Stam1na: Vanhaa Paskaa
Stam1nan Vanhaa Paskaa niputtaa bändin demoviritykset ja pikkukiekot ajalta ennen albumiaikaa. Kuten arvata saattaa, bändi ei ole laskenut käsistään "pelkkää paskaa". Soundeja on hiottu ja materiaalin taso kestää mainiosti jatkuvan kuuntelun. Vannoutuneet Stam1na-fanit vakuuttavat luonnollisesti, että bändi oli mielettömän kova jo vuonna 2001 - neljä vuotta ennen ensimmäisen kokopitkän julkaisua. Oli miten oli, Stam1nan arkistojen jätenauhat kestävät päivänvalon ja esittelevät paikoin huomattavasti suoremman ja melodisemman orkesterin - jälki jättää mieleen jopa ajatusleikin poikasta. Stam1na olisi sopinut luontevasti myös Suomi-rockin lokeroon - nykyisessä muodossaan Stam1na on syvällä äkkiväärän progressiivisuuden suossa.
Kiekon ehdottomia helmiä ovat mm. vuonna 2001 julkaistu Vihaa-siivu, joka on suomenkielisen materiaalin auringonnousu - hieno biisi. Samat sanat lausutaan Eivät Ikinä saa -viisun kohdalla, jossa vaikutteita etsitään kevyemmän rockin kuvastosta. Arjen Sankari osoittaa bändissä olleen mahdollisuuksia myös Suomi-rockin vakuuttavaksi lipunkantajaksi - Happoradiorokkia? Eudaimonia käyttää taitavasti jo tämän päivän Stam1na-temppuja. Aikaisemmin julkaisematon Minä hehkuttaa lieviä Dream Theater -fiilareita, tosin lyriikka ontuu ja vaikuttaa lainatulta kolmannesta lähteestä. Debyyttialbumille sovitettu Elämäsi Repliikki olisi sinne hyvin sopinut, toisaalta progressiivinen teos osoittaa ehkä turhankin vapaana laukkaavaa esimerkkiä.
Väkivaltakunta-EP:n verevin veto eli suoraviivainen rymistelypala Väkivaltakunta ansaitsee paikkansa bändin alkuhistorian timanttina. Myös Arkkitehti-demosta irtoaa iloa vielä armon vuonna 2010 - Pahan Arkkitehti ja Peto Rakasti Sinua ovat verevää ja sopivan suoraviivaista ärhentelyä. Lihaa-demosta on jo matkaa Vanhaa Paskaa -kokonaisuuden aloittavaan Vihaa-biisiin, bändi on kypsynyt omaksi koukeroiseksi kuvakseen ja debyyttialbuminsa mittoihin. Julkaisun namupaloihin kuuluu myös Raja-albumilta ulos jätetty Yhdeksän Tien Päät, joka pöyhii Jokelan koulusurmien tunnelmia - synkkää ja vakavamielistä. Kiekon päättävä, Stam1nan ensimmäinen sävellys kautta aikojen, Meet Your Fate on hämmentävää historiankuvaa.
Stam1nan arkistokokoelmasta hahmottaa osuvasti suuntaviivoja ja kehityspolkuja. Englanninkielistä materiaalia olisi voinut paljastaa enemmänkin. Vanhaa Paskaa -kokonaisuus vaikuttaa täysin kuuntelukelpoiselta myös vähemmän fanaattisen Stam1na-harrastajan kohdalla.
Kiekon ehdottomia helmiä ovat mm. vuonna 2001 julkaistu Vihaa-siivu, joka on suomenkielisen materiaalin auringonnousu - hieno biisi. Samat sanat lausutaan Eivät Ikinä saa -viisun kohdalla, jossa vaikutteita etsitään kevyemmän rockin kuvastosta. Arjen Sankari osoittaa bändissä olleen mahdollisuuksia myös Suomi-rockin vakuuttavaksi lipunkantajaksi - Happoradiorokkia? Eudaimonia käyttää taitavasti jo tämän päivän Stam1na-temppuja. Aikaisemmin julkaisematon Minä hehkuttaa lieviä Dream Theater -fiilareita, tosin lyriikka ontuu ja vaikuttaa lainatulta kolmannesta lähteestä. Debyyttialbumille sovitettu Elämäsi Repliikki olisi sinne hyvin sopinut, toisaalta progressiivinen teos osoittaa ehkä turhankin vapaana laukkaavaa esimerkkiä.
Väkivaltakunta-EP:n verevin veto eli suoraviivainen rymistelypala Väkivaltakunta ansaitsee paikkansa bändin alkuhistorian timanttina. Myös Arkkitehti-demosta irtoaa iloa vielä armon vuonna 2010 - Pahan Arkkitehti ja Peto Rakasti Sinua ovat verevää ja sopivan suoraviivaista ärhentelyä. Lihaa-demosta on jo matkaa Vanhaa Paskaa -kokonaisuuden aloittavaan Vihaa-biisiin, bändi on kypsynyt omaksi koukeroiseksi kuvakseen ja debyyttialbuminsa mittoihin. Julkaisun namupaloihin kuuluu myös Raja-albumilta ulos jätetty Yhdeksän Tien Päät, joka pöyhii Jokelan koulusurmien tunnelmia - synkkää ja vakavamielistä. Kiekon päättävä, Stam1nan ensimmäinen sävellys kautta aikojen, Meet Your Fate on hämmentävää historiankuvaa.
Stam1nan arkistokokoelmasta hahmottaa osuvasti suuntaviivoja ja kehityspolkuja. Englanninkielistä materiaalia olisi voinut paljastaa enemmänkin. Vanhaa Paskaa -kokonaisuus vaikuttaa täysin kuuntelukelpoiselta myös vähemmän fanaattisen Stam1na-harrastajan kohdalla.
Keskustelut (2 viestiä)
03.12.2010 klo 12.55
Onneksi ovat päätyneet proge-heviin (tai mikä genre onkaan, Stam1naa on helvetin vaikea lokeroida mihinkään tyylilajiin), helposti Suomen paras bändi, ja itselläni menee kaikkien aikojen top-5 bändeihin helposti.
04.12.2010 klo 20.01