Ke$ha: Animal
Vallitseva media-ja internetmaailma antaa mahdollisuuden kaiken maailman mediatyrkyille ja ilmiöille nousta nopeassa tahdissa kaiken kansan huulille. Jenkkiläisen Ke$han edesottamuksista on allekirjoittaneenkin sähköpostiin lentänyt mediatiedote jos toinenkin antaen kuvaa totaalisen ainutlaatuisesta popsensaatiosta - suoranaisesta alkuräjähdyksestä.
Ke$han mukaan hänen musiikkinsa on "elektropop-magiaa", "suorasukaiset" sanoitukset ja "anteeksipyytelemätön" asenne, "punk-energialla" viimeistellyt kappaleet. Ke$ha on "anti-poptähti".
Nuori nainen on saanut tiimiinsä Dr Luken, Max Martinin sekä Benny Blancon. Ke$ha on ollut mukana säätämässä biisejä ja varsinkin lyriikoissa käsitellään kuulemma nuoren naisen elämää, "suorasukaisesti ja anteeksipyytelemättömällä" asenteella. Ehkä en vain osu oikeaan kohderyhmään. Ensiksi Ke$han musiikissa iskee korvaan vahvat Pink ja Lady Gaga -vaikutteet. Kapinaa ei löydy edes Avril Lavignen vertaa. Vahvasti korvaan särähtää myös vokooderin voimakas esilletuonti - pyritäänkö kenties peittämään laulutaidon rajallisuutta? Ke$ha kallistuu enemmin Pinkin suuntaan, sillä tanssipotku jää selkeästi pop-asenteen asteelle.
Albumilta on irrotettu pari tajuttoman tehokasta listakiipijää. Tik Tok on SE biisi, josta albumi muistetaan. Hitti-ja latauslistoja ympäri maailmaa hallinnut siivu lainaa Lady GaGalta kaiken mahdollisen, reteää r&b/dance/electronytkyttelyä voisi väittää melkoiseksi mediatyrkyksi ja varman päälle sorvatuksi hittituotteeksi. Blah Blah Blah kuulostaa tutulta mutta tiukka ysäripoljento ja rento ote antavat viisulle siipiä. Levyn nimibiisi on kuin Paramoren tuore sinkkubiisi, hajutonta hittipotenssia Euroopan markkinoille. Kiss’n'Tell tukehtuu ylettömään ysärihehkutukseen ja teini-energiavyörytykseen. Onneksi Ke$ha ei testaa punk-henkistä rock-anarkiaansa kuin yhden viisun verran, siis Party At A Rich Dude’s House - tuottajat ovat kaivaneet esiin todella muovisen ja mukamas-ärhäkän skebasoundin. Dinosaur on pahinta, millä hetkeen on korviaan kiusannut - cheerleader-hetkuttelua tökeröillä ja kivikautisilla soundeilla...totaalinen kalkkuna.
Ke$ha kaipaa lisää rohkeutta ja vähemmän ylistyssanoja. Vahvasti ysäriltä tuoksuva keitos ei lunasta kovia puheitaan rohkeudesta ja omalaatuisuudesta. Parin hitin ihme kärsii materiaalin turhan suurista laatueroista. Toisaalta, medianäkyvyys täysi kymppi.
Ke$han mukaan hänen musiikkinsa on "elektropop-magiaa", "suorasukaiset" sanoitukset ja "anteeksipyytelemätön" asenne, "punk-energialla" viimeistellyt kappaleet. Ke$ha on "anti-poptähti".
Nuori nainen on saanut tiimiinsä Dr Luken, Max Martinin sekä Benny Blancon. Ke$ha on ollut mukana säätämässä biisejä ja varsinkin lyriikoissa käsitellään kuulemma nuoren naisen elämää, "suorasukaisesti ja anteeksipyytelemättömällä" asenteella. Ehkä en vain osu oikeaan kohderyhmään. Ensiksi Ke$han musiikissa iskee korvaan vahvat Pink ja Lady Gaga -vaikutteet. Kapinaa ei löydy edes Avril Lavignen vertaa. Vahvasti korvaan särähtää myös vokooderin voimakas esilletuonti - pyritäänkö kenties peittämään laulutaidon rajallisuutta? Ke$ha kallistuu enemmin Pinkin suuntaan, sillä tanssipotku jää selkeästi pop-asenteen asteelle.
Albumilta on irrotettu pari tajuttoman tehokasta listakiipijää. Tik Tok on SE biisi, josta albumi muistetaan. Hitti-ja latauslistoja ympäri maailmaa hallinnut siivu lainaa Lady GaGalta kaiken mahdollisen, reteää r&b/dance/electronytkyttelyä voisi väittää melkoiseksi mediatyrkyksi ja varman päälle sorvatuksi hittituotteeksi. Blah Blah Blah kuulostaa tutulta mutta tiukka ysäripoljento ja rento ote antavat viisulle siipiä. Levyn nimibiisi on kuin Paramoren tuore sinkkubiisi, hajutonta hittipotenssia Euroopan markkinoille. Kiss’n'Tell tukehtuu ylettömään ysärihehkutukseen ja teini-energiavyörytykseen. Onneksi Ke$ha ei testaa punk-henkistä rock-anarkiaansa kuin yhden viisun verran, siis Party At A Rich Dude’s House - tuottajat ovat kaivaneet esiin todella muovisen ja mukamas-ärhäkän skebasoundin. Dinosaur on pahinta, millä hetkeen on korviaan kiusannut - cheerleader-hetkuttelua tökeröillä ja kivikautisilla soundeilla...totaalinen kalkkuna.
Ke$ha kaipaa lisää rohkeutta ja vähemmän ylistyssanoja. Vahvasti ysäriltä tuoksuva keitos ei lunasta kovia puheitaan rohkeudesta ja omalaatuisuudesta. Parin hitin ihme kärsii materiaalin turhan suurista laatueroista. Toisaalta, medianäkyvyys täysi kymppi.
Keskustelut (2 viestiä)
Rekisteröitynyt 13.08.2007
01.02.2010 klo 16.50
Rekisteröitynyt 24.06.2008
01.02.2010 klo 23.58