Lainkuuliainen kansalainen
Ensi-ilta: | 11.12.2009 |
Genre: | Toiminta, Trilleri |
Ikäraja: | 15 |
Lainkuuliainen kansalainen (Law Abiding Citizen) paljastuu onnistuneeksi Saw-klooniksi. Jos huomaat, että Saw-elokuvat tuottavat paljon rahaa, mutta et ymmärrä mistä niissä on kyse, kopio jonka saat valmiiksi on jotain sellaista kuin Scar 3D (arvostelu). Jos ymmärrät mistä on kyse, ja keksit ihan itse, että samoista ideoista voisivat tykätä nekin, jotka eivät tahdo sadistista kauhuleffaa vaan sopivasti julman jännärin, kopio jonka valmiiksi saat on tämä leffa. Allekirjoittaneelle kelpaa aina villeihin juonenkäänteisiin panostava rehellinen roska, joka kaikessa vilpittömyydessään yrittää kritisoida ihmisiä ja yhteiskuntaa lapsellisesti mutta myös tunteisiin vetoavasti.
Shelton totta tosiaan kostaa heille, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet. Näin tehdessään hän ei yritäkään vastustaa lainvalvojia, jotka yrittävät häntä estää. Miksi hän vastustaisi? Hän on nähnyt, ettei laki tuomitse edes miestä, joka tappoi hänen pienen tyttärensä. Kuten Saw-saagan John Kramerilla, myös Sheltonilla on taipumuksia suunnitella asiat loppuun saakka. Syyttäjä Rice on elokuvan varsinainen "sankari", vai sanoisinko, että "varsinainen sankari". Elokuva vierailee mieltä kutkuttavasti harmaalla alueella. Katsojan tunteet ja järki saattavat olla ainakin muutamasta kohtauksesta eri mieltä.
Toisinaan julman ja toisinaan jopa humoristisen jännärin ainoat käytännön ongelmat ovat hidas alku ja loppu. Leffa on erinomaisen viihdyttävä keskivaiheilla, kun oikeusjärjestelmää pilkataan urakalla ja tapahtumien mittakaava kasvaa räjähdysmäisesti. Vähitellen leffa innostuu räjähtelystä liikaakin. Kun yhteiskuntakritiikki jää vähemmälle, hölmönhilpeät juonenkäänteet pitävät homman käynnissä ja katsojan epätasapainossa, mutta niitäkään ei riitä aivan kahden tunnin tarpeiksi: teoksessa on noin vartti löysää. Oivat ja hitailta tuntuvat osiot erottaa toisistaan kohtaus, jossa kertaheitolla puretaan mysteeriä ja täten myös jännitteitä selittämällä liian paljon liian nopeasti. Tavallaan on kuitenkin väärin kutsua leffaa typeräksi, sillä varsinaisista laatujännäreistäkin useimmat ovat erittäin typeriä ja epäuskottavia: ne nyt vain on tehty poikkeuksellisen hyvin. Lainkuuliaisen kansalaisen ohjaaja F. Gary Gray ei juurikaan nosta käsikirjoituksen arvoa, mutta homma toimii ja parissa kohtauksessa on yritystä.
Niin ja muuten, I love me some Gerard Butler! Oopperan kummitus, 300, P.S. Rakastan sinua, RocknRolla, Gamer ja Lainkuuliainen kansalainen ovat enemmän tai vähemmän hölynpölyä, mutta tämän putken jälkeen Butler on silmissäni aito tähti, joka riittää syyksi nähdä elokuva. Kansalaisena Butler tekee skitsofreenisen suorituksen. En ole varma mitä Butler tarkalleen ottaen yrittää, joten en tiedä onko hän huono vai hyvä, mutta jos hyväksytään että tämä on b-luokan roskaa a-luokan budjetilla, suoritus on mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Butler näyttelee kylmän laskelmoivaa sosiopaattia ja surun ja vihan murtamaa sympaattista miestä monesti samassa kohtauksessa. Ollakseen karpaasi, joka voisi uskottavasti painia 80-luvun Stallonen ja Iso-Arskan kanssa, Butlerista löytyy yllättävästi tasoja, vaikkei hän Foxxin kaltaisia palkintogaalajannuja olekaan.
Keskustelut (10 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
10.12.2009 klo 15.01
En laita näiden arvostelujen perään trailereita, jos ne mielestäni paljastavat liikaa.
10.12.2009 klo 17.57
10.12.2009 klo 23.16
Osaatko Peltonen sanoa milloin pääsisit arvostelemaan Tien (The Road)? Ensi-ilta taitaa olla 25. päivä.
11.12.2009 klo 14.17
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
11.12.2009 klo 16.16
14.12.2009 klo 10.29
Eli se o hyvä :D
Rekisteröitynyt 04.07.2007
14.12.2009 klo 22.56
Rekisteröitynyt 24.06.2008
18.12.2009 klo 23.06
Butler teki kyllä erinomaisen suorituksen tässä.
03.04.2010 klo 14.43
Alussa mielenkiintoinen ja katsojalle ristiriitainen sankari antisankari -asetelma päätetään sen sankarin voitoksi, joka muuttuu elokuvan aikana lähinnä halveksuttavampaan suuntaan? Jätti huonon maun suuhun vaikka muuten pidin.
Katsojallehan tarjottiin hyvä motiivi Butlerin teoille: oikeusjärjestelmän virheet, jotka hän haluaa oikaista kovalla kädellä. Mutta Foxxin hahmo ei missään vaiheessa myönnä omia tai oikeuden virhettä tai kehity muutenkaan ihmisenä, ja hänen "voittoonsa" elokuva sitten päättyy...
Foxx teki sinänsä hyvän roolin mutta hahmo vaan oli niin epämiellyttävän itsekeskeinen ja paikallaanjunttaava ettei sitä voinut sympatisoida
Alternate endingiä odotellessa.
04.04.2010 klo 00.29
Kirjoita kommentti