehty käännöstyö tähän mennessä.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa