Wicked: Part I
Ensi-ilta: | 22.11.2024 |
Genre: | Fantasia, Komedia, Musikaali |
Ikäraja: | 7 |
Kun suojellusta lavamusikaalista tehdään leffa, muistan jopa millä penkillä istuin. Vanhin esimerkki on Chicago (2002). Viime kevään alkuperäismusikaali Hazbin Hotel on edellinen kerta, kun kuuntelin biisit kymmeniä kertoja, minkä jälkeen olen tehnyt vihreistä naisista satoja paheellisia tekoälyvideoita. Tämä oli aivojen itseanalyysi. Nyt kehtaan todeta, että Wicked: Part I on roskaa.
Pahasta voi löytää hyvää, jos olet ihonväriin aiemmin keskittynyt natsi, kuten kaikki Ihmemaa Ozissa ovat selkeästi. Mihin kahtia jaettu leffa ajatteli käyttää seuraavat 5-6 tuntia? Parin tunnin jälkeen kaikki ovat yhä natseja, joskaan Ozin velhoa ei ole tavattu. Huijarina yleensä esitetty mies johtaa maata, joka karsii monikulttuurisuutta, mutta ei tuomita kirjaroviota kansien perusteella?
Leffa on vihattuun lännen pahaan noitaan Elphabaan panostava esiosa. Kun hän syntyi vihreänä, vanhemmatkin vihasivat häntä. Kouluvuosina häntä vihattiin lisää. Kun hyvä noita joutui hänen kämppäkaverikseen, hyvä noita vihasi häntä myös yksilönä. Mitä vikaa Elphabassa on? Ei mitään. Värikäs hömppäleffa ei osaa kertoa tarinaa vihasta tai yhtään mistään, joten se marinoi meidät perusteettomalla vihalla, joka symboloi perusteetonta vihaa. Oppilaat ovat asenteeltaan 10-vuotiaita ja naamoiltaan nelikymppisiä, joten toteutus on tökeröä mm. Harry Potterien rasismijuoniin nähden.
Sivumaininnan mukaan Elphaban kasvatus jäi puhuvalle eläimelle, jollainen myös yksi professoreista on. Heitäkin sorretaan perusteluitta, mutta onhan se - mitä nyt - tuplasti loogisempaa, jos noin kaksi eläintä potuttavat natseja enemmän kuin yksi shrek. Leffasta pitäisi vesuroida 100 minuuttia, mutta sekin olisi jotakin, jos korvaisimme puoli tuntia hyvän noidan keimailua Elphaban ja puhuvien eläinten vertaistuella (jota nähdään tovi).
Noitien suhteen on tarkoitus olla pääjuoni, mutta hahmonkehitys on ilmoitusluonteista, joten hymähtelin nahistelulle ja se siitä. Jos Elphaban on tarkoitus laulaa puhtaasti ja mököttää ironisesti kuin teinien mopottama sijaismaikka, Cynthia Erivo on nappivalinta. Yhtä soinnukas täti Ariana Grande osaa pitää hauskaa, minkä tarttumapinta riippuu (vähän natsismin tasosta ja) siitä, onko hän vetämässä jo toista numeroa peräkkäin.
Lavamusikaalikin on jaettu kahtia! Joo: vessatauolla kahdeksi 75 minuutin pätkäksi. Leffaversio toimii puolinopeudella. Ymmärtääkseni lavaversiolle ollaan uskollisia: mukaan vain lisättiin jämätehosteet vuoden 2004 Narnian tarinoista ja liisteriä. Tiesitkö, että Glinda-noidan nimi oli ennen Galinda? Ketään ei kiinnosta - edes tarinan sisällä. Kun leffan olisi pitänyt loppua 1,5 tuntia sitten, näemme katukivetyksen syntytarinan.
Sydänkohtausriski on alhaisimmillaan humpan aikana, mutta olen hyvin pettynyt. "Defying Gravity" on juhlituimpia Wicked-biisejä. Miksi? Onko High School Musical ainoa parempi musikaali, jonka Wicked-fani tietää? Erivossa ja aiemmissa tulkitsijoissa on kipinää, mutta nämä biisit ovat algoritmikamaa. Jos Frozen ja sen "Let it Go" (2013) mukailevat Wickediä ja "Defying Gravitya" (2003), leffan perusteella Frozen tekee tasan kaiken paremmin; jopa kiintiöprinssin, joka on Frozenin heikoin puoli.
Part II varmasti selittää 100% turhan kiintiöprinssin ja muuta. Ensimmäinen osa on epäelokuva. Edes kolmeksi tv-sarjan jaksoksi en tätä luokittele, sillä sopii vilkaista, miten paljon musikaalisarjat Hazbin Hotel, Centaurworld ja Schimigadoon! tekevät samassa ajassa. Musikaalien ydinominaisuus on tehokkuus (enemmän, tunteellisemmin, tiiviimmin!), joten tämä stuntti lähentelee sitä, kun Timo Koivusalo poisti Vuonna 85 -musikaalista musiikin.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti