Vihreä taikuus on tuhmaa selkeästi, koska se toimii uhrien elinvoimalla. Vihreän simsalabimin suurmestari on örkkivelho, jonka olemus hehkuu pahuutta ja kihtisyyttä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki örkit olisivat pahoja. He ovat kunniakäsityksiä seuraavia barbaareita, joiden kotiseutu on kuolemassa. Velho johdattaa iskuryhmän taikaportin läpi ihmisten reheville maille. Örkit ottavat vankeja samasta syystä kuin strategiapeleissä kerätään kultaa ja puuta: tuodakseen maisemiin lisää örkkejä. Sota syttyy, eikä pääty, vaikka molemmilla puolilla on fiksuja tyyppejä. Muuta ei tarvitse ymmärtää, eikä moni tule mitään muuta ymmärtämään.

Olen pelannut useimpia Warcrafteja, mutta en tarpeeksi. Ymmärsin hymyillä, kun "murlock" mölisi. Kun sekoileva äijä tehostepilvessä muutti muotoaan, hän näytti hetken Hearthstone-hahmolta, joka on demoni, mutta en osaa arvata, onko jokin voimakas olento vastuussa koko vihreästä valotehostejuonesta. En ymmärtänyt, miksi vakiohahmoni eli Hågan-tyyppinen nuori pappi on elokuvassa kokenut turhapurosoturi risuparralla ja silmäpusseilla, mutta löysin kyllä selityksen Wiki-sivulta. En väitä, etteikö kaikki olisi järkevää, jos olet superfani.

Örkkiherra Durotan saa pari minuuttia laatuaikaa vaimonsa kanssa, jotta örkit vaikuttaisivat sympaattisilta, ajattelevilta ja tuntevilta olennoilta valtavista käsistään ja hampaistaan huolimatta. Kiitos tästä. Voisin tutkia uskottavia fantasianaamoja lopun päivää, kuten Avatarin jälkeen tuumin. Tärkein naispuolinen ja periaatteessa ainoa ihmisten kanssa vuorovaikuttava örkki on "puoliörkki", eli pelkkä cosplayharrastaja, jonka syvällisin kohtaus alkaa toteamuksella, että ihminen takuulla tahtoo panna häntä. Mälsää. Huijausta. Manipulointia. Minulle hän ei ole tarpeeksi ruma. Ohjaajan mukaan hahmo selitetään kyllä, mutta ne kohtaukset leikattiin pois; muista ostaa DVD.

Olen nyt kuvaillut materiaalia, joka elävöittää tätä maailmaa. Ihmiset ja liittolaiset eli kääpiöt ja haltiat vain heitetään kankaalle. Jos Taru sormusten herrasta -trilogia antaisi pari kohtausta hobiteille ja hyppäisi saman tien Rivendelliin esitelläkseen kaiken muun kuten Aragornin ja Gandalfin, miten eläväiseltä maailma tuntuisi ja miten kiintoisilta hahmot?

Visuaalisen puolen johdosta Warcraft muistuttaa tapauksia Hobitti 1 ja Star Wars: Episodi I. Kehittyneet tehosteet antavat leffoille vahvan identiteetin, vaikka taidesuunnittelu on epätasaista. Ihmiset vaikuttavat seisovan vihreän kankaan edessä (jopa seisoessaan lavasteissa, koska valaistus on luonnotonta), mutta friikit ovat ennennäkemättömiä. Warcraftin näyttelijät kärsivät kankean ohjauksen ohella karismavajeesta, mutta ehkäpä uskon, että tämänkin saagan arvo on seuraavasta osasta kiinni. Nokkela tarina voi pelastaa ja tyhjäkäynti tuhota. Turhapurosoturista ei saa otetta, koska hänen persoonallisuutensa poukkoilee (hän on tasaisesti vain dorka), mutta jos aloin inhota täydellistä Bilboa eli Martin Freemania, toisenkinlainen ihme on mahdollinen.

Duncan Jonesin ohjaama Kuu on mainio kertomus yhdestä miehestä ja junaan sijoittuva Source Code toimii. Yli kymmenen tärkeän hahmon vetämä fantasiaspektaakkeli on erilainen haaste, eikä Jones paremmaksi pane kuin joku Brett Ratner pistäisi. Kolmen tunnin tarina on typistetty kahteen tuntiin. Jones kiirehtii eteenpäin, eikä hän osaa alleviivata terävästi, eikä opastaa isällisesti. Hän ei hallitse moitteetta fyysistä tilaa. Täten hän ei kykene sanallisesti eikä visuaalisesti maalaamaan eläväistä kuvaa perusasioista, kuten siitä, miksi örkkien etupartio on iso ongelma suurelle valtakunnalle. Mitä tiesit ja mitä tunsit Helmin syvänteen taistelun tai Braveheartin huipentumien aikana? "Jee, tässä lajityypissä pitääkin sotia"? Toivottavasti muutakin. Warcraftin "war" on dramaattinen kuin Muumion paluun huipennus, mikä on sääli, sillä uskon Jonesin yrittävän kovasti.


Joko psykiatrini lopetti lukemisen?

Katsoin pari viikkoa sitten Charlien enkelit värit käännettyinä, eli siten, että ihot olivat harmaansinisiä, hiukset valkoisia ja hampaat mustia. Tämä oli vastaus lukijoille, jotka epäilevät, ettei kriitikko arvosta korkealentoisia fantasioita yhtä paljon kuin he. Missä pirussa viipyvät Avatarin jatko-osat ja asialliset kopiot?!