No voi jumalauta nyt taas! Olen odottanut Haamujengi kolmosta koko tiedostavan ihmisyyteni ajan. Kuten tiedämme, se on viimein suunnitteilla. Gene Stupnitsky ja Lee Eisenberg kirjoittavat käsikirjoituksen ja yksi alkuperäisistä haamujengiläisistä, Harold Ramis, toimii valvojana ja ideoijana. Nämä kolme herrasmiestä ovat kirjoittaneet yhdessä myös komedian Year One - Kaiken alku, jonka ohjauksesta vastaa Ramis. Jos tulkitsen oikein ennemerkkejä, Haamujengi 3 tulee kertomaan päivästä, jona Haamujengi lakkasi uskomasta aaveisiin hieman sen jälkeen, kun Peter Venkman söi paskaa, Winston Zeddemore kusi omalle naamalleen ja Egon Spengler hakkasi Ray Stantzin hengiltä isolla kivellä huvin vuoksi.

Year One on nerokkaanrapea rupsutteluhupsuttelu kuin viimevuotiset Love Guru ja Mitäs me spartalaiset ikään. Jack Black ja Michael Cera näyttelevät omiin ikuisiin tyyleihinsä mehtäläisiä. Kivikautisilta vaikuttavat kaverit viettävät heimoelämää jossain pöheikössä, joka ei liity Raamattuun mitenkään muuten, kuin että lähistöltä löytyy Hyvän ja pahan tiedon puu. Puu ei toimi. Mutta kun Black on kiellettyä hedelmää haukannut, hänet karkoitetaan, mistä seuraa kävelyä eteenpäin. Paljastuu, että sankarimme elävät ajassa, jossa kaikki Vanhan testamentin tapahtumat ennen Mooseksen päiviä tapahtuvat yhtä aikaa. Leffa on kirjaimellisesti sitä, että juutalaisherrat Black, Cera, Ramis, Stupnitsky, Eisenberg ja tuottaja Judd Apatow paskovat oman uskontonsa päälle. Jos Brianin elämä on herkullinen satiiri kristinuskon syntyvaiheista, Year One on hevon perse, johon tungetaan yhtä monta rullaa tooraa kuin juutalaisia mahtuu kerralla suihkuun. Harmi että Hitler on kupsahtanut - hän repeäisi aivan totaalisesti.

Toisaalta on virheellistä väittää tietävänsä, mistä elokuva kertoo. Uskonto vain jäi itselleni päällimmäisenä mieleen. Ensimmäisessä näytöksessä keskitytään selittämään, että Blackin hahmo on äitiään kiksauttanut aivokuollut runkkari ja Ceran hahmo marjastaja, joka on kiltti, koska viattomien ihmisten kiduttaminen on komediaa. Toisessa näytöksessä kaverit sotkeutuvat tuttuihin juttuihin, eli käytännössä toimivat Jumalan sijaisina tai esimerkiksi järkyttyvät, kun ympärileikkaus keksitään - halleluja. Jossain vaiheessa koijareiden naiset kidnapataan.

Lopussa sekoillaan syntisessä Sodomassa. Lähinnä sekoillaan. Tosin, kun Black ja Cera pakenevat hälinää temppeliin, hiljaisuus laskeutuu ja Cera sanoo tyynesti: "Ehkä Jumalaa ei ole olemassa?". Katsojan odottaessa jännittyneenä, miksi kreisikomedia nostaa kotimaansa valtaväestön suututtavan mielipiteen pöydälle ilman selvää syytä, elokuva päättää unohtaa koko teeman - kässärinkynäilijöinä toimivat riemastuttavat pakanat vain tahtoivat antaa katsojalle jotain mietiskeltävää siltä varalta, etteivät nämä huristele kotiin heidän sielunveljiensä sponsoroimilla busseilla. Brianin elämästä varastetaan (vielä) yksi kohtaus, joka Hollywood-musiikeilla ja ilman britti- tai mitään muutakaan huumoria tuntuu kummasti repliikiltä "BTW, myös kristinusko on suolesta". Avoin rukous Jumalalle... Toivon joidenkin päättelevän, että ainoa syy, miksen minä tästä komediasta pidä, on sen mauton propaganda, sillä helvetin huono elokuva toimii joillekin terveellisenä lämmittelynä. Heh heh heh! Aamen!

Tässä vielä yksi syy sille, miksi Year One saa V2.fi:n minimiarvosanan. Noin puolessa välissä tuumin, että koska tässä kompostissa on siedettäviä näyttelijöitä ja hymyilyttävä sekunti 24 minuutin välein, annan sille yhden kokonaisen tähden. Sitten Sodoma mainittiin ensimmäisen kerran. Olin tuskastanut, koska vitsit ovat joko järjettömiä, tai lapsellisia ja arvattavissa etukäteen, joten päätin pudottaa arvion puoleen tähteen siinä tapauksessa, että joku jossain vaiheessa sanoo Vegas-henkisesti "What happens in Sodom, stays in Sodom". Varttia myöhemmin tämä tietenkin sanottiin. Enkä ollut loppua kohti vakuuttunut niiden hymyjen ja näyttelijöiden arvostakaan. Kun jopa elokuvan nimi (sekä alkuperäinen että suomenkielinen) on epälooginen, voidaan sanoa, ettei herra haamujengiläisen hengentuotteessa toimi mikään. Who you gonna call? He-Man.