Wicked: Part I
| Ensi-ilta: | 22.11.2024 |
| Genre: | Fantasia, Komedia, Musikaali |
| Ikäraja: | 7 |
 |
Kun suojellusta lavamusikaalista tehdään leffa, muistan jopa millä penkillä istuin. Vanhin esimerkki on Chicago (2002). Viime kevään alkuperäismusikaali Hazbin Hotel on edellinen kerta, kun kuuntelin biisit kymmeniä kertoja, minkä jälkeen olen tehnyt vihreistä naisista satoja paheellisia tekoälyvideoita. Tämä oli aivojen itseanalyysi. Nyt kehtaan todeta, että Wicked: Part I on roskaa.
Pahasta voi löytää hyvää, jos olet ihonväriin aiemmin keskittynyt natsi, kuten kaikki Ihmemaa Ozissa ovat selkeästi. Mihin kahtia jaettu leffa ajatteli käyttää seuraavat 5-6 tuntia? Parin tunnin jälkeen kaikki ovat yhä natseja, joskaan Ozin velhoa ei ole tavattu. Huijarina yleensä esitetty mies johtaa maata, joka karsii monikulttuurisuutta, mutta ei tuomita kirjaroviota kansien perusteella?
Leffa on vihattuun lännen pahaan noitaan Elphabaan panostava esiosa. Kun hän syntyi vihreänä, vanhemmatkin vihasivat häntä. Kouluvuosina häntä vihattiin lisää. Kun hyvä noita joutui hänen kämppäkaverikseen, hyvä noita vihasi häntä myös yksilönä. Mitä vikaa Elphabassa on? Ei mitään. Värikäs hömppäleffa ei osaa kertoa tarinaa vihasta tai yhtään mistään, joten se marinoi meidät perusteettomalla vihalla, joka symboloi perusteetonta vihaa. Oppilaat ovat asenteeltaan 10-vuotiaita ja naamoiltaan nelikymppisiä, joten toteutus on tökeröä mm. Harry Potterien rasismijuoniin nähden.
Sivumaininnan mukaan Elphaban kasvatus jäi puhuvalle eläimelle, jollainen myös yksi professoreista on. Heitäkin sorretaan perusteluitta, mutta onhan se - mitä nyt - tuplasti loogisempaa, jos noin kaksi eläintä potuttavat natseja enemmän kuin yksi shrek. Leffasta pitäisi vesuroida 100 minuuttia, mutta sekin olisi jotakin, jos korvaisimme puoli tuntia hyvän noidan keimailua Elphaban ja puhuvien eläinten vertaistuella (jota nähdään tovi).
Noitien suhteen on tarkoitus olla pääjuoni, mutta hahmonkehitys on ilmoitusluonteista, joten hymähtelin nahistelulle ja se siitä. Jos Elphaban on tarkoitus laulaa puhtaasti ja mököttää ironisesti kuin teinien mopottama sijaismaikka, Cynthia Erivo on nappivalinta. Yhtä soinnukas täti Ariana Grande osaa pitää hauskaa, minkä tarttumapinta riippuu (vähän natsismin tasosta ja) siitä, onko hän vetämässä jo toista numeroa peräkkäin.
Lavamusikaalikin on jaettu kahtia! Joo: vessatauolla kahdeksi 75 minuutin pätkäksi. Leffaversio toimii puolinopeudella. Ymmärtääkseni lavaversiolle ollaan uskollisia: mukaan vain lisättiin jämätehosteet vuoden 2004 Narnian tarinoista ja liisteriä. Tiesitkö, että Glinda-noidan nimi oli ennen Galinda? Ketään ei kiinnosta - edes tarinan sisällä. Kun leffan olisi pitänyt loppua 1,5 tuntia sitten, näemme katukivetyksen syntytarinan.
Sydänkohtausriski on alhaisimmillaan humpan aikana, mutta olen hyvin pettynyt. "Defying Gravity" on juhlituimpia Wicked-biisejä. Miksi? Onko High School Musical ainoa parempi musikaali, jonka Wicked-fani tietää? Erivossa ja aiemmissa tulkitsijoissa on kipinää, mutta nämä biisit ovat algoritmikamaa. Jos Frozen ja sen "Let it Go" (2013) mukailevat Wickediä ja "Defying Gravitya" (2003), leffan perusteella Frozen tekee tasan kaiken paremmin; jopa kiintiöprinssin, joka on Frozenin heikoin puoli.
Part II varmasti selittää 100% turhan kiintiöprinssin ja muuta. Ensimmäinen osa on epäelokuva. Edes kolmeksi tv-sarjan jaksoksi en tätä luokittele, sillä sopii vilkaista, miten paljon musikaalisarjat Hazbin Hotel, Centaurworld ja Schimigadoon! tekevät samassa ajassa. Musikaalien ydinominaisuus on tehokkuus (enemmän, tunteellisemmin, tiiviimmin!), joten tämä stuntti lähentelee sitä, kun Timo Koivusalo poisti Vuonna 85 -musikaalista musiikin.
Keskustelut (3 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
24.11.2024 klo 12.43 3
Wicked oli itselleni kehnon vuoden viimeinen aidosti kiinnostava ison kankaan ensi-ilta, joten "aivojen itseanalyysi" oli laajempikin puolivakava prosessi. Vertasin murska-arviotani vaikka mihin, jotta voin seistä sen takana. Suu tuotti vaahtoa kuin Sam Raimin palvotut Spider-Manit silloin, kun luin aktiivisesti sarjakuvia, joita typerämpiä ne ovat. Arvosana on harkitusti sama, jonka sai (Sam Raimin) Mahtava Oz, ja monet samat lauseet pätevät. Esim:
"Vuoden 1939 Ihmemaa Oz on herttainen, näyttävä ja fiksu musikaalisatu nuorille ja ikuisille lapsille.[...] Mahtava Oz on teoriassa esiosa sille, ja käytännössä taas yksi laiska ja kyyninen täysi-ikäisille suunnattu lastenelokuva."
(Myös) Wickedin esiosasaasta on tarpeetonta tumputusta ja se pahenee loppua kohden. On järjetöntä sönköttää, että pahan noidan tyyliteltyä asua varten suunniteltu hattu onkin pinkin blondin mummon tyrimä lätsä, jonka blondi piruuttaan antaa pahalle noidalle, jonka eheälle tyylille kaikki nyt nauravat. Maailmanrakennus on paskaa. Mikään ei toimi omalla painollaan saati loogisesti.
Natsi on ainoa toimiva sana. Leffassa on kohtaus, jossa pyllistelevä eloveenanoita vilpittömästi yrittää nähdä vihreän noidan kauniina, mutta kun hän oikein läheltä katsoo, hän taas tylyttää ulkonäköä. Leffa ei näe tarpeelliseksi haastaa tällaista, kun sehän on kuitenkin selvää, että "fiksut sietävät ällöjäkin" tai jotakin? Häh? Siitä on yli 20 vuotta, kun eräät (en minä) kutsuivat Shrekin vihreää muijaksi rumaksi, mutta ymmärsivät selkeän pointin ja eheytyivät ihmisinä jatko-osaan mennessä.
Vihreä iho symboloi kaikkea mitä tahdomme paitsi punaista tukkaa. Leffa on hienotunteisesti sensuroinut hassut kääpiöt ja korvannut heidät pöllähtäneillä punapäillä, koska kaikkien paitsi allekirjoittaneen mielestä punatukkaisia saa pilkata. Oletko punapää? Onko pisamiakin? Lol! NOW YOU represent the Lollipop Guild!
Puolivälissä yritin kovasti ymmärtää, mitä aikaa saavalla punatukalla yritetään sanoa. Onko se jotain särmikästä inhimillistä realismia, kun joku punapää tahtoo oikean naisen (sen ***** eloveenanoidan), mutta sitten hän tyytyykin omaan tasoonsa eli rampaan? Mutta nyt se punapää vieläkin ilmeilee epäilyttävästi? Kaikki jää kesken.
Jos välillä vaikuttaa siltä, että kutsun natseiksi leffan tekijöitä enkä hahmoja, that's a bingo.
Hahmoilla ei ole sen vertaa "syvyyttä", että he kuuntelisivat propagandaa selkeästä lähteestä ja uskoisivat siihen typeryyttään. He ovat laihoja pahvilätkiä, jotka vihaavat mitä tässä leffassa vihataan, koska he vihaavat.
High School Musical -vertaus ei ole satunnainen. Kun joku narsistinen mulkkuprinssi putkahtaa leffaan aikaa hukkaamaan ja lavasteet pistetään pyörimään vain koska miksi ei, olen melko varma, että Zac Efronin vastaava kohtaus oli relevantimpi High School Musical 3:ssa.
Vähintään puoleen väliin odotin kirkkain silmin, että kohta leffa alkaa. Jälkiviisastellen pidin alusta vähemmän kuin Joker: Folie à Deuxin alusta.
2 tuntia 40 minuuttia. Ei jumalauta! Ei saatana! Rakastamani Les Misérables on määritelmäni mukaan "raskas musikaali". Se käy läpi pari sukupolvea ja "Ranskan historian" ja se jumalauta vie tarinan päätökseen. Ja se on lyhyempi! 2 tuntia ja 40 minuuttia vastaa ajallisesti 3-6 tv-sarjan jaksoa. Biisejä uudestaan kuunneltuani summailen harkitusti, että mainitut tv-sarjat Hazbin Hotel ja Centaurworld tarjoavat samassa ajassa 8 ja 13 parempaa laulua kuin Wicked ja lisäksi muita lauluja.
En tule muistamaan Wickedin lauluista mitään, ajattelin Wickedin aikana. Jos mukana on teknisesti "minä tahdon" -laulu ja "yhteisön esittely" -laulu, jotka tapaavat edustaa mainittua tehokkuutta, muisto puuroutui saman tien. Muistan kyllä miten asiat kulkevat, mutta en manifestimaisia musikaalikohtia tyyliin "good morning Baltimore, there's the flasher who lives next door".
Säästän silmäsi niiltä asioilta, jotka voisi sanoa mistä tahansa kökköleffasta.
Rekisteröitynyt 04.09.2011
26.11.2024 klo 10.17
Jk. Arvostelu ei ole ulinaa tahi ajatuksen virtaa esim. verrattuna tähän:
Wicked oli itselleni kehnon vuoden viimeinen aidosti kiinnostava ison kankaan ensi-ilta, joten "aivojen itseanalyysi" oli laajempikin puolivakava prosessi. Vertasin murska-arviotani vaikka mihin, jotta voin seistä sen takana. Suu tuotti vaahtoa kuin Sam Raimin palvotut Spider-Manit silloin, kun luin aktiivisesti sarjakuvia, joita typerämpiä ne ovat. Arvosana on harkitusti sama, jonka sai (Sam Raimin) Mahtava Oz, ja monet samat lauseet pätevät. Esim:
"Vuoden 1939 Ihmemaa Oz on herttainen, näyttävä ja fiksu musikaalisatu nuorille ja ikuisille lapsille.[...] Mahtava Oz on teoriassa esiosa sille, ja käytännössä taas yksi laiska ja kyyninen täysi-ikäisille suunnattu lastenelokuva."
(Myös) Wickedin esiosasaasta on tarpeetonta tumputusta ja se pahenee loppua kohden. On järjetöntä sönköttää, että pahan noidan tyyliteltyä asua varten suunniteltu hattu onkin pinkin blondin mummon tyrimä lätsä, jonka blondi piruuttaan antaa pahalle noidalle, jonka eheälle tyylille kaikki nyt nauravat. Maailmanrakennus on paskaa. Mikään ei toimi omalla painollaan saati loogisesti.
Natsi on ainoa toimiva sana. Leffassa on kohtaus, jossa pyllistelevä eloveenanoita vilpittömästi yrittää nähdä vihreän noidan kauniina, mutta kun hän oikein läheltä katsoo, hän taas tylyttää ulkonäköä. Leffa ei näe tarpeelliseksi haastaa tällaista, kun sehän on kuitenkin selvää, että "fiksut sietävät ällöjäkin" tai jotakin? Häh? Siitä on yli 20 vuotta, kun eräät (en minä) kutsuivat Shrekin vihreää muijaksi rumaksi, mutta ymmärsivät selkeän pointin ja eheytyivät ihmisinä jatko-osaan mennessä.
Vihreä iho symboloi kaikkea mitä tahdomme paitsi punaista tukkaa. Leffa on hienotunteisesti sensuroinut hassut kääpiöt ja korvannut heidät pöllähtäneillä punapäillä, koska kaikkien paitsi allekirjoittaneen mielestä punatukkaisia saa pilkata. Oletko punapää? Onko pisamiakin? Lol! NOW YOU represent the Lollipop Guild!
Puolivälissä yritin kovasti ymmärtää, mitä aikaa saavalla punatukalla yritetään sanoa. Onko se jotain särmikästä inhimillistä realismia, kun joku punapää tahtoo oikean naisen (sen ***** eloveenanoidan), mutta sitten hän tyytyykin omaan tasoonsa eli rampaan? Mutta nyt se punapää vieläkin ilmeilee epäilyttävästi? Kaikki jää kesken.
Jos välillä vaikuttaa siltä, että kutsun natseiksi leffan tekijöitä enkä hahmoja, that's a bingo.
Hahmoilla ei ole sen vertaa "syvyyttä", että he kuuntelisivat propagandaa selkeästä lähteestä ja uskoisivat siihen typeryyttään. He ovat laihoja pahvilätkiä, jotka vihaavat mitä tässä leffassa vihataan, koska he vihaavat.
High School Musical -vertaus ei ole satunnainen. Kun joku narsistinen mulkkuprinssi putkahtaa leffaan aikaa hukkaamaan ja lavasteet pistetään pyörimään vain koska miksi ei, olen melko varma, että Zac Efronin vastaava kohtaus oli relevantimpi High School Musical 3:ssa.
Vähintään puoleen väliin odotin kirkkain silmin, että kohta leffa alkaa. Jälkiviisastellen pidin alusta vähemmän kuin Joker: Folie à Deuxin alusta.
2 tuntia 40 minuuttia. Ei jumalauta! Ei saatana! Rakastamani Les Misérables on määritelmäni mukaan "raskas musikaali". Se käy läpi pari sukupolvea ja "Ranskan historian" ja se jumalauta vie tarinan päätökseen. Ja se on lyhyempi! 2 tuntia ja 40 minuuttia vastaa ajallisesti 3-6 tv-sarjan jaksoa. Biisejä uudestaan kuunneltuani summailen harkitusti, että mainitut tv-sarjat Hazbin Hotel ja Centaurworld tarjoavat samassa ajassa 8 ja 13 parempaa laulua kuin Wicked ja lisäksi muita lauluja.
En tule muistamaan Wickedin lauluista mitään, ajattelin Wickedin aikana. Jos mukana on teknisesti "minä tahdon" -laulu ja "yhteisön esittely" -laulu, jotka tapaavat edustaa mainittua tehokkuutta, muisto puuroutui saman tien. Muistan kyllä miten asiat kulkevat, mutta en manifestimaisia musikaalikohtia tyyliin "good morning Baltimore, there's the flasher who lives next door".
Säästän silmäsi niiltä asioilta, jotka voisi sanoa mistä tahansa kökköleffasta.
Voiko kysyä, miksi pidät tätä vuotta kehnona? Minusta elokuvavuosi oli oikein mainio. Kruununjalokivenään Dyyni II. Onkin oikeusmurha, mikäli elokuva ei saa parhaan elokuvan Oscaria.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
26.11.2024 klo 12.14 1
Voiko kysyä, miksi pidät tätä vuotta kehnona? Minusta elokuvavuosi oli oikein mainio. Kruununjalokivenään Dyyni II. Onkin oikeusmurha, mikäli elokuva ei saa parhaan elokuvan Oscaria.
Vuosihan on kehno (tai vaatimaton) puolivirallisestikin, kun tarjontaa on vähemmän Hollywoodin lakkojen jälkeen.
Lisäksi. Kaikki on visuaalisesti 15 vuotta aikaansa jäljessä Dyyni 2 mukaanlaskien. Vuoden 12 katsotuinta elokuvaa ovat jatko- ja esiosia, joista luovin on apinaan panostava puolimykkä mätkintäelokuva Godzilla x Kong. On pari pientä hyvää elokuvaa ja pari itseenikin vetoavaa nostalgiapommia, mutta mm. Deadpool & Wolverine ja Wicked saivat ohjaajat, jotka ovat onnistuneet elämässään noin kerran aiemmin, ja lopputulokset ovat sen mukaisia.