Hanna Pakarisen tuoreesta levystä on helppo pitää. Allekirjoittanut haluaisi ihastua reilummin. Pakarisen ääni on saanut lisää vapaasti virtaavaa tunnetta ja turha synkkyys on väistynyt haikeuden suuntaan. Ilme on aurinkoisempi. Hanna uskaltaa myös revittää entistä vapautuneemmin. Biisimateriaali ei yritä rokata hampaat irvessä. Pari kipakampaa rokkia, menevää kevytrokkia ja poppipuolen ympäripyöreyttä - slovareita unohtamatta. Hanna Pakarisen uutuus ei etsi tuoreita soundeja, voisi puhua ysäriasetuksista. Albumin yleisilmeen voisi haarukoida Shania Twainin emotionaaliseen countrypoppiin, Pinkin tuoreempaan rokkihenkiseen revittelyyn, ripaus Avril Lavignen kevyempää suuntaa ja reilu annos Roxetten tarttuvaa poppikemiaa. Lievästä vanhakantaisuudesta huolimatta albumin Jenkkimausteet on omaksuttu pätevästi.

Albumin rokkaavinta antia edustavat Shout It Out Loud ja Lovers, Friend Or Foe. Jälkimmäinen on kovin jäykkä Avril Lavigne-pyöritys. Shout It Out Loud on ripeämpi Pink-repäisy - vanhahtava ulkoasu ja naapurilainan mahdollisuus ei peitä tosiasiaa, että viisu iskee kipinää kiitettävän tukevasti. Albumin aloittava Almost Real on aikuiseen makuun sopiva kevytrokki. When We Hear Hallelujah osoittaa Hannan äänen vahvuuden balladi-ilmastossa, vakuuttava henkäys. Liar on jo turhan tuttua. Albumin nimisiivu tekee tuttavuutta Shania Twainin sokeripopin kanssa. Kiekon päättävä herkkä tuulahdus Maybe It's a Good Thing elää Hannan tulkinnan ansiosta, rutiinitekele herää henkiin vahvan vokaalisäteilyn ansiosta.

Hannan suoritusta kuuntelee mielellään, naisen äänessä on enemmän herkkyyttä ja terävyyttä kuin aikaisemmin. Muutaman viisun liian turvalliset ristoasikaiset laskevat jännitettä. Albumista puuttuu myös selkeää suuntaa, nopeammat tekeleet vuorottelevat herkemmän puhinan varjolla. Soundipuolen vanhakantaisuus tyydyttää allekirjoittaneen kuulohermoja. Helposti lähestyttävä albumi sisältää vain kourallisen tehosoitossa kestävää materiaalia. Pelastus löytyy mikrofonin takaa. Hanna ansaitsisi täyden tusinan timanttihiottuja jäänsärkijöitä. Vetelä Jenkkihuttu voisi vaihtua välillä vaikka kotimaiseen puheeseen. Toinen vaihtoehto olisi tehdä riisuttu akustinen kiekko, jossa Hannan äänelle jäisi tilaa hallita. Näitä turvallisia listakopioita voivat laulaa vaikka Idols-noviisit.