Tuorein sisältö

CMX: Mesmeria

J.A. Kaunisto

17.03.2015 klo 17.56 | Luettu: 6106 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Allekirjoittanut humaltui CMX:n edellisestä albumista Seitsentahokas seuraavin sanankääntein; "Seitsentahokas on suoraviivaisempaa mutta samalla 'helpompaa' CMX:ää vuosikausiin. Bändissä on myös asennetta ja uhoa. Mammuttitautiin sokeutuva progehirviö on selätetty, tervetuloa takaisin kiukkuisempi ja ytimekkäämpi CMX". Bändi toi itsensä myös helposti lähestyttäväksi - ilman suoranaista perseennuolemista.

Joskus aika tekee tehtävänsä. Seitsentahokas on edelleen vimmainen ja suoraviivaisempi kuin proge-CMX mutta verrattuna tuoreimpaan albumiin Mesmeriaan, Seitsentahokas on selvästi "vaikeampi" tekele. Mesmeria on huomattavasti pyöreämpi ja pehmeämpi. Ehkä ei nyt suorastaan yleisöä kosiskeleleva mutta bändin soundissa on Herra Ylpön ja Ihmisten hyväksi kokemaa "reality-rokkia". Tosin Yrjänän lyriikat seilaavat edelleen omassa universumissaan. Laavaa on ehkä lähimpänä normilyriikoita. Laavaa on selkeä keihäänkärki ja radiosoittoon viritetty CMX-herkistely.

Kokonaisuutena Mesmeria on tasapainoinen, tunteellinen ja retrohenkinen. Bändi kaivaa muistumia omasta historiastaan ilman progressiivista painolastia - ja ilman ilmiselvää ärsyttämisen pakkoa. CMX kuulostaa vapautuneelta, kevyemmältä. Jo mainittu Herra Ylppö ja reality rock saavat rinnalleen myös Don Huonojen suuntaan kallistuvaa tunnelmaa. Surupusero on poissa ja ärräpäitä lasketellaan vain muutamassa siivussa. Älkää ymmärtäkö väärin, kyseessä on kuitenkin selkeästi rock-albumi. Hyberborea on kerroksellinen mutta samalla aktiivinen (ja sähköinen) rock-tuokio. Mystiikan ontologinen sydän riffittelee kolkosti hieman Alankomaisella otteella. Mestarirakentaja on kiekon virallinen ärräpää. Tuleen kirjoitettu on tehokkaasti potkivaa CMX:n ja Von Hertzen Brothersin ristisiitosta.

Mesmeriaan tarttuu kiinni. Tehokuuntelussa viisujen iskevyys ei osoita hiipumisen merkkejä aktiivisenkaan pyörityksen jälkeen. Ripaus valoa ja ilmavuutta antaa CMX:lle kunnolla liitopintaa. Yrjänän teksteihin kaipaisi yleisiä samaistumismalleja ja omakohtaisempaa arkeologiaa mutta eihän se sitten olisi enää CMX. Mesmerian näennäinen helppous avaa tien Troijan hevoselle - levyn tarttuvuus on omaa luokkaansa.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Cinderella - Tuhkimo... Big Game... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (1 viestiä)

juha82

15.01.2023 klo 09.16

3/5 arvosana tälle kiekolle. CMX todistaa että luotettava bändi on vaikka ei pääse parhaalle tasolle. Mesmeriassa on uusia tuulahduksia(musiikillisia tuulahduksia). Eipä levyltä erityisen montaa suurta lempparia löydy, mutta ihan varteenotettavia ralleja sen sijaan on. Aikalailla vois sannoo että suurin osa materiasta menee toisesta korvasta saman tien ohi.
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova