Helloween yltää albumien määrässä yli 10. kiekon. Bändi työsti viimeksi jatkoa Keeper Of The Seven Keys-klassikkoputkeen. Helloween vuonna 2007 riffittelee enemmän perinteisemmän hevanderin suuntaan. Powerlaukka on edelleen mallikasta, mutta mukana on syntikkaa ja teatraalisen metallin nostatusta. Andi Derisin kiljuminen tuo monessa käänteessä mieleen Judas Priestin. Kill It-viisussa tunnelma on kuin Judas Priest ja Helloween olisivat intoutuneet Nightwishin jalanjäljille. Tosin heti seuraavassa The Saints-vedossa tiskiin tarjoillaan power-metallin sädehtivä raakatimantti, lähtee lapasesta ja viheltää perään.

As Long As I Fall kuulostaa taas rajusti Sonata Arcticalta. Helloween on saanut ilmaisuunsa lisää palikoita ja 2000-luvun pelivälineitä. Poweria on pelissä riittävästi vaikka pianoa ja muita orkesterisoittimia käytetään surutta. Paint A New World -tyyliset ravihetket eivät jätä aihetta loanheitolle. Helloween heiluttaa edelleen power-metallin lippua pää pystyssä.

Gambling With The Devil ei kamppaile Keeper Of The Seven Keys-levyjen kanssa mutta laajennettu heavyskaala toimii ja viihdyttää. Soundit turboahdetaan viimeiseen pisaraan ja soittopuolella meno yltää hurraa-huutoihin. Andi Derisin korkealle kohoava falsetti aiheuttaa muutamassa kohdassa pientä närästystä, kokonaisuus hengittää kuitenkin ylpeänä. Varsinkin syntikkasoundeihin on löydetty muhkeita asetuksia. Vaikka kosketinosasto puhuu suurella suulla, skebaosasto ei jää jalkoihin. Helloweenin perinteisempi jyrä viihdyttää vaikka allekirjoittaneelle nopeampi power-pommitus tuottaa parhaat ilonhetket. Albumi on pirteä, synkistelylle laitetaan stoppi. Melodiapuolella Helloweenin ideasampo ei osoita ehtymisen merkkejä. Albumi on yllättävän kova ja uusia tuulia haisteleva kurpitsapartion täsmäisku.