Chappie on väkivaltainen, tyly ja pirtsakka hömppäleffa, tai: jotakin klassikoiden RoboCop ja E.T. the Extra-Terrestrial väliltä. Ohjaaja Neill Blomkampia on toisinaan moitittu pinnallisista vertauskuvista. Tällä kertaa minä en ainakaan tajunnut mitään.

Insinööri on naputellut kotona vallankumouksellisen tekoälyn. Kun hän pöllii työpaikalta vioittuneen robottikehon, huumeveikot kidnappaavat hänet. Ei siinä sitten mitään. Tiedemies uhataan tappaa, joten hän kytkee robotin päälle ja sanoo, että moi, tulen huomenna katsomaan miten pärjäilette. Tekoäly aloittaa puhtaalta pöydältä. Edes kieltä ei ole ohjelmoitu valmiiksi. Chappieksi nimetty kulmikas kone käyttäytyy eleitä myöten kuin (apinoiden kasvattama, pusikosta löytynyt) ihmislapsi, vaikkei sillä pitäisi olla esimerkiksi tuntoaistia. Animaatiokuori ei pelasta Sharlto Copleyn kasvoja: näin miehen edessäni näyttelemässä robottia kuin pelleä lastenkutsuilla. Kuori itsessään on fotorealistinen, mutta pallopukujen mestaria Andy Serkisiä tulee ikävä. Vakuuttavin erikoistehoste on aina näyttelijä (tai: animaattori), joka löytää erikoista inhimillisyyttä oudosta roolista.

Naispuolinen psykopaatti paljastuu herkäksi, hoivaavaksi menninkäiseksi. Hän on mukana suunnittelemassa rikoksia, joissa robottia tarvitaan, mutta ei se häntä haittaa, kun tiedemies kieltää Chappieta osallistumasta. Chappie ilmeisesti imee ilmasta lakikirjan sisällön. Roistot joutuvat valehtelemaan, että rikokset ovat leikkiä. Psykoiskä yrittää karaista ottopojan, mutta robotin hakkaaminen paskaksi ei muuta sitä terminaattoriksi - kuka olisi arvannut? Elokuva on uskomattoman tyhmä. Liioittelu ei ole tarpeen: yli puolet yksityiskohdista ovat juhlavan epäloogisia. Puolivälissä olin vakuuttunut, että tekijät ovat unohtaneet, että Copley korvataan robotilla jälkituotannossa.

Ennen sielupäivitystä Chappie oli robottikyttä. Sellaiset ovat ajaneet rikolliset ahtaalle lähitulevaisuuden Johannesburgissa. Huge Jacked Man näyttelee raivohullua insinööriä, jonka mielestä siistimpää olisi panostaa ihmisten ohjaamiin ED-209-mukaelmiin. Huge on hervoton. Odotin koko ajan, että hän repii paidan pois ja karjuu kattoa kohti, kun ketuttaa. Hänellä on meneillään ihan oma superkonnajuoni. Nerojen mystiikkaa pyritään yleensä korostamaan, mutta Huge ja Chappien luoja eivät saa edes omia huoneita, vaan he työskentelevät puhelinmyyntifirmalta näyttävällä toimistolla ahtaissa karsinoissa. Koin tällaiset pienetkin asiat huvittavina: vitsi olisi sama, jos kehonrakentaja ajelisi golfautolla polvet kiinni leuassa.

Yhden tähden tieteiselokuva ottaa itsensä kuolemanvakavasti toisinaan, mutta spedeilee tarkoituksella yhtä usein, joten tuomitsen sen absurdiksi komediaksi. Poliisejakin hymyilyttää, kun Huge yrittää myydä kaupunkikäyttöön lentävän panssarivaunun konekivääreillä ja rypälepommeilla. Chappien persoonallisuus poukkoilee, mutta varsinkin silloin kun robotti imitoi jou-män-gangstereita, leffa on hauska hallitusti. Leffa on kaunis katastrofi. Yritin mielelläni ymmärtää. Monet yksityiskohdat ovat tuttuja, mutta usein merkitykset kääntyvät nurinkurin muuten vaan. Tällä kertaa tappajarobottiarmeija on myönteinen asia. Peltikasa on taas kerran "ihmisiä inhimillisempi", joten sanoma on ilmeisesti se, että ihmiset pitäisi korvata koneilla, koska konetta ei voi tyystin pilata huonolla kasvatuksella. Blomkamp oksentaa hattuun, josta kliseitä vedellään ja jatkaa vetelyä.

Kuten Wachowskin sisarukset ja M. Night Shyamalan, Blomkamp on persoonallinen ja motivoitunut kertoja, joka osaa häikäistä komealla pinnalla. Chappien roistoperheen ns. näyttelijät ovat pahamaineisia räppäreitä, joilla on silmissä ehtaa hullunkiiltoa, jota Huge puolestaan simuloi. Tässä on liukastetta tarpeeksi, jotta elokuvan katsoo mielellään, mutta kun yksiulotteisten hahmojen ainoakin ulottuvuus on epälooginen, koin fantasiaan heittäytymisen hankalaksi. Tavallaan pidin nimihenkilöstä, mutta jos Chappie olisi muutakin kuin imitaattori, joka vaihtaa persoonallisuutta ja älykkyysosamäärää kuin paitaa, olisin saattanut olla mukana sydämellä ja puhuisin nyt riemastuttavasta kulttikalkkunasta.