Delain: Human Contradiction
Hollantilainen Delain on ex-Within Temptation -kosketinsoittaja Martijn Westerholtin jo vuonna 2002 perustuma sinfonisen metallin orkesteri. Martijnin veli Robert on yhä Within Temptationin jäsen - Martijn joutui jättämään bändin juuri suuren menestyksen kynnyksellä. Delain ei ole sinfonisen paisuttelun saralla yhtä pulleanpyöreä tekele kuin Within Temptation - Delainissa on reilumpi annos Evanescencen kaunosieluisuutta. Mutta, myös suuri annos Abba-metallia.
Delainin vokalisti Charlotte Wessels on mainio tuttavuus. Wesselsin ulosannista on löytävinään Anette Olzonin pophenkisiä sävyjä mutta Charlotten tunteellinen puristus on värikylläisempää. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Marco Hietala vierailee karjumassa muutamat tehokkaat kertstit Nightwishin patentoimalla tyylillä.
Delainista on vaikea sanoa mitään negatiivista - bändi on ammattitaitoinen ja viisuissa on ideaa enemmän kuin monessa genrensä kevytmetallisteista/sinfoniapaisuttelijoista. Miellyttävänä seikkana Delain ei vaikuta niin rahalla kuorrutetulta kuin vaikkapa Within Temptation ja Evanescence. Delain on jollain lailla inhimillisempi. Mutta, viisuissa on tehoa kuin hittilistoilla viihtyvillä "isoveljillään". Mainiolla popkertsillä etenevä Starlight tuo mieleen Amaranthen ja Hietalan vokaaliavulla etenevä Your body is battleground on sinfonisen pullistelun osalta kiekon avainteoksia. Myös Sing to me on suoranainen isku vasten mielihyvänappulaa...ja Hietalan vokaaleissa on toivottua munaa.
My masquerade on suorastaan pakahduttavan kaunis ja kertosäkeessä on jälleen Abba-metallin pehmeyttä ja tarttuvuutta. Ehkä kiekon tehokkain korvakarkki löytyy kuitenkin Tell me, mechanist -kappaleen kohdalta - terävän riffittelyn lisäksi viisusta löytää hengästyttävän vahvaa tunnelmaa ja toimivaa örinävokaalia.
Delain on tukevampi tapaus kuin vaikkapa nykypäivän kuosissa operoiva Lacuna Coil mutta Amaranthen kanssa Delain on lähes samalla viivalla. Jos haluat nauttia poppimetallisi tukevammalla sinfonisella mausteella, Delain on mainio vaihtoehto. Delainille toivoisi suurempaa menestystä, bändi on muodollisesti täysin pätevä.
Delainin vokalisti Charlotte Wessels on mainio tuttavuus. Wesselsin ulosannista on löytävinään Anette Olzonin pophenkisiä sävyjä mutta Charlotten tunteellinen puristus on värikylläisempää. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Marco Hietala vierailee karjumassa muutamat tehokkaat kertstit Nightwishin patentoimalla tyylillä.
Delainista on vaikea sanoa mitään negatiivista - bändi on ammattitaitoinen ja viisuissa on ideaa enemmän kuin monessa genrensä kevytmetallisteista/sinfoniapaisuttelijoista. Miellyttävänä seikkana Delain ei vaikuta niin rahalla kuorrutetulta kuin vaikkapa Within Temptation ja Evanescence. Delain on jollain lailla inhimillisempi. Mutta, viisuissa on tehoa kuin hittilistoilla viihtyvillä "isoveljillään". Mainiolla popkertsillä etenevä Starlight tuo mieleen Amaranthen ja Hietalan vokaaliavulla etenevä Your body is battleground on sinfonisen pullistelun osalta kiekon avainteoksia. Myös Sing to me on suoranainen isku vasten mielihyvänappulaa...ja Hietalan vokaaleissa on toivottua munaa.
My masquerade on suorastaan pakahduttavan kaunis ja kertosäkeessä on jälleen Abba-metallin pehmeyttä ja tarttuvuutta. Ehkä kiekon tehokkain korvakarkki löytyy kuitenkin Tell me, mechanist -kappaleen kohdalta - terävän riffittelyn lisäksi viisusta löytää hengästyttävän vahvaa tunnelmaa ja toimivaa örinävokaalia.
Delain on tukevampi tapaus kuin vaikkapa nykypäivän kuosissa operoiva Lacuna Coil mutta Amaranthen kanssa Delain on lähes samalla viivalla. Jos haluat nauttia poppimetallisi tukevammalla sinfonisella mausteella, Delain on mainio vaihtoehto. Delainille toivoisi suurempaa menestystä, bändi on muodollisesti täysin pätevä.
Keskustelut (1 viestiä)
Rekisteröitynyt 22.11.2009
19.04.2014 klo 18.03