Inception
Ensi-ilta: | 23.07.2010 |
Genre: | Rikos, Sci-fi, Toiminta, Trilleri |
Ikäraja: | 13 |
Leonardo DiCaprio tulee uniisi. Leo on Dom Cobb, joka onkii tietoja alitajunnoista. Cobbin tiimi luo unimaailmoja, joiden sisällä uhreja huijataan. Keikkoja mutkistavat Cobbin henkilökohtaiset ongelmat. Inception kertoo siitä keikasta, kun Cobbin tiimi palkataan istuttamaan erääseen mieleen uusi ajatus. Miksi Inception irroittaa kylmiä väreitä? Sanotaan vain, että aika on herkullinen ja vaikeasti hahmotettava ulottuvuus, jota harva elokuva hyödyntää älykkäästi.
Kahden ja puolen tunnin keikka on leikattu, hiottu ja lakattu niin kiihkeäksi, että kaikki vastalauseeni syntyivät vasta elokuvan jälkeen, kun ehdin hengittää. Nautin tästä monella tasolla. Yhdellä tasolla Inception on eräs pelimäisimmistä elokuvista, joita on tehty. En pidä solvauksesta "kuin videopeli", sillä harvempi filmi koostuu tasoista, tasoeditorista, virallisesti merkityksettömistä tykinruokavihollisista ja ontoista päähenkilöistä. Mutta tätä on Inception. Kiivaasta tahdista huolimatta pelimäisyys saattaisi rampauttaa rainan, ellei ohjaaja-kirjoittaja Christopher Nolan kerrankin puhaltaisi kuvioihinsa inhimillisyyttä.
Nolan on perinteisesti ollut taituri, joka silpoo säkillisen sipulia ilman, että kukaan yleisössä hieraiseekaan silmiään. Inception käsittelee myös tunteita. DiCaprio ja Marion Cotillard näyttelevät ihan oikeasti mielenkiintoisessa, erikoisessa ihmissuhteessa, joka nivoutuu saumattomasti keikkajuoneen. Joseph Gordon-Levitt, Ellen Page, Tom Hardy, Cillian Murphy, Ken Watanabe ja Michael Caine ovat vain näytillä: heidän hahmonsa ovat sitä, mitä he ovat automaattisesti. Ei ole huono juttu tämäkään. Filmiin kuuluu pitkä, mielenkiintoinen selittelyvaihe, ja varsinkin tällöin on eduksi, että mukana on tähtiä, joista katsoja pitää - automaattisesti. Nolan hallitsee visionsa ja resurssinsa. Inception voisi olla hidas, tunteellinen ja edullinen elokuva samalla juonella, mutta Nolan visioi Teksasin tyyliin, ja niinpä kaikki on isoa alkaen sivunaamojen palkkashekeistä.
Nolan on yhä insinööri. Kuka pitikään siitä, että Batman Begins selittää puhki Batmanin mytologian? Hän tuskin ihmettelee sitäkään, miten insinöörimäinen on Nolanin näkemys unista. Unia tutkiva leffa voi olla kiehtovaa ajatuksenvirtaa. Sellainen voi näyttää siltä miltä The Cell. Nolan esittää, että unet ovat sama juttu kuin The Matrix sillä erolla, että kaikille jekuille kuten painovoiman muutokselle on saatava luonteva selitys. Team Cobb ei selviäisi minun pimpelipäässäni puolta tuntia. Otetaan kuitenkin se huomioon, että näin kalliin elokuvan on oltava ymmärrettävä suurelle yleisölle. Inception rakentaa perustansa niin villien ideoiden varaan, että enempi surrealismi olisi tehnyt tästä kalliin kulttiflopin.
Inception ei ole seuraava Synecdoche, New York (arvostelu). Inception pyrkii pitämään katsojan varpaillaan, mutta se ei ole useita katselukertoja vaativa (ja useimpia katsojia ärsyttävä) ajatusleikki tyyliin Matrix-trilogia. Miksi ei ole, jos tässäkin on tulkinnanvaraa? Siksi, että tulkinnanvaraiset tapahtumat ovat merkityksettömiä verrattuna tulkinnanvaraiseen sanomaan. Se, että meihin kaikkiin "istutetaan" ideoita, jotka sitten kasvavat ja muokkaavat meitä, on yksi mainio teema, jota Inception varmasti käsittelisi ajan kanssa, mikäli se olisi sci-fikirjallisuuden klassikko, eikä tykittävä tehosteleffa.
Inception on siitä erikoinen tapaus, etten tahdo nähdä sitä heti uudestaan, vaikka harvempi teos viimeisen vuoden ajalta on ollut vastaava elämys. Kuuden tunnin harkinta-ajan jälkeen Inception alkoi tuntua... petokselta? Vältämme juonipaljastuksia, joten nostetaan pöydälle vaikka Hans Zimmerin mahtipontinen musiikki. Auttaako Zimmerin mahtipauhu Inceptionia tuntumaan eeppiseltä spektaakkelilta? Kyllä auttaa! Liittyykö pauhu jotenkin tarinaan ja teemoihin, panoksiin ja jännitteisiin? Ei. Tarina on onnistuneesti intiimi, joten Zimmer lähinnä säveltää sitä tosiasiaa, että budjetti on 160 miljoonaa. Istutusta se on tämäkin.
Jos Inception on petos, niin tulkaamme petetyiksi.
Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa
Keskustelut (55 viestiä)
22.07.2010 klo 12.12
Haluan silti uskoa, että olet puoli pistettä väärässä.
22.07.2010 klo 12.14
Rekisteröitynyt 06.05.2008
22.07.2010 klo 12.18
Rekisteröitynyt 24.12.2009
22.07.2010 klo 12.35
Rekisteröitynyt 22.04.2007
22.07.2010 klo 13.00
Rekisteröitynyt 14.11.2009
22.07.2010 klo 13.55
Rekisteröitynyt 09.01.2008
22.07.2010 klo 14.05
Jos Peltonen tykkää elokuvasta ni kuinka pieni todennäköisyys on, että se on sysipaska? Pieni. :)
Speed Racer, Avatar..
Rekisteröitynyt 10.04.2007
22.07.2010 klo 14.20
Avatar 2D DVD:ltä: 3/5
Jaah, ja Inception jossain vaiheessa ens viikolla kattomaan.
Rekisteröitynyt 12.08.2009
22.07.2010 klo 18.11
Rekisteröitynyt 17.09.2007
22.07.2010 klo 19.42
Rekisteröitynyt 10.04.2007
22.07.2010 klo 22.33
Tähdet kattelin kun en arvostelua vielä minispoilerien varassa kehdannut lukaista. Pitääpä käydä katsomassa :)
Ei yhtäkään spoileria, että voit huoletta lukea.
Rekisteröitynyt 11.04.2007
22.07.2010 klo 23.40
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
22.07.2010 klo 23.43
...niin, ja Ellen Page ‹3
Rekisteröitynyt 25.07.2007
23.07.2010 klo 01.03
23.07.2010 klo 01.07
Rekisteröitynyt 24.12.2009
23.07.2010 klo 13.09
Rekisteröitynyt 10.08.2007
23.07.2010 klo 20.55
Avatar 3D elokuvissa: 5/5
Avatar 2D DVD:ltä: 3/5
Jaah, ja Inception jossain vaiheessa ens viikolla kattomaan.
Avatar 3/5 3D leffassa. Inception 5/5.
Rekisteröitynyt 28.07.2009
23.07.2010 klo 22.13
Kävin katsomassa tämän tänään kaverin kanssan. Olimme molemmat sitä mieltä, että kyseessä on erinomainen elokuva. Minä antaisin arvosanaksi 8/10. Näitä leffoja tulee Hollywoodista ehkä yksi 2-3 vuoden aikana.
Leffa sisälsi suurinpiirein yhtä paljon visuaalisia tehosteita kuin ajatustyötäkin. Äänitehosteet hivelivät korvia myös. Mutta viis niistä. Suurin ylläri oli, että Leonardo DiCaprio osaa ihan oikeasti näytellä näytellä ja olla uskottava hahmo tämän kaltaisessa elokuvassa.
Leffaan olisin ehkä vähän loppuun kaivannut pituutta lisää. Tuntui kun olisi törmännyt kuin seinään. Mutta eiköhän tuo Director's Cut Blu-Ray korjaa sen ongelman. :)
23.07.2010 klo 22.45
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
23.07.2010 klo 23.26
Suurin ylläri oli, että Leonardo DiCaprio osaa ihan oikeasti näytellä näytellä ja olla uskottava hahmo tämän kaltaisessa elokuvassa.
Et sitten ole vaivautunut The Departedia katsomaan? DiCaprio ihan hyvin näytellä osaa, kunhan annetaan oikeat roolit.
Rekisteröitynyt 04.10.2008
24.07.2010 klo 00.34
Suurin ylläri oli, että Leonardo DiCaprio osaa ihan oikeasti näytellä näytellä ja olla uskottava hahmo tämän kaltaisessa elokuvassa.
Et sitten ole vaivautunut The Departedia katsomaan? DiCaprio ihan hyvin näytellä osaa, kunhan annetaan oikeat roolit.
Rekisteröitynyt 17.03.2009
24.07.2010 klo 00.42
Hiukan liian jäykkä, juonen takia tökitty logiikkaan pari reikää, ja osa toiminnasta tuntui turhalta räjähderunkkaukselta, mutta pari siistiä ideaa ja mukava tempo pelastavat tämän leffan suoralta pudotukselta kadotukseen, mutta ei tätä myöskään tule kukaan täysjärkinen minään historian merkkipaaluna pitämään.
24.07.2010 klo 12.51
24.07.2010 klo 13.08
Kiinnostavaa kun oli niin pitkät ja vakavat selittely tuokioto jotka oli kuitenki aika semitäyttä paskanjauhantaa. Kaikki "limbo" jutut vaan lähinnä nakersi. Tyttö hahmo oli aika epäuskottava myös, yhtäkkiä ihan tyhjältä taivaalta rupes selittää unien vaarallisuudesta ja siitä kuinka herra Cobb on hirveä riski tiimille. Action kohtaukset oli tosiaan vähän liikaa uusinta bondia.
Rekisteröitynyt 04.10.2008
24.07.2010 klo 18.23
Rekisteröitynyt 17.03.2009
24.07.2010 klo 20.04
Leffahan oli oikein mielenkiintoinen äksönpläjäys orginaalilla juonella, kuten olettaa saattoi. Mutta mitä helvettiä tämä tekee imdb #3? Toivottavasti laskee siitä ainakin 100 pykälän verran.
>olettaen, että imdb:n rankkaukset ovat vakavasti otettavia.
Rekisteröitynyt 04.10.2008
24.07.2010 klo 21.18
24.07.2010 klo 21.49
5/5 arvosanaksi.
Rekisteröitynyt 19.01.2010
24.07.2010 klo 22.00
Totta, eihän ne sitä ole. Mutta saisivat olla edes vähän suuntaa antavia. Oikeaa suuntaa :|
Kyllähän ne tässäkin tapauksessa aika hyvin suuntaa antaa, kyseessähän on hiton hyvä elokuva. Myönnän kyllä että leffojen rankkaus on hölmöä, mutta 20-30 vuoden päästä tämäkin on klassikko, halusit tai et :D.
24.07.2010 klo 22.59
Lopulta voin sanoa, että Inception on hyvä elokuva, muttei erinomainen. Kyllä tämä ansaitsee selvästi ainakin yhden oscarin. Antaisin tälle 3-3,5 tähteä viidestä.
Rekisteröitynyt 04.10.2008
24.07.2010 klo 23.16
Totta, eihän ne sitä ole. Mutta saisivat olla edes vähän suuntaa antavia. Oikeaa suuntaa :|
Kyllähän ne tässäkin tapauksessa aika hyvin suuntaa antaa, kyseessähän on hiton hyvä elokuva. Myönnän kyllä että leffojen rankkaus on hölmöä, mutta 20-30 vuoden päästä tämäkin on klassikko, halusit tai et :D.
Rekisteröitynyt 12.04.2007
25.07.2010 klo 00.42
25.07.2010 klo 11.39
Ja itse leffasta, loistavahan se oli. Kiinnostavalla juonella ja vertaansa vailla olevalla idealla varustettu toimintaelokuva, joka oikeasti herätti ajatuksia ja pisti miettimään vielä lopputekstien jälkeenkin. Nolan ei pettänyt taaskaan.
Rekisteröitynyt 17.03.2009
25.07.2010 klo 14.17
Ja itse leffasta, loistavahan se oli. Kiinnostavalla juonella ja vertaansa vailla olevalla idealla varustettu toimintaelokuva, joka oikeasti herätti ajatuksia ja pisti miettimään vielä lopputekstien jälkeenkin. Nolan ei pettänyt taaskaan.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä Inceptionissa aiheutti miettimistä lopputekstien jälkeen?
Itsellä kun mokoma ei pistänyt liikkeelle mitään muuta kuin Avatarin tasoisen kevyen vanhojen ajatuskuvioiden uudelleenarvioinnin ja järjestelyn.
Rekisteröitynyt 12.04.2007
25.07.2010 klo 15.07
Ok elokuva, leffalipun arvoinen. 3 tai 4/5
Hiukan liian jäykkä, juonen takia tökitty logiikkaan pari reikää, ja osa toiminnasta tuntui turhalta räjähderunkkaukselta, mutta pari siistiä ideaa ja mukava tempo pelastavat tämän leffan suoralta pudotukselta kadotukseen, mutta ei tätä myöskään tule kukaan täysjärkinen minään historian merkkipaaluna pitämään.
Ok kommentti, lukemisen arvoinen. 1 tai 2/5 Hiukan liian jäykkä, tekstiin tökitty pari kirjoitusvirhettä, ja osa tekstistä tuntui turhalta valitusrunkkaukselta, pari siistiä ideaa ja mukava tempo pelastavat tämän ruikutuksen suoralta pudotukselta kadotukseen, mutta ei tätä myöskään tule kukaan täysjärkinen minään totuutena pitämään.
25.07.2010 klo 15.58
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä Inceptionissa aiheutti miettimistä lopputekstien jälkeen?
Todellisuuden ja unen rajaa hämärrettiin niin paljon, että jokainen jäi varmasti miettimään oliko loppukohtaus totta vai tapahtuiko se edelleen päähenkilön alitajunnassa. Tapasiko hän lapsensa ja eli elämänsä onnellisena näiden kanssa? Vai palasiko hän oikeastaan koskaan todellisuuteen? Jäikö hän ikuisesti limboon, oliko hänen enää mahdollista paeta sieltä, jos hän edes halusi sitä? Onko tällä väliä jos hän oli onnellinen? Jos olisi mahdollista olla onnellinen unimaailmassa, olisiko se väärin? Tarvitsisiko tulla takaisin todellisuuteen jos siellä tuntee olonsa epämukavammaksi? Unessa (tai "limbossa") oleminen mahdollisti oman maailman luomisen, sen sijaan että tarvitsisi elää muiden laatimien sääntöjen mukaan niin kuin todellisuudessa. Heijastukset eivät ole oikean elämän vastineiden veroisia, mutta ehkä ihminen ei välitä huomata eroa, eikä välttämättä edes unessa tajua jonkin olevan vialla. Jos päähenkilö onnistuu joskus pääsemään takaisin oikeaan maailmaan, pystyykö hän enää elämään vai käykö hänelle kuin vaimolleen? Mistä päästäänkin kysymykseen, onko oikein istuttaa toisen henkilön päähän ajatus vaikka tarkoitusperät olisivatkin hyvät? Kun taas toisaalta, eroaako tämä hirveästi jokapäiväisestä elämästä jossa ihmiset ottavat vaikutteita muilta ja saattavat muuttaa ajatusmaailmaansa ja vaikka elämäntapojaan muiden antamien vaikutteiden takia? Ehkä meihin kaikkiin istutetaan ajatuksia, mutta emme vain tajua sitä, ja pian ajattelemme kuin nuo ajatukset olisivat lähtöisin omasta päästämme.
Nämä olivat tietysti vain niitä kysymyksiä ja ajatuksia jotka kävivät oman pääni sisällä. Internetin syövereistä ja muualtakin löytyy varmasti huomattavasti kiinnostavampia ja syvääluotavaampia ajatuksenvaihtoja, pohtimisia ja myös teorioita elokuvan jättämiin juoniaukkoihin liittyen.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
25.07.2010 klo 17.37
Muun muassa The Matrix ja Avatar esittelevät olemassa olevan, kiinteän, vaihtoehtoisen todellisuuden, ja kysyvät, onko parempi elää tässä paikassa kuin oikeassa maailmassa. Inception väittää, että unet ovat vastaavia paikkoja, vaikka kaikki tietävät etteivät ne ole. Jos Inception kysyy jotakin tällä osastolla, niin se kysyy, että onko parempi olla koomassa kuin tajuissaan.
Se, että meihin kaikkiin istutetaan ajatuksia, on erikoisempi teema, jota Inception tosin ei käsittele. Tämä ajatus on noukittavissa elokuvasta, minkä jälkeen katsoja voi tehdä sillä mitä tahtoo.
Inception on tieteisjännäri. Täydellisessä maailmassa kaikki tieteisjännärit edes yrittäisivät kehittää jännitystä näin omaperäisesti.
Rekisteröitynyt 17.03.2009
25.07.2010 klo 21.58
Ei pahaa tekstiä. Itsellä jäi mieleen se, kuinka ihmisen ainoa todellisuus on pääkopan sisällä, ja tosiaan, kysymys siitä, kuinka erottaa tulevien aistimuksien alkuperä.
Mielten yhdistäminen jäi valitettavan pahasti taka-alalle. Ilmeisesti Nolanille unet ovat vain oikean maailman muistoista koottuja pienoismalleja, joissa ihmisen superego seikkailee todellista itseään muistuttavalla avatarilla. Unessa olevat säännöt oli tehty liian yleispäteviksi ja liian samankaltaisiksi kuin oikeassa maailmassa. Penrosen(?) rappusten kaltaisten luonnottomuuksien mahdollisuutta unissa vain raapaistiin ohimennen, ja sekin vähä yleensä latistettiin pelkäksi visuaaliseksi harhaksi.
Unessa tuleva haava käyttäytyy kuin oikeassa maailmassa. Jos kuolet unessa, niin heräät, koska juoneen saadaan tällöin pari hauskaa käännettä.
Unessa ihmisen aivotoiminta saattaa kiihtyä, mutta kiihtyykö se todellakin kertoimien mukaan, jos unessa näkee unta?
Kuten JP taisi sanoa, Nolanin unimaailma toimii liian mekaanisesti. Ihmisen ajatukset ovat pohjimmiltaan jonkin sortin koodikieltä, mutta ihmisen mieli on niin monimutkainen, että hieman leikkisyyttä ja rohkeutta olisi käsikirjoitusosastolla voitu harjoittaa. Loppujen lopuksi, käsikirjoittajat ovat ihmisiä, eikä ihminen pysty keksimään mitään sellaista, mitä se ei pystyisi uneksimaan. Eli oliko mielikuvituksettomuus käsikirjoittajien vai elokuvan hahmojen päässä? :/
26.07.2010 klo 01.56
Osa unien mekaanisuudesta voidaan myös pistää elokuvan hahmojen piikkiin. Yksikään ei vaikuttanut turhan mielikuvituksellista tyypiltä, sellaiselta joka esimerkiksi uneksisi yksisarvisista. Tämä on laiska johtopäätös, mutta leffan kontekstissa siinä saattaa jopa olla itua. Luulen myös että unet olivat siksi enemmän tosimaailman kaltaisia, jotta todellisuuden ja unimaailman rajan hämärtäminen olisi helpompaa. Viitaten siis esimerkiksi elokuvan loppuun joka on melko tulkinnanvarainen; jos kaikki aiemmin esiintyvät unet olisivat olleet poikkeuksellisia ja täynnä selittämättömiä ilmiöitä, voisi katsojia olla hankala vakuuttaa siitä, että viimeinen kohtaus saattaa myös olla unta.
Joka tapauksessa, Nolanin tyyli ei ilmeisesti ollut mitään Lynchin tai vaikkapa Gondryn kaltaista, vaan huomattavasti tavanomaisempaa ja selkeämpää, olematta kuitenkaan (mielestäni) geneeristä. Saattoi olla että hän halusi elokuvastaan juuri tällaisen, eikä suuren yleisön takia edes tehty turhan paljon kompromisseja. Omaan makuuni noita fantastisia ilmiöitä oli ihan sopivasti, vaikka ne usein jäivät pelkiksi yksityiskohdiksi tai lyhyiksi kohtauksiksi (lukuun ottamatta sitä rantaa ja sortuvia rakennuksia, mielestäni tämä oli yksi kauneimmista ja häkellyttävimmistä näyistä mitä muistan elokuvissa vähään aikaan nähneeni). Kieltämättä näitä ihmisten jälkipohdintoja lukiessa taidan itsekin vähän harmitella sitä tiettyä unenomaisuuden puutetta useimmissa kohtauksissa, mutta toisaalta leffaa katsoessa tämä ajatus ei edes käynyt mielessä. Tämmöistä puutetta voidaan tietenkin aina tylsästi selitellä sillä, etteivät kaikki unet yksinkertaisesti ole niin paljon normaalista elämästä poikkeavia.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
26.07.2010 klo 13.16
Rekisteröitynyt 07.05.2008
27.07.2010 klo 10.16
27.07.2010 klo 20.09
27.07.2010 klo 22.26
Rekisteröitynyt 10.04.2007
27.07.2010 klo 23.33 1
Paras koskaan näkemäni elokuva, piste.
Rekisteröitynyt 22.04.2007
27.07.2010 klo 23.44
Sangen samankaltainen silti oli Prestigen kanssa, eli täytyy katsoa hetiperään melkein uudestaan että saa kaiken irti.
Pettävän yksinkertainen elokuva... Tarkoitan kokemus. Tämä ei ollut enää pelkkää elokuvaa, tämä oli kokemus. Erittäin nautinnollinen sellainen.
Rekisteröitynyt 17.03.2009
28.07.2010 klo 01.14
Että mikäkö aiheutti miettimistä lopputekstien jälkeen? No vaikkapa se, että mikä elokuvassa oli unta ja KENEN unta? On ehdottomasti toisen katsomisen arvoinen! Viisi tähteä!
Yhden uni on lajin unta, kaikki vaikuttaa kaikkeen, yksilöllisyys on harhaa.
Olenko ainoa, jonka mielessä pyöri _jo leffan aikana_, että tässä se on, maailman paras koskaan näkemäni elokuva... Sitten havahduin ja jatkoin elokuvan seuraamista. Leffan jälkeen, kyllä, ajattelen edelleen näin.
Paras koskaan näkemäni elokuva, piste.
Nähnyt ensimmäistäkään elokuvaa joka on tullut ennen 2000-lukua?
Rekisteröitynyt 10.04.2007
28.07.2010 klo 11.06
Olenko ainoa, jonka mielessä pyöri _jo leffan aikana_, että tässä se on, maailman paras koskaan näkemäni elokuva... Sitten havahduin ja jatkoin elokuvan seuraamista. Leffan jälkeen, kyllä, ajattelen edelleen näin.
Paras koskaan näkemäni elokuva, piste.
Nähnyt ensimmäistäkään elokuvaa joka on tullut ennen 2000-lukua?
Kyllä? Ainakin kaikki klassikot ja kehutuimmat leffat. Jos olisin nähnyt The Godfatherin heti elokuvissa silloin joskus 70-luvulla (jos olisin silloin jo elänyt), niin olisin silloin varmasti ajatellut kans, että "VAU! Paras koskaan näkemäni elokuva". Mutta kun näin sen ekan kerran vasta pari vuotta sitten, niin ei niitä sen ajan leffoja osaa arvostaa niin, vaan niitä pakostakin vertaa nykypäivän leffoihin (tyyliin tehosteet, juonen kerronta ja leffan tempo). Kyllä Godfather (ja kakkonen myös) oli helvetin hyvä elokuva, mut ei tosiaan ihan mun lempileffa. Kyllä ne nykyajan leffat on paljon mielekkäämpiä. Sama juttu Scarfacen kanssa. Pitkästyin jo sen aikana, kun oli vielä niin pitkä... Olihan siinä ihan kivoja, kuuluisia repliikkejä ja Al Pacino veti hyvin, mutta that's it. Sitten kaikki Star Warsit sun muut. Varmasti ihan hyvin ansainneet Oscarinsa silloin aikoinaan, mutta eivät säväytä enää tänä päivänä ihan samalla tavalla. Lisäksi oon nähnyt kaikki klassikkokauhuleffat (Halloween, Exorcist...), mut en niin kauhuleffoista muutenkaan välitä. Niin ja sanottakoon vielä, että en pidä yhtään LotR-trilogiasta. Mielestäni se on ihan tylsä, enkä ymmärrä sitä. Mut nähtävästi en sitten niin pidä tollasista pitkitetyistä kolmen tunnin fantasiaseikkailuista.
Tässä varmaan oma top-10 (parhaat koskaan näkemäni elokuvat):
1. Inception (2010)
2. Goodfellas (1990)
3. SAW (2004)
4. Inglourious Basterds (2009)
5. Forrest Gump (1994)
6. Indiana Jones: The Last Crusade (1989)
7. The Godfather (1972)
8. The Green Mile (1999)
9. The Dark Knight (2008)
10. The Matrix (1999)
Että on siellä ihan 70-90-luvun leffojaki. Niin ja muistathan, "opinions - they're like ass holes..." jne. :)
Rekisteröitynyt 12.08.2009
28.07.2010 klo 23.15
Rekisteröitynyt 10.04.2007
29.07.2010 klo 14.35
Vihdoin kävin kaverin katsomassa tämän leffan, ihan hyvä olikin vaikkakin välillä jotenkin sekava, kun ei tahtonut pysyä juonessa mukana. Suomennettunahan nimi on aika hölmö: 'Istutus'. Mutta joo, kyllä tuon voisi joskus tulevaisuudessa katsoa uudelleenkin.
Mutta englanniksi se on hienon kuuloinen ja hyvä, joten mitä väliä kun nimeä ei ole menty (onneksi) suomentaamaan?
Rekisteröitynyt 29.12.2009
30.07.2010 klo 04.04
Rekisteröitynyt 10.04.2007
31.07.2010 klo 01.01
Pidin kovasti, ainoita miinuksia ilman syvällisempää pohdintaa antaisin leffan päävaiheen yksinkertaisuudesta, vaikkakin suurempi monimutkaisuus olisi tuottanut ongelmia suurelle yleisölle, ja leffa olisi voinut jäädä kulttileffaksi, ja taloudellista menestystähän tälläisellä näyttelijäkaartilla haetaan. Ihmettelen vain, kun eri puolilta nettiä lukenut kyseisestä leffasta, miksi monilla on vaikea eroittaa eri unen vaiheita, merkitystä ja aikajaksotusta.
Leffa vaikutti alkuun sopivan sekavalta, sillä uni unen sisällä ei ole ensimmäinen, mitä tulee mieleen, mutta kolmas uni oli vain jatkoa tälle.
Toinen miinus juurikin tuosta K-13 -leimasta. K-15 ja vähän enemmän sitä jotain, niin olisi ollut vielä parempi, ehkä.
Tiivistettynä: Hyvä aloitus, oikeasti mielenkiintoinen selitysvaihe, ehkä hieman selkeä päävaihe, ja loistava, osin tosin ennalta-arvattava (ainahan isolla budjetilla tehdyissä leffoissa käy hyvin, paitsi The Mistissä, jossa ehkä brutaalein lopetus miesmuistiin.), mutta samalla hyvin vittumainen lopetus (hyrrä).
Kommentti: Käy katsomassa. Joseph Gordon-Levittiltä loistosuoritus, IMDb:n mukaan teki kaikki hotellin käytävässä tapahtuneet tappelustunttinsa itse, siis ne Spider-Man -tyyliset taituroinnit paineettomassa tilassa.
02.08.2010 klo 23.19
06.08.2010 klo 00.59
Jos kuolet unessa, niin heräät, koska juoneen saadaan tällöin pari hauskaa käännettä. :/
Oletko, koskaan itse kuollut unessa??;) Nimittäin minä muistan 2 unta, joissa kuolin ja heräsin. Ja en kyllä muista milloin olisin unessa kuollut ja en olisi herännyt enkä myöskään muista yhtään unta jossa olisin jonkun kehon ulkopuolella joten?? Miten tuo sitten on mekaanista.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
08.08.2010 klo 08.12
20.11.2010 klo 12.04