Mission: Impossible - Rogue Nation
Ensi-ilta: | 31.07.2015 |
Genre: | Toiminta |
Ikäraja: | 12 |
Yhdysvaltain paras agenttijärjestö Impossible Mission Force (IMF) ei ole koskaan toiminut alustavastikaan. Töpseli vedetään seinästä, joten Simon Pegg ja Jeremy Renner siirtyvät CIA:n leipiin. Parhaan ymmärrykseni mukaan Cruisen hahmo Ethan Hunt on niin leipiintynyt petetyksi tulemiseen ja lavastuksiin IMF:n tai siihen kytkeytyvien tahojen toimesta, että hän ryhtyy lainsuojattomaksi vapaaehtoisesti. Vitut! Selvitän itse, kuka on se Dana Carveylta näyttävä kilpikonna, joka minua koijasi. Asetelmasta ei siirrytä suoraan seuraavaan toimintaskenaarioon, mutta Huntin tutkimukset tapahtuvat kohtausten välissä. Se rauhallinen vaihe, jossa perinteisesti tutustutaan päähenkilöön riippumatta siitä, onko elokuva jatko-osa, on omistettu Peggille, joka pelaa Haloa huvin vuoksi ja täten nauttii hahmonkehityksestä.
Pohdin joutessani Cruisen mielentilaa. Hän on motivoitunut viihdyttäjä, mutta hän on vältellyt vakavia rooleja ja tässä filmissä hän on puhdas stunttimies. Hulluimman hetken jälkeen Hunt näyttää poissaolevalta tarkoituksella, mutta kerta ei jää ainoaksi. Kuvaukset keskeytettiin keväällä, jotta huipennus voidaaan kirjoittaa uusiksi, joten on hilpeää nähdä kohtaus, jossa tärähtänyt sankari keksimällä keksii, että "nyt James Bondin on otettava Blofeldilta suihin", ja inttää, että se on ainoa mahdollisuus. Hunt on oikeassa ja kuolematon. Hän voi heittää kymmenen volttia autolla, mutta jos pahis kaatuu mopolla, se räjähtää kuin pommi. Hunt voi sukeltaa jättiläispesukoneeseen ja hakkeroida sen kovassa linkouksessa. Loppupuolella Huntia ylistetään kaikkien aikojen suurimmaksi legendaksi, koska sanoma on se, että viisikymppinen Cruise ei pysähdy.
Sean Harris osaa näytellä konnaa. Hän on uhkaavin Turtles sitten Slashin. Hänen paha järjestönsä on IMF:n korruptoitunut versio, mikä on hervoton väittämä, jos muistamme aiemmat elokuvat. Käytännössä tällä totisella miehellä on toimisto ja muutamia tusinakätyreitä. Porukka todistettavasti kykenee salamurhaan ja kidnappaukseen. Kaikki se villi kohellus, jolla järjestö yritetään pysäyttää, on sankareiden keksintöä. Roiston ainoa kyvykäs alainen on Rebecca Fergusonin näyttelemä kaksoisagentti, jolla Peggin tavoin on parikin luonteenpiirrettä. Hän auttaa roistoa, jotta hän oppisi roistosta lisää. Jos roisto pyytää haikaloja, joilla on päässä lasersäteitä, myös Ethan Hunt on valmis auttamaan päästäkseen lähemmäs roistoa. Hiih! Iih! Iii-hi-hiih... Aarhhh! Mölömöms.
Elämys se on tämäkin, totisesti. Parodiannälkä tyydyttyy. Logiikkavirheiden tai vaihtoehtoisesti kliseiden bongauksen ympärille voi rakentaa juomapelin. Ikkunasta näkyy Eiffelin torni? Keskustelu tapahtuu Big Benin vieressä? Eksoottista. Esimerkiksi oopperan kulisseihin sijoittuva salamurhayritys on sujuvaa viihdettä, vaikka kohtaus on tehty lukuisia kertoja ja paremmin. Lentokone- ja sukellusstuntti ovat eeppistä, omintakeista kamaa, piste, ne johtivat selkäydinorgasmeihin. Toivoin, että ohjaaja kunnioittaisi noita hetkiä hieman pidemmillä otoksilla - mutta ei nyt sentään ruikuteta.
Tykkäsitkö, kysyi poika näytöksen jälkeen. Joo, oli kyllä ihan kiva, vastasi tyttö. Jännittikö? Vähän silloin, kun Tom Cruise osallistui toimintakohtaukseen. Tässä oli vaihtoehtoinen neljän tähden arvostelu.
Keskustelut (3 viestiä)
02.08.2015 klo 15.00 12
Rekisteröitynyt 26.09.2007
02.08.2015 klo 21.28 5
04.08.2015 klo 08.32 4
Ihan ok pätkä oli. Pidin tästä enemmän kuin edellisestä osasta. Tässä oli vähemmän teknolaitteilla kikkailua kuin mitä Ghost Protocollista oli. Tarina nyt oli mitä oli. Mielestäni edelleen paras MI on MI 3.
Edellinen osa oli mielestäni hyvä. Sittenhän tämä elokuva on loistava.