Motörhead: Bad Magic
Motörheadin 22. studioalbumi Bad Magic nousi listakärkeen Suomen lisäksi Saksassa ja Itävallassa. Levy sai myyntiboostia Lemmy Kilmisterin terveysongelmista. Ikirokkarin päivän kunto on vaihdellut keikasta toiseen ja moni on jo heittämässä Lemmyn päälle kevyet mullat. Mitä vielä, Bad Magic rokkaa kuin viimeistä päivää - tai ehkä juuri siksi!
Parilla edellisellä levyllä Motörhead on testaillut muutamia bluespohjaisia fiilistelypaloja mutta tuoreella levyllä meno on kiireistä ja kipakkaa, parin ensimmäisen siivun kohdalla meininki on suorastaan hengästyttävää. Varsinkin Thunder & lightning jyrää aivan karmealla kiireellä. Antakaa nyt Lemmylle vähän armoa, jannut! Lemmyn lauluäänestä voi aistia sairastelun aiheuttamaa puristusta mutta soittopuoli toimii kuin kone ja viisuihin on löytynyt kunnon rähinää.
Edellämainitun Thunder & lightning -siivun lisäksi vanhojen ässäviisujen rinnalle on helppo ottaa keikkasettiin vaikka levyn avaava perinnetietoinen Victory or die ja reippaan vauhdikas Shoot out all of your lights. Devil tyrkyttää totutusta tuhdimpaa ja alavireisempää skebaa. Rolling Stones -coveri Sympathy for the devil jää vaisuksi. Myös pari loppupuolen siivua jäävät väistämättä jalkoihin, varsinkin puolislovari Till the end on puuduttavan laiska tekele.
Motörhead on lähtenyt 'soitellen sotaan'. Bändi on selvästi halunnut näyttää että tiedot Lemmyn kuolemasta ovat ennenaikaisia - rokkikukon värkeistä irtoaa vielä kunnon sohaisut. Lemmyn kunto on hauraampi mutta onneksi bändikamut nostavat tasoa ja lopputulos on silkkaa rähisevää ja hyväksi todistettua Motörheadia. Fanit eivät pety vaikka mukaan on jouduttu nostamaan pari laiskempaa jyräystä. Bad Magic pitää Motörheadin kirkkaasti elävien kirjoissa. Onnistuuko sama enää jatkossa, se jää nähtäväksi. Bändikamut eivät voi loputtomiin tasoittaa Lemmyn horjuvaa kuntoa.
Parilla edellisellä levyllä Motörhead on testaillut muutamia bluespohjaisia fiilistelypaloja mutta tuoreella levyllä meno on kiireistä ja kipakkaa, parin ensimmäisen siivun kohdalla meininki on suorastaan hengästyttävää. Varsinkin Thunder & lightning jyrää aivan karmealla kiireellä. Antakaa nyt Lemmylle vähän armoa, jannut! Lemmyn lauluäänestä voi aistia sairastelun aiheuttamaa puristusta mutta soittopuoli toimii kuin kone ja viisuihin on löytynyt kunnon rähinää.
Edellämainitun Thunder & lightning -siivun lisäksi vanhojen ässäviisujen rinnalle on helppo ottaa keikkasettiin vaikka levyn avaava perinnetietoinen Victory or die ja reippaan vauhdikas Shoot out all of your lights. Devil tyrkyttää totutusta tuhdimpaa ja alavireisempää skebaa. Rolling Stones -coveri Sympathy for the devil jää vaisuksi. Myös pari loppupuolen siivua jäävät väistämättä jalkoihin, varsinkin puolislovari Till the end on puuduttavan laiska tekele.
Motörhead on lähtenyt 'soitellen sotaan'. Bändi on selvästi halunnut näyttää että tiedot Lemmyn kuolemasta ovat ennenaikaisia - rokkikukon värkeistä irtoaa vielä kunnon sohaisut. Lemmyn kunto on hauraampi mutta onneksi bändikamut nostavat tasoa ja lopputulos on silkkaa rähisevää ja hyväksi todistettua Motörheadia. Fanit eivät pety vaikka mukaan on jouduttu nostamaan pari laiskempaa jyräystä. Bad Magic pitää Motörheadin kirkkaasti elävien kirjoissa. Onnistuuko sama enää jatkossa, se jää nähtäväksi. Bändikamut eivät voi loputtomiin tasoittaa Lemmyn horjuvaa kuntoa.
Keskustelut (1 viestiä)
Rekisteröitynyt 04.09.2011
15.09.2015 klo 10.01