Traumatisoitunut kyttä Will Smith innostuu vähän vitsailemaan piestessään keijun muusiksi. Sankareilla harvoin on lupa kiusata rottaakaan, eikä keiju vaikuta vaaralliselta leffassa, joka heittää horisonttiin lohikäärmeenkin sitä kommentoimatta. "Fairy lives don't matter" on sinänsä mielenkiintoinen repliikki mustalta kytältä.

Sama jätkä käyttäytyy rasistisesti örkkipartneriaan kohtaan muiden ihmisten tavoin. Siitä on 2 000 vuotta, kun örkit palvelivat hra ketkulordia, joten tilanne rinnastuu siihen, kuinka kristityt juntit yhä syyttävät juutalaisia Jeesuksen kuolemasta. Örkit ovat symboli kaikista vähemmistöistä ja ainahan taide tasa-arvoa tukee, mutta on kiusallista, jos mikä tahansa ihmisryhmä käy mielessä. Joel Edgertonin näyttelemä donitsikyttäörkki on kiltti ja kunniallinen, mutta muut örkit ovat slummien öykkäreitä, jotka kunnioittavat uskomuksiaan enemmän kuin lakia. Tuleeko mitään mieleen? Vahingossakaan? Asenne on vastaava kuin vanhoissa draamoissa, jotka nostivat jalustalle vähemmistön edustajan ihmetelläkseen jaloutta ja normaaliutta. Zootropolis - eläinten kaupunki onnistui tekemään kasvis- ja lihansyöjistä aidosti yleispäteviä erilaisuuden symboleja.

Smithin hahmo kokee örkin pettäneen hänet, eikä hän silti ole pahin pallihikigeneraattori. Smith ja Edgerton uskovat hahmoihinsa ja kasvun mahdollisuuksiin ja ohjaaja David Ayer tunnustaa ristiriitaisten tunteiden olemassaolon vilpittömämmin kuin esimerkiksi psykopaatti Michael Bay. Silti Ayerinkin maskuliininen myrkky on kiehtovan väkevää. Nössö-örkki on ikänsä kärsinyt äijistä, jotka uhoavat, ettei hän ole oikea örkki tai kyttä. Jos kelmit väittävät vaikkapa, että "armeijassa tehdään miehiä", sankarin on tarkoitus tylyttää "siksi en sinne mennyt". Vain testosteronin sokaisema satusetä pitää kauniina sitä, että kusipäät juhlivat nössöä, kunhan hän todistaa olevansa heidän tasollaan. Ayerin moraali on pääpiirtein sujuvan mustavalkoista, mutta sen sijaan, että väliliha haastaisi harmaan sävyillä, hän lipsuu etäännyttävän, amoraalisen keijunhakkauksen puolelle. Ike Barinholtz näyttelee "tavallaan hassua" sadistista viiksivalluviranomaista, kuten hän teki Ayerin Suicide Squadissa.

Oho, jos kyttäjännäri on jatkoa keskiaikafantasioille? Örkit toivat mieleeni Alien Nationin, jossa avaruusolento on kyttä. Haltiat ovat terävine hampaineen ja piilolinsseineen kuin mistä tahansa leffasta, joka modernisoi vampyyrit bisnesmiehiksi. Noomi Rapace näyttelee puolimykkää haltiaa, joka jahtaa köyhän miehen Leeloota ja se siitä kansasta ja sukupuolesta. "Brightit" ovat velhoja, jotka voivat pidellä taikasauvaa posahtamatta. Sauvajahti ja lordi kenkkuraivon paluu hautaavat muut teemat. Kliseistä koetetaan askarrella jotakin omaa ja itsetietoista lähinnä kai kiroilulla. Jos olet funtsinut "ei vittu, taas joku legendojen valittu", osaat kirjoittaa tällaisen.

Jäin koukkuun Jenkkilän uutisiin Trumpin vuoksi, joten olen oppinut uutta myös maan järjettömän epäpätevistä poliiseista. Tahtoisin kuvailla ala-astehenkistä örkin mopotusta epäuskottavaksi, mutta leffa on vertaus valtiosta, jossa panikoivat ja/tai Saatanaa palvovat kytät teloittavat viattomia, jotka rukoilevat armoa. Hämmennyin, mutta valopallot selkeyttivät ajatuksia: mukana on sekin taikatemppu, joka mitätöi tarinoista kaikki jännitteet, joten piilevän nerouden etsiminen on vapaaehtoista, vaikka muodollisesti päteviä kohtauksia löytyisikin.

Hömppäviihteeksi tämä on turhan masentava. On kaunista, jos sankari tyyliin Tappavan aseen Mel Gibson on liian hullu elämään, mutta liian hullu kuolemaan. Smith on passiivis-aggressiivisesti kaunainen ja örkki Edgerton on vaiheessa, jossa usko universumiin meni, eikä sekään haittaa. Kumpikin jaksaa valua kiihkeistä hetkistä toisiin, mutta he puhuvat enemmän periksi antamisesta kuin haaveistaan, joten kyllästyin heihin. Maailma on niin kyyninen, että stressin purkamiseen tarvittaisiin joko pätevä tarinankertoja, tai puhdasta pimeyttä leikkaava soihtu tyyliin Blade tai The Crow.

Bright on Netflixin kallein elokuva tähän mennessä. Se näyttää paremmalta kuin kotimainen Rendel, joka näyttää pirskatin komialta ollakseen nollabudjetin saastaa.