Katastrofikytät (The Other Guys) on kuin irralliseen hourailuun panostava stand-up-rutiini. Tyyli toimii, jos herjoja satelee tauotta. Jos hengähdystauot ovat tarpeen, koomikko kertokoon rytmikkään tarinan, jotta yleisö osaa odottaa huippukohtia. Will Ferrell ja Mark Wahlberg ovat kyttinä katastrofaalisia tutkiessaan Steve Cooganin näköisen pohatan talousrikoksia. Vain koska Cooganin nassu on hassu, hänet on istutettu yhteen umpikuivista rooleista. Entä kenellä on ikävä Michael Keatonia? Hän näyttelee poliisikapteenia, joka jaarittelun ohella usein mainitsee poikansa olevan bi. Toimivaa huumoria kehittyy, kun Ferrell ja Wahlberg tekevät vääriä johtopäätöksiä ja tappelevat keskenään rikosta hädintuskin ratkoen. Tarinan ollessa tekosyy sähellykselle, olisi terveellistä muistaa, ettei selittelyillä ole lupaa laahata viittä sekuntia. Katastrofikytät venyy vähintään 20 minuuttia liian kauan paketoidakseen tarinan, joka ei takuulla ketään kiinnosta.

Hyvässä ja pahassa leffa on ehtaa Ferrelliä. Ferrell on omanlaisensa luonnonvoima; kuin puhuri rupsaus, joka optimaalisissa olosuhteissa kellistää lahonneen kuusen. Ferrellin kikkaroilla päällystetty hieman vinksahtanut pokerinaama takaa asialliset kehykset hahmoille, jotka käyttäytyvät melko asiallisesti, kunnes on aika huutaa. Kytän roolissa Ferrell saattaisi olla Frank Drebinin veroinen heeros, mutta jonkinlainen ydinpommijuoni tukisi suoritusta talousrikosta oivemmin. Ferrell on elementissään tuubassa tyyliin Land of the Lost ja Hokkarihemmot, kun tarina on yhtä levottoman typerä kuin mies itse.

Kyttä-Ferrell on paperien pyörittelijä. Äijä vaikuttaa tyytyväiseltä laittomien rakennustelineiden salaisuutta ratkoessaan. Hänen parikseen on pakotettu Wahlberg idioottina kuumakallena, joka on ampunut viatonta julkkista. Saman piirin superkyttiä tulkitsevat Samuel L. Jackson ja Dwayne Johnson. Machopellet aiheuttavat miljoonavahingot taskuvarastakin jahdatessaan, mutta heitä ihailevat kaikki Wahlberg mukaanlaskien. Kun toimistorotille avautuu tilaisuus näyttää kykynsä, kuumaverisempi pakottaa parin kartsalle vaikka aseella uhaten.

Ferrell ja Wahlberg pallottelevat näppärästi. Hahmot sanovat tai tekevät vuorotellen jotakin niin typerää, että 10-vuotiaskin kikattaa. Elokuvalla on ongelmia pysyä yhdessä mielentilassa, mikä on yllätyksellisyyden myötä hauskaakin. Se on yksi kestovitseistä, että kaupungin kuumimmat emännät himoitsevat Ferrelliä. Wahlberg hikeentyy, kun kynäniska kutsuu anteliaaseen asuun pukeutunutta vaimoaan Eva Mendesiä arkiseksi. Vitsi kehittyy yhä surrealistisemmaksi, kunnes Ferrell päättää selittää, miksei hän osaa pitää vaimoaan seksisymbolina, mikä - muun muassa - ei rimmaa aiempien tunnelmien kanssa. Hulluttelu on parhaimmillaan rentoa, kekseliästä ja hauskaa, mutta tyhjäkäynti ja monet totaalisesti huti menevät huulet tekevät kokonaisuudesta kiusallisen rosoisen. Samaa voidaan sanoa vaikkapa Austin Powers -trilogiasta, mutta edelleenkin: himokas karvainen nörttiagentti on iskevämpi aihe kreisikomedialle kuin talousrikos.

Adam McKay on ohjannut vain itse kirjoittamiaan Ferrell-elokuvia. Uutisankkuri, Talladega Nights, Step Brothers ja Katastrofikytät ovat samasta puusta, mutta jalostuksessa on eroja. Toimintaohjaajana McKay on siedettävä aloittelija, mitä tuskin ajattelevat muut kuin tietäväiset leffanörtit: 40 miljoonaa dollaria pienemmällä budjetilla tehtailtu Red (arvostelu) pyyhkii Katastrofikytillä lattioita. Kunhan Jacksonin & Johnsonin hilpeän pöpi takaa-ajokohtaus on katsojat herättänyt, toiminta ei ole erityisen olennaista tämäntyylisessä toimintakomediassa. McKay ja Ferrell tunnetaan myös sketsisivuston Funny or Die perustajina. Herrojen reikäpäinen huumori on ihailtavasti herrojen näköistä, mutta Katastrofikyttien tapauksessa tekemisen ilo voisi haista vähemmänkin. Toisinaan pätkä tuntuu niin improvisoidulta, etten yllättyisi, jos käytössä olisi ollut hylätyn kyttäleffan käsikirjoitus, jonka ympärille vitsit keksittiin kuvaustilanteessa.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa