12 Oscarista kisaavasta länkkäristä löytyy erinomaisia ja onnettomia piirteitä. Hujahtiko mestariteos yli hilseeni? Vai onko elämä yksinkertaista: fyysisessä todellisuudessa elävät taiteilijat haastoivat käsityötaitonsa ja synnyttivät kuvataidetta? The Revenant maksoi 135 miljoonaa dollaria, vaikka budjetti oli 60, joten en vannoisi, että tekijät tiesivät, mitä he ovat tekemässä. Halu tehdä vie pitkälle.

Leonardo DiCaprio ja Tom Hardy metsästävät majavia, kunnes karhu syö DiCaprion ja paskantaa hänet ulos. DiCaprio näyttää melko kuolleelta. Hardy joutuu kenkkuilemaan urakalla, jotta DiCaprion kostonhimo kohdistuisi häneen. Kyse ei ole tragediasta, jossa mies pettää ystävänsä, vaan Hardy vastustaa DiCapriota valmiiksi ja ehdottaa niskalaukausta heti onnettomuuden jälkeen.

Kahteen ja puoleen tuntiin teos venyy, koska hylätty DiCaprio ryömii eeppisissä maisemissa. Hän kokee shamanistisia houreita, joissa hän muistaa rakastelleensa inkkarin kanssa. Hän varmasti siis on harmonisten luonnonlapsien sielunveli, toisin kuin on Hardy, joka on rasisti, psykopaatti ja Skeletor. Kristinuskoon viitataan sen verran kuin on välttämätöntä 1800-luvulla. Ei DiCaprio selvin päin jumalia rukoile ja kosto elää, toisin kuin terveet kiesukset suosittelevat.

The Revenant perustuu tositarinaan, johon tutustuin jälkikäteen. En missään nimessä vaadi uskollisuutta faktoille, mutta sen sanon, etteivät ongelmat tositarinasta johdu. Se ensinnäkin sallisi kostoteeman käsittelyn kypsällä tavalla. The Revenant lisää tarinaan tarpeetonta provosointia mässäilläkseen negatiivisuudella. Pelaan tämän kortin: onpas lapsellista. Siansaksahourailut käskevät sieniä vetävän ituhipin kehittää hengellisen sanoman. Itseäni puhuttelee enemmän sen tyyppinen runoilu kuin "hedelmistään puu tunnetaan": se on ihan sama, mitä hourit olevasi, jos olet apina.

Kostoräyhä tapaa mennä läpi viihteenä. Jos kiihkeää apinameininkiä ei ehdi ajatella, sanoma on juuri se. The Revenant tarjoaa parhaan a-luokan kiihkeyttä ensimmäisen näytöksen aikana. Majavien metsästys on ison porukan projekti, jonka sotaisat intiaanit keskeyttävät. Kohuttu karhukohtaus on elokuvan taikaa: yhden katselukerran jälkeen en arvaile, miten se on tehty. Ohjaaja Alejandro G. Iñarritun edellinen työ Birdman koostuu "yhdestä otoksesta", eikä hän ole unohtanut, kuinka lumota näennäisen vaivattomilla pitkillä kohtauksilla. Vaikeita kuvausolosuhteita ja luonnonvalon käyttöä on syystäkin mainostettu. Jos leffa olisi taidegalleria, huokaisisin puolimatkassa, mutta katsoisin ajatuksen kanssa läpi loputkin maalaukset sumuisista, lumisista puista.

DiCaprio kärsii, juu. Muusta sakista en pitänyt. Hardy aukoo silmiä eksentrisesti ja saa hahmon vaikuttamaan laskelmoivalta, vaikka äijä tekee typeriä päätöksiä löysin perusteluin: lähinnä siksi, että hän tahtoo kotiin tilipussin kanssa. Vastapainoksi muutamat muut ovat partiolaisia. Kuka vartioisi DiCapriota, joka todennäköisesti kuolee? Hips hops no minäpä olen Narnian tarinoista karannut pullaposki, joten vapaaehtoisesti ja pyyteettömästi mä teen parhaani! Hahmot ovat tarkalleen yksiulotteisia. Hardy yrittää mennä syvemmälle - joten koin hänen näyttelevän yksiulotteista konnaa epäpätevästi. Suoritus istuisi kiihkoiluun. The Revenant on kokonaisuutena hyvin hidas elokuva, jonka jokaista tyylivalintaa ehtii märehtiä. En sentään nipota Agapio Racing Teamin dubbaamasta intiaanista, tai otoksesta, jossa DiCaprion arpi näyttää muovilta.

En voi aivan tyhmä olla. En tiennyt, että elokuvassa on tasan yksi keinotekoisesti valaistu luontokohtaus, mutta bongasin sen. En tiennyt tositarinasta mitään, mutta tuumin elokuvan aikana, että jos haavat ovat noin pahoja, kuoliota voisi hoitaa toukilla: toukkatemppu kuuluu tositarinaan, muttei elokuvaan. Sitä en ymmärtänyt, mitä leffa luulee saavuttavansa pultatessaan intiaaneja kaikkialle päähenkilön muistot mukaanlaskien. Eräät intiaanit tahtovat takaisin kaapatun naisen. Kuka sen kaappasi? Hardy? Ei sinnepäinkään. Ihan muut tyypit. Mitä he tässä tarinassa tekevät? Juurihan sanoin. Kidnappasivat satunnaisen inkkarin. Olisin kernaammin pysynyt DiCaprion iholla kuin seurannut Hardyä ja muita mänttejä yhtään ylimääräistä sekuntia.

"On se hyvä, että olet noin kaunis." Tuon misseille perinteisesti lausutun kohteliaisuuden voi osoittaa tälle leffalle, joka ei muuten kisaa käsikirjoitus-Oscarista. En ollut ainoa kriitikko, joka tirskui viimeisen ylilyönnin aikana.