Alussa maalaispoika ihailee leffojen Herkulesta. Lopussa vanhus siivoaa tyytyväisenä aasinpaskaa, koska onnellisuuden salaisuus ei ole Augeiaan tallien puhdistaminen poppakonstilla vaan toimeliaisuus. Tämä ei ollut osuva tiivistys Arnold Schwarzeneggerin elämästä ja teoista, mutta Netflixin kolmiosainen dokumenttisarja tekee parempaa työtä. Vaikka vaikuttaisi siltä, että arvostelen Iso-Arskan itsensä, viittaan useimmiten sarjan sisältöön.

Tuoreus riippuu sivistyksestämme. Koin bodausjakson täyttävän aukkoja. Leffajakso oli nostalgista toistoa. Politiikkajakso oli jännittävä huipennus, koska en seurannut Arskan kuvernaattorivuosia ja valta voi muuttaa kaiken. Valikoivasti sarjaa ei kannata katsoa, kun punainen lanka on saavutusten rakentuminen edellisten päälle. Arska on positiivinen heppu, joka kuvailee elämäänsä liki täydelliseksi, mutta mokansakin hän myöntää. Nojatuolipsykologille jää tilaa analysoida kyltymättömyyden terveellisyyttä ja muuta.

Ennen pidin enemmän Stallonesta, joka sallii uskoa, että poloinen altavastaaja kehitti puolen metrin hauiksen kai yrittäessään hirttäytyä ilman köyttä. Arska on mytologisempi peto. Conan – barbaari on mestariteos, jos Arska on näyttelijä. Lapsuuteni sankari He-Man on puolivirallisesti lasten Conan. Arska tuntuu aikuisten He-Manilta hymyillessään reteästi elämän näennäiselle helppoudelle ja pysähtyen sitten isällisesti neuvomaan ja tsemppaamaan, koska tosiasiassa töitä on tehtävä. Arska on mainosmies, mutta ystävien merkitystä painottaessaan hän ei yritä myydä Fistoa pakollisena ostoksena.

Teini-Arska yllättyi kehitettyään ihmiskunnan kakkosvartalon, joten joutessaan hän jatkoi kärkeen. Hän tienasi miljoonia kiinteistökaupoilla sivulauseen mukaan, jotta oli rennompaa ryhtyä nälkätaiteilijaksi. Suomea isomman pitäjän hän otti valtaan hetken mielijohteesta utopian luodakseen. Sinäkin voit onnistua! Et voi, mutta kun pappa-Arskaa tuijotan, en näe toksisuutta, joten tarina toimii satuna, jollaiset taipuvat tarpeisiin.

Viitatakseni elokuvaan Aamiainen Tiffanylla, Arska on "a real phony" eli "vilpitön teeskentelijä" eli "Tosi valhe". Hän myöntää sen. Kuuluisa repliikki, jonka mukaan punttien nostelu vastaa orgasmia, oli höpötystä. Toivoin selvennystä sille, ettei mies ole käynyt vessassakaan 40 vuoteen sanomatta "I'll be back" ja ehkä sen sain. Vaikkei sarja olisi syvällinen elämäkerta viiden kauden väärtistä elämästä, se on kokonainen tarina brändin ja itsetunnon rakentamisesta. Arska ei pitänyt isästään, mutta loi ruhonsa isän kilpailullista asennetta hyödyntäen. Hän viittasi palkittuihin muskeleihinsa, jos Stallonea kehuttiin, ja hän viittasi tuhoamiinsa leffapahiksiin, jos poliittista suosiota epäiltiin. Arska on vastakohtani, mutta hän kuvailee maailmaa teatteriksi kuten minä, joten on helppo ihailla sitä, kuinka hän maailmasta nauttii.

Arska on... täydellinen alfauros ja oikeistolainen. "Alfauroksesta" tulee ensin mieleeni se alimmalla lauteella istuva keilan näköinen saunaklonkku, joka ruikuttaa somessa vankilaa odottaen, enkä tiedä mitä tehdä, kun kaikkea pitäisi boikotoida johtuen oikeistolaisista nilkkioravista tyyliin Musk. Arskallakin on skandaaleja, mutta kun hän ilmoittaa katuvansa niitä, on syitä uskoa ensinnäkin siihen, että katumus on osa oikein oivallettua perfektionismia: mytologinen alfa on kaikkien kaveri. En edelleenkään tiedä, millaista politiikkaa Kalifornia tarvitsi 2003. Jos Arska on He-Man, Juha Mieto on jäyhä partasuu Fisto, ja äänestäisin heitä kahta vain, jos kolmanneksi paras vaihtoehto olisi humpuukimaakari Petteri Orko, joka tahtoo muodostaa hallituksen Hårdakin, Perskeletorin ja abbedissa Hissin kanssa.

En usko "Kuningas Conan" -leffan tulevan. Kuvaavaa on ehkä se, että dokumenttisarja on täydellinen mainos kuvitteelliselle, John Miliusin asenteella tehdylle Conan-kunkkuilulle, joka menee entistä kauemmas alkuperäisestä Conanista viedäkseen presidenttiydestä toisinaan haaveilleen Iso-Arskan legendan vertauskuvalliseen päätökseen. Sarja ei ole haastava tai yllättävä vaan luonnollisista syistä sisällökäs ellei jopa ruuhkainen. Sarja on hyvin rytmitetty ja järkeenkäypä tiivistelmä äijän itsensä näkökulmasta. Fani liikuttuu, ehkä useinkin.