Mimmi Lehmä ja Varis
Ensi-ilta: | 12.12.2008 |
Genre: | Animaatio, Lasten |
Ikäraja: | Ei tiedossa |
Varis on ihan tyhmä, hi hi hi! Linnun kyylätessä naapurin hullua lehmää, alkaa tämä Mimmi vähän jutella, vaikkei Varis oikein semmoisesta tykkää. Variksella ei ole yhtään ystävää, mitä lintu ei ihan heti kehtaa myöntää. Mimmin mielestä ystävät ovat tärkeintä koko maailmassa ja ystävä voi olla ihan minkälainen tahansa. Pötyä, kommentoi tähän hapan pyryharakkamme, jonka mielestä varsinkaan lehmä ja varis eivät voi olla ystäviä. Vai voivatko lehmä ja varis sittenkin olla ystäviä? Ehkä lehmä ja varis voivat olla ystäviä. Lehmä ja varis yrittävät olla ystäviä! Olla ystäviä! Kaikuuko täällä?
Mimmi Lehmä ja Varis on sympaattinen pieni piirroselokuva sen ikäisille lapsille, jotka eivät vielä kärsi katu-uskottavuudesta. Mimmi on hyväsydäminen höppänä ja Varis tyhmä äkäpussi reppana helposti sisäistettävillä tavoilla. Varis ihan varmana tykkää kovasti Mimmistä, vaikkei tyhmyyttään osaa sitä edes ittellensä myöntää. Elokuvassa ei ole ihmeempää tarinaa, ei mitään pelottavaa, eikä päähän kopsahtavaa käpyä kummempaa väkivaltaa. Korostetun irrallisissa kohtauksissa Mimmi hassuttelee farmilla ja Varis tulee sitä sitten aina ihmettelemään. Vähä vähältä epäsuhtaisan parin ystävyys syvenee herttaisin tavoin. Variksen hömelön ajattelutavan vuoksi jälkimmäiselle puoliskolle saadaan pikku ongelmakin, joka sitten helposti ratkaistaan. Huumori on usein varsin osuvaa viattomassa vähäeleisyydessään.
Mimminä märehtivän Eija Ahvon ja Variksena raakkuvan Pertti Koivulan vastuulla on tavallista enemmän, sillä sivuhahmot ovat lähinnä statisteja. Molemmat näyttelijät tekevät yksioikoisista päähenkilöistä jopa rakastettavia. Sielua on yksinkertaisessa yleisilmeessäkin, varsinkin suhteessa tiettyihin ylituotettuihin tietokoneanimaatioihin. Silmä lepää sujuvasti liikkuvissa eläinhahmoissa ja ajan kanssa tuherretuissa taustoissa. Jäykät ja kummallisen kalpeat ihmishahmot tekevät kokonaisuuteen särön, mutta ei heikäläisiä kauaa tarvitse katsoa.
Simppelin pikkulasten leffan ei tarvitsisi kestää tuntia enempää. Mimmi Lehmä ja Varis tuntuisi olevan tasan 60 minuutin tarina, jonka kertomiseen kuitenkin käytetään vartti enemmän. Kysyin kaikuuko täällä siksi, että leffa toistaa itseään välillä Teletappien perinteitä kunnioittaen, mitä kohtauskokoelma-rakenne korostaa. Jos hyvä sanoma ei mene pilttien kaaliin parin julkilausuman jälkeen, melko turhaa sitä on enää kolmatta ja neljättä kertaa toistaa. Kohtauksia jatketaan usein laulunlurituksilla, mutta vielä useammin ihan vain jatkamisen ilosta. Laskelmoinnin ja ammattitaidon sijaan kokonaisuus tuntuu edustavan lasten logiikkaa, mikä on enimmäkseen mainio juttu.
Keskustelut (3 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 13.04.2007
12.12.2008 klo 17.05
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
12.12.2008 klo 18.15
Missäs kyseinen elokuva on muuten tehty?
Ruotsissa. Ruotsalaiseen lastenkirjaan perustuu tämä.
13.12.2008 klo 03.25