Naisen kivitys
Ensi-ilta: | 10.03.2010 |
Genre: | Draama, Rikos |
Ikäraja: | 15 |
Soraya ei ollut milla magia keskiajalla. Hän oli perheenäiti 1980-luvun Iranissa. Maa nautti islamilaisen vallankumouksen hedelmästä: sharia-laista. Aviomies tahtoi vaihtaa 14-kesäiseen. Soraya ei antanut avioeroa, joten mies valehteli, että Soraya on ollut uskoton. Jumala on määrännyt, että naisen on todistettava syyttömyytensä, ja siitähän se idea sitten lähti. Kyläläisiä ei tarvinnut pelotella noituudella. Kylän johto lähti tuomitsemaan siltä pohjalta, että Soraya on ehkä ilmaissut tahtovansa ottaa nokoset sen leskimiehen luona, jonka kodinhoitajaksi kylän tukipilarit hänet itse värväsivät. Leffa ei suinkaan väitä, että tämä on sitä "todellista Islamia". Sorayan mies selvästikin on julma epäinhimillinen yksilö, Jumala häntä armahtakoon. Elokuva ennen muuta esittelee helposti manipuloitavan, naisia alistavan, alkukantaisen yhteisön, jollaiset ovat yhä maailmalla suosittuja.
Naisen kivitys kulkee siedettävän sujuvasti. Filmi näyttää asialliselta. Vahvaksi kokonaisuudeksi en sitä kutsuisi. On hetkittäin kiusallisen selvää, mitä amerikkalainen elokuva samalta tuottajalta kuin The Passion of the Christ tahtoo saarnata. Useimmat, jotka vaivautuvat katsomaan tällaisia elokuvia, tietävät jo ennestään, että modernista länsimaisesta näkökulmasta Islam sortaa naisia. (Ennen kuin minut haastetaan oikeuteen tästä rasistisesta toteamuksesta, ilmaisen ymmärtäväni senkin, että islamilaisesta näkökulmasta Islam ei sorra naisia, koska sorrolla viitataan vääryyteen, eikä ole mahdollista, että Islam on vääryyttä. Joo, ja kukaan ei tajua mistään mitään, joka ei osaa lukea muinaista arabiaa.) Sitä kutsutaan uutisoinniksi, kun kansalaisille kerrotaan julmuuksista. Tämä on draamaelokuva. Olisin toivonut pääseväni Sorayan pään sisään. Tahdoin tuntea enemmän. Kun tuomittu Soraya kysyy, kuinka te lähimmäiseni voitte tehdä tämän minulle, elokuva kolahtaa onttouttaan. Se ei ole jättänyt käyttämättä yhtä ainutta tilaisuutta alleviivata, kuinka väärin tekevät ne barbaarit, joita Yhdysvallat saattaa kohta pommittaa.
Tympäännyin yhtälailla siihen, että Sorayan mies näyttää itsemurhapommittajalta, kuin siihenkin, että normaaleilta vaikuttavat miehet lähtevät mukaan juoneen yhtä helposti, kuin jos Jussia olisi pyydetty kaljalle. Sorayan jäädessä etäiseksi, varsinaiselta päähenkilöltä tuntuu oivasti näytelty, kovin modernilta vaikuttava emäntä Zahran, joka tukee Sorayaa loppuun saakka. Puolikoomisesti Zahran ilmoittaa jo ennen kivitystä, että hän aikoo välittää Sorayan tarinan eteenpäin koko maailmalle. Onko "koko maailman" sympatia varmasti näin olennaista kansalle autiomaassa? Jos tekijät edes yrittäisivät väittää, ettei tämä ole länsimaiselle yleisölle räätälöityä propagandaa... no, he tuskin olisivat palkanneet Jim Caviezelia reportteriksi, jonka vastuulle sankarillinen tiedonvälitys jää. Joku saattaa muistaa, että Caviezel on näytellyt sitäkin henkilöä, joka käski synneistä vapaata heittämään ensimmäisen kiven.
Kivitys kestää pitkään, se on kidutusta henkisestikin, viimeistään tällöin on tarkoitus suuttua. Kansan voidessa pahoin, katsoja voi tuumia sellaistakin, että koko elämän viettäminen tuossa yhteisössä on jo pahin mahdollinen rankaisu hurmahenkisillekin kivittäjille. Täten elokuva ei ole täysin mustavalkoinen. Paitsi että, jos väittäisin olevani tätä mieltä - paljastaisin yhä vaativani jotain rankaisua. Pidän vihantunteesta vain, kun sitä käytetään hyväksi taide-elämyksen itsensä aikana. Kieltäydyn provosoitumasta yhtälailla tällaisesta, kuin sekavasta kauhuroskasta tyyliin Marttyyrit. Jos viha on ainoa asia mikä elokuvalla on annettavanaan, se voisi jäädä tekemättä. Tämä tarina täytyi tulla kerrotuksi, väittävät mainokset. Mutta verrattuna mihin tarinaan? Syyttömiä teurastetaan läjäpäin päivittäin.
Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa
Keskustelut (14 viestiä)
Rekisteröitynyt 19.03.2010
19.03.2010 klo 21.10 1
Rekisteröitynyt 17.01.2010
20.03.2010 klo 02.40
"Peace sucks a hairy asshole, Freddie - War is the motherfucking answer."
20.03.2010 klo 12.08 1
20.03.2010 klo 14.21
20.03.2010 klo 14.41
"Maija-Ursulalle" propsit hienosta vihervasemmiston parodioinnista. Nauroin.
Rekisteröitynyt 16.02.2009
20.03.2010 klo 15.23 1
20.03.2010 klo 16.52 1
Naisen kivitys ei kerro mitään tämän päivän Iranista tai todellisesta työperäisestä Islamista ja se pitäisi kieltää, koska se loukkaa sananvapautta ja uskonrauhaa. Kyseessä on rasistista kiihotusta kansanryhmää vastaan samalta äärioikeistolaiselta fundamentalistikristityltä tuottajalta, jonka The Passion of the Christ palautti länsimaat Natsi-Saksan propagandan kulta-aikoihin kuvaten juutalaiset murhanhimoisina elitisteinä. Molemmat elokuvat ovat sadomasokistista misogynistä väkivaltapornografiaa nuorille miehille, joille persujen äänestäminen ja kouluammuskelut ovat vain keinoja käsitellä alemmuudentunteita. Kun kivityksestä sepittävää, pahasta maasta henkensä kaupalla pakenevaa sankaritoimittajaa näyttelee oikeistopopulistien suosikkikärsijää mainitussa teoksessa tulkinnut Caviezel - ajatteleva katsoja ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Mikäli tätä pidetään soveliaana, näemme omien elokuviemme demonisoivan maahanmuuttajia Karl Fazerista alkaen ennen kuin Sharia-lakia edes saadaan Suomeen.
Rauhotu ny saatana, se on vaan elokuva...
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
22.03.2010 klo 19.22 1
12.04.2010 klo 02.31 1
06.09.2010 klo 01.35 1
Naisen kivitys ei kerro mitään tämän päivän Iranista tai todellisesta työperäisestä Islamista ja se pitäisi kieltää, koska se loukkaa sananvapautta ja uskonrauhaa. Kyseessä on rasistista kiihotusta kansanryhmää vastaan samalta äärioikeistolaiselta fundamentalistikristityltä tuottajalta, jonka The Passion of the Christ palautti länsimaat Natsi-Saksan propagandan kulta-aikoihin kuvaten juutalaiset murhanhimoisina elitisteinä. Molemmat elokuvat ovat sadomasokistista misogynistä väkivaltapornografiaa nuorille miehille, joille persujen äänestäminen ja kouluammuskelut ovat vain keinoja käsitellä alemmuudentunteita. Kun kivityksestä sepittävää, pahasta maasta henkensä kaupalla pakenevaa sankaritoimittajaa näyttelee oikeistopopulistien suosikkikärsijää mainitussa teoksessa tulkinnut Caviezel - ajatteleva katsoja ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Mikäli tätä pidetään soveliaana, näemme omien elokuviemme demonisoivan maahanmuuttajia Karl Fazerista alkaen ennen kuin Sharia-lakia edes saadaan Suomeen.
No nyt taisi jotain kirpasta niin pahasti, että koko pakka levis pitkin pöytiä. No tämä on kuitenkin hieno leffa ja avaa toivottavasti monen päättäjän silmät siitä, mitä se islamin "Rauha" oikeasti tarkoittaa.
22.09.2011 klo 17.58 1
Löytyykö tuo elokuva kirjana? Sehän on ollut bestseller, itse olen etsinyt mutta näyttää siltä että ei ole käännetty suomeksi?
Kiitos
Ps.
olisin kiitollinen jos vastaisit sähköpostiini.
14.10.2012 klo 00.10
En usko, että kukaan muslimi olisi sanonut sinulle, ettei kukaan tiedä mitään, koska ei osaa quraish-heimon murteen arabiaa, paitsi joku eilen muslimiksi kääntynyt ehkä.
Valitettava fakta on, että islamissa ainoa oikeus, mikä on miehellä, mutta ei ole naisella, on, että joissain tapauksissa mies saa ottaa useampia vaimoja, korkeintaan neljä. Ennen islamia, Arabian niemimaalla, tätä määrää ei ollut rajoitettu, vaan mies sai ottaa miten monta vaimoa tahansa, eikä moniavioisuuteen muutenkaan liittynyt mitään säädöksiä.
Mies sai myös ottaa vaimostaan eron noin vain, sanomalla "olet minulle äitini selkä", eikä hänellä ollut mitään velvollisuuksia vaimoonsa enää, eikä vaimo saanut mennä uusiin naimisiin, vaikka oli miehistä täysin taloudellisesti riippuvainen. Nainen ei voinut erota.
Islam tällaiset käytännöt tuomitsi ja islamin mukaan niin miehellä kuin naisella on oikeus avioeroon ja uuteen avioliittoon.
Sharia-laki on jo Suomessa käytössä siinä mielessä, että jos muslimi rukoilee 5 kertaa päivässä, hän noudattaa tällöin sharia-lakiin.
Lisäksi sharia-lakiin kuuluvat mm. seuraavat oikeudet:
- naisella oikeus omistaa omaisuutta, myydä sitä, jne. Tämä oikeus tuli Suomeen 1900-luvulla tai edeltävän vuosisadan lopussa.
Englannissa nainen tarvitsi isänsä tai miehensä luvan talon ostamiseen vielä 70-luvulla.
Sen, minkä sharia-laki salli 1400 vuotta sitten, Englannin laki mahdollisti 40 vuotta sitten.
- kaikki raha, mitä nainen tienaa tai saa, on yksin hänen
- nainen saa toimia poliitikassa, äänestää vaaleissa - tämä tuli Suomen lakiin myös 1900-luvulla
- naisille työssäkäynti sallittua, opiskelu pakollista - vielä viime vuosisadan alussa tyttöjen koulunkäynti ei ollut Suomessa itsestäänselvyys
28.08.2024 klo 04.13 1
Iranilainen ystäväni on nähnyt ihan omin silmin julkisesti tehtyjä kivityksiä, joissa naisten syytteet ja sukujen miesten reaktiot asiaan varsin identtiset elokuvan kanssa. Sen katseleminen pahempaa kuin kauhuelokuvat. Jotenkin outoa, että asiasta kertovia elokuvia väitetään vakavalla naamalla lännessä vain "propagandaksi". Asia on ihan todellisuutta ja oikea vaaratekijä iranilaisille naisille.
28.08.2024 klo 04.22 1