The Endless
Ensi-ilta: | 25.06.2018 |
Genre: | Draama, Sci-fi, Trilleri |
Ikäraja: | 15 |
Veljekset elävät yhdessä aikamiespoikina. Menussa on makaronia. Vanhempi pelasti heidät viime tingassa ufoja palvovalta itsemurhakultilta. Tai ehkä ei: tuoreesta viestistä päätellen kukaan ei ole kuollut 10 vuotta myöhemminkään. Pikkuveljen muistoista ei löydy kulttia, vaan yhteisöllinen lapsuus luonnon helmassa, jossa sai kalastaakin. Omissa muistoissani mm. leirikoulu oli saatanallinen kultti, mutta hyvä on: toki pikkuveli tahtoo palata tarkistamaan, mikä on meininki. Ehkä kumpikin voi löytää itsensä.
The Endless on scifijännäri, joka vaikuttaa toimivan maallisenkin sisällön voimalla. Otsikon merkityksistä yksi on se, että veljekset ovat jämähtäneet toistensa tylsille kiertoradoille. Kulttiin kuuluu pöpejä, mutta ensivaikutelmaa pehmennetään nopsaan ja päällysmieskin on lähestyttävämpi kuin leirikoulussa. Veljekset toivotetaan takaisin ystävällisesti. Missä näkyy hihhuleiden vaarallisuus? Onko öiseen köydenvetoon yllyttäminen ryhmäpaineiden avulla outoa? Rippikoulussa piti syödä suklaata haarukalla tumput kädessä ringin keskellä (en syönyt, enkä äänestäisi Hitleriä). Kultin jäsenet näyttävät oudon nuorilta, mutta ehkä väistämätöntä voi lykätä terveillä elämäntavoilla. Veljeksiä vietellään takaisin mukaan ja houkutuksen ymmärtää.
Huumeet ja vääristymät todellisuudessa tulevat puheeksi samaan aikaan. Onko tämä scifiä? Satua tämä on varmasti. Se miellyttää pitkään, että vaikka kysymyksiä riittää, vastauksiakin ropisee: kokonaisuus vaikuttaa harkitulta, kunnes selittely alkaa maistua yli- ja alikirjoittamiselta. Selityshän ei tarkoita automaattisesti sitä, että asiassa on enemmän tasoja kuin J.J. Abramsin kaltaisen humpuukimaakarin hölynpölyssä. Esimerkki: uusi hahmo on vastaus pieneen turhaan kysymykseen ja hänen kadonnut kaverinsa on uusi kysymys, johon vastataan pian, mutta kumpikaan hahmo ei ehdi elävöityä, eivätkä he ole korvaamattomia.
Elokuvalla on yhteys ohjaajaparin esikoiseen. Ohjaajien mukaan uutuus on itsenäinen, enkä muuta olettanut, mutta yhteys on vastaus mm. siihen, miksi mainitut kysymyshahmot ovat olemassa. Alkuteksteihin kuuluva sitaatti alleviivaa sisarusten kommunikoinnin olevan teema tällä kertaa. Ajatus pysyi mielessäni, vaikka elokuva ensisijaisesti hokee, että toinen tahtoo olla puskahihhuli ja toinen ei - ja ettei kumpikaan saa naista (?). Keskeneräisenäkin teema tyydytti alustavasti, koska ylitseampuva hörhöily piristi samalla. En varsinaisesti tuntenut, että tarinan henki muuttui, kun opin toisesta leffasta, mutta tieto osittain perusteli luonnostelmallisuuden. Tarinankerronnan parodioiminen on teoriassa saattanut olla tavoite jossakin vaiheessa? En tiedä.
Elämys on ristiriitainen harmittomalla, hyvälläkin tavalla. Yksinkertaistettuna: mysteerileffa lipuu ohi sujuvasti. Jos hetken märehdittyäsi pyöräytät silmiä ja vaadit lisätietoja, niitä jossain määrin löytyy. Vähemmän yksinkertaisesti tiivistettynä tarina kehottaa sekä selkeillä että vertauskuvallisilla tavoilla pohtimaan, oletko järjestänyt itsesi jonkinlaiseen loputtomaan vankilaan - vaikka vain kehnoon suhteeseen lähimmäisen kanssa - laiskuudella, ennakkoluuloilla tai muuten. Tuo ei jää huomaamatta, jos esimerkiksi yrität väsätä taas yhden leffa-arvostelun tässä Helvetin helteessä, vaikka varsinainen unelmatyö on eskimoille strippaaminen.
Keskustelut (5 viestiä)
12.07.2018 klo 23.54 1
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
13.07.2018 klo 00.19 1
Rekisteröitynyt 18.01.2015
13.07.2018 klo 06.44 1
Missä tämän pääsisi helpoiten näkemään?
Tässä yksi paikka, ja jostain *saattaa* löytyä koodeja joilla saa krediittejä tuonne, jos tätä palvelua haluaa kokeilla:
https://www.plejmo.com/fi/elokuva/18390/the-endless/
15.07.2018 klo 14.15
Huumeet ja vääristymät todellisuudessa tulevat puheeksi samaan aikaan, joten onko tämä sci-fiä? Satua tämä on varmasti. Se on pitkään miellyttävää, että vaikka kysymyksiä riittää, vastauksiakin ropisee: kokonaisuus vaikuttaa harkitulta, kunnes selittely alkaa maistua yli- ja alikirjoittamiselta. Selityshän ei tarkoita automaattisesti sitä, että yksityiskohdassa on enemmän tasoja kuin Tapani Maskulan kaltaisen humpuukimaakarin arpomassa hölynpölyssä
Arvostelulla on yhteys Peltosen edelliseen, jonka pelkkä nimi on merkittävä.
Elokuva-arvostelu on ristiriitainen harmittomalla, hyvälläkin tavalla. Yksinkertaistettuna mysteeriteksti lipuu ohi sujuvasti ja jos hetken märehdittyäsi pyöräytät silmiä ja vaadit lisätietoja, niitä löytyy: se edellinen täytyy lukea. Toisella tavalla yksinkertaistettuna arvostelu kehottaa sekä selkeillä että vertauskuvallisilla tavoilla pohtimaan, oletko järjestänyt itsesi jonkinlaiseen loputtomaan vankilaan - vaikka vain kehnoon suhteeseen lähimmäisen kanssa - laiskuudella, ennakkoluuloilla tai muuten. Tuo ei jää huomaamatta, jos esim. yrität väsätä taas yhden leffa-arvostelun arvostelun tässä Helvetin helteessä, vaikka varsinainen unelmatyö on Peltoselle strippaaminen.
***1/2
14.08.2018 klo 23.12