Ozzy yrittää ilman mömmöjä, kuuden vuoden tauon jälkeen miehen ääntä on mukava kuulla. Ozzyn kiekko on osaltaan tiukkaa Zakk Wylde-vetoista äijärokkia, Black Label Ozzyn rinnalle syötetään muutamat radioystävälliset jenkkirockit ja balladiosaston siirappiviljelmät. Ozzyn ääni on kunnossa. Miehen jäljittelemätön soundi pelastaa muutamassa käänteessä mutta balladiosasto ottaa voimille.

Kiekon alkuun osuvat rieskan parhaat siivut. Not Going Away rouhii raskasta Black Label-kiveä, I Don’t Wanna Stop jatkaa samoilla linjoilla. Kiekon nimibiisi rauhoittaa mutta löytää takaisin kivilouhokselle. Lay Your World On Me antaa pusun radioystävälliselle rokitukselle, sokeriannos ylittää EU-normit. 11 Silver kuulostaa lievästi SubUrban Tribelta, hakkaava jytke häiritsee kertsin kohdalla ja skebasoolossa löytyy. Here For You on siirappiballadi, joka erottuu liikaa levyn Black Label-linjasta. Ozzy on harrastanut balladiosastoa hyvällä menestyksellä mutta kyseinen viisu voisi kadota hornan tuuttiin.

Ozzyn poliittiset lyriikat aiheuttavat lievää närästystä. Maailmanparantajia on liikkeellä ilman Ozzyakin. Toisaalta Zakk Wylden kiekoilta tuttu ronski skebavyörytys antaa viisuille painavaa taustatukea. Pelkkää Black Label Society-lainaa levy ei sentään ole. Sovitusratkaisuissa on osaltaan testattu muita latuja ja syntikkaa on lupa käyttää. Biisimateriaali ei kuitenkaan kanna klassikkolukemiin. Suoranaisilta hutiosumilta vältytään mutta paria viisua olisi voinut jäädä pöytälaatikkoon kasvamaan korkoa. Ilman Wylden skebaa kiekkoa on vaikea kuvitella. Black Rain ei ole välityö mutta klassikko-osastolle ei myöskään ole asiaa. Ei huono. Ozzy on mukana kuvioissa.