1970-luvun lopun suomalaista punk-liikettä ja uutta aaltoa on paljon muisteltu viime kuukausien aikana. Loppusyksystä ilmestynyt Mika Saastamoisen ansiokas Parasta lapsille – Suomipunk 1977-84 -kirja ja Yle Teemalla vastikään esitetty television dokumenttisarja ovat omalta osaltaan juhlistaneet punkin 30-vuotista taivalta. Nyt joukkoon on liittynyt ansioituneen dokumentaristi Jouko Aaltosen ohjaama dokumenttielokuva Punk - tauti joka ei tapa. Aaltosen edellinen elokuva, 1970-luvun poliittista laululiikettä käsitellyt Kenen joukoissa seisot, oli korkean profiilin dokumenttielokuva, joka keräsi laaja-alaista ihastusta elokuvateatterilevitystä myöten. Onkin hienoa, että siinä missä kotimainen pitkä fiktio horjuu liitoksissaan, löytyy dokumentaarisen elokuvan puolelta yhä kiinnostavampia aiheita ja tekijöitä.

Punk-legenda Pete Malmin hautajaiskuvilla alkava Punk - tauti joka ei tapa on pitkä seurantadokumentti, joka käsittelee suomalaista punkia niin yhteiskunnallisena kuin musiikillisena ilmiönä. Se rinnastaa menneisyyden ja nykyisyyden kiehtovalla tavalla, ja tulee samalla tarkastelleeksi punk-kulttuurin muutoksia kuluneen 30 vuoden aikana.

Nykypäivään liittyvissä kohtauksissa tapaamme pirkanmaalaisen Akupunktio-yhtyeen ja tutustumme erityisesti yhtyeen aatteelliseen keulahahmoon, Seveen. Akupunktion toimintaa seurataan niin pienillä talonvaltauskeikoilla, studioissa, treenikämpillä kuin myös Suomen tärkeimmässä punk-tapahtumassa, Puntala-Rockissa. Samassa nykypäivän kehyksessä esittäytyvät myös Suomen anarkistisen liikkeen aktiivit, anarkopunkkarit sekä äärimmilleen vedetyn aggressiivista hc-punkia esittävä Creepy Crawlie-yhtye. Menneisyyttä, punkin juuria, esittelevät nykypäivän valossa ja lukuisin arkistonäyttein niin Andy McCoy, Eppu Normaali, Problems ja aivan erityisesti elokuvan keskushenkilö Pelle Miljoona yhtyeineen.

Ohjaaja Aaltonen ei tee kovinkaan rajuja analyysejä, vaan jättää katsojalle mahdollisuuden tehdä omat havaintonsa punk-kulttuurista ja ideologian merkityksestä. Erityisen tarkkaavaisesti elokuva seuraa Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen reunion-keikkailua talvella 2007. Elokuvan energisestä leikkauksesta vastaava Samu Heikkilä osoittaa jälleen olevansa syystä alansa kiitetyimpiä tekijöitä. Valkokankaalta välittyy oivallisesti punkin raivoisa voima ja keikkapaikoissa yleisön tunnelmat. Oman perspektiivinsä dokumenttiin tuo myös ajoittaiset välähdykset Eppu Normaalin viimeisimmältä, suomalaisittain megalomaaniselta jäähallikiertueelta.

Punk - tauti joka ei tapa on viehättävä, muttei siloteltu tai nostalgialla ylikuormitettu dokumentti kiinnostavasta ja ajankohtaisesta aiheesta. Samalla se penkoo punkin ideologiaa, mutta tekee tämän arvokkaasti ja ennen kaikkea kuvaamiaan nuoria ymmärtäen.

Näinä päivinä elokuvat, joiden toivoisi päättyessään jatkuvan, ovat harvassa. Jouko Aaltosen mieleenpainuva kertomus kahden sukupolven nuoruudesta on tällainen harvinaisuus.