Älä kerjää korvatillikkaa. Keltaiset kätyrihahmot eivät olleet paras juttu elokuvassa Itse ilkimys.

Ilman niitä leffa olisi yhä herttainen kertomus superkonnasta, joka oppii olemaan isä kolmelle orpotytölle. Kätyrit olivat ongelmanratkontaa. Hyväntuulisten vekkulien kikatus oli tarttuvaista. Jos tarina oli vaarassa laahata tai haiskahtaa kuluneelta, kätyrit mekastivat lujempaa - vilkaise tänne katsoja, heh heh! Eräässä mainiossa kohtauksessa ilkimys suostuu antamaan tytöille hyvänyön pusut. Tunteelliset, viattomat, aseksuaaliset kätyrit ilmestyvät paikalle toivoen saavansa vastaavaa huomiota. Ne eivät kuulu kohtaukseen, mutta ne velvollisuudentuntoisesti pitävät elokuvan tasaisen hauskana.

Kätyrit ikävä kyllä ovat jatko-osan Itse ilkimys 2 (Despicable Me 2) paras puoli. Teoriassa kakkonen mukailee menestysreseptiä. Jälleen ilkimys eli Gru nahistelee toisen superkonnan kanssa ja hoitaa ihmissuhteitaan. Lapsia hänellä on. Pitäisi saada muija. Hän suhtautuu hameväkeen vihamielisesti, mutta ehkä hän lämpenee, kun hänet ns. pakotetaan yhteistyöhön superkonnia vastustavan järjestön agentin Lucyn kanssa. Gru yritti varastaa kuun, joten nyt hänen on sovitettava pahat tekonsa, eikö niin? Juu kun ei. Gru lähtee huvikseen mukaan, kun häntä pyydetään. Jatko-osa ei alusta, perustele tai ansaitse käänteitään. Kohtausten riimittely ("mitä tapahtuu alussa, se on tärkeää lopussa") on erityisen väkinäistä. Esimerkiksi se, että kaksi hahmoa käyttävät huulipuna-sähköshokki-lamautinta kahdessa eri vaiheessa elokuvaa lausuen saman repliikin, on ihan vain toistoa. Kohtaukset eivät liity toisiinsa.

Hyi että sitä akkaa. Makeutusaineesta ja itserakkaudesta tehty Kristen Wiig pilasi komediat Paul ja Morsiusneidot. Vaikka katsoin suomeksi dubatun version tästä teoksesta, epäilen vahvasti, että Lucy perustuu Wiigin eli alkuperäisen ääninäyttelijän maneereihin. Superlehmä tarttuu tarinaan sarvin ja sorkin selvittyään sekunneista, joiden ajan tällaiset tarkoituksella ärsyttävät ja yksiulotteiset sivuhahmot vielä toimivat. Lucy ruuvataan väkivalloin Grun suurperheeseen. Romanssissa ei ole puolikasta sievää sekuntia, eikä ämmä tee mitään tyttöjen kanssa, mutta eroon hänestä ei päästä.

Uuden pahiksen El Machon väitetään olevan paha, teatraalinen teräsmies, mutta sitten hän onkin vain hassun näköinen. El Machon yhdentekevät juonet estääkseen Gru ja Lucy vierailevat kahvilassa. Sitten he vierailevat ravintolassa. Sitten he vierailevat ravintolassa. Sitten he vierailevat ravintolassa. Ensimmäinen osa ampui komeasti yli superkonnia parodioidessaan ja teki vaikutuksen osatessaan rauhoittua. Jatko-osa on hyvin vaisu. Pixarin lässähdyksen Urhean tavoin Itse ilkimys 2 ei ole täysiverinen animaatio käsikirjoituksen tasolla. Lukuisat kohtaukset (varsinkin ravintolakohtaus ja ravintolakohtaus ja ehkäpä myös ravintolakohtaus) toimisivat paremmin tavallisessa elokuvassa, jossa jokainen stuntti vaatii vaivannäköä.

Se oli suloista satua, kun kuun varastaneelle miehelle tuli tarve ehtiä poloisten orpojen näytelmään. Sano sinä, mitä on se, kun ravintoloissa vieraillut mies päätyy lopuksi paisuneeseen riehumiskohtaukseen, jossa mitätöidään sekin vähä, mitä elokuvassa on tapahtunut. Lopetus - tai koko juoni - on vähemmän iskevä kuin ensimmäisen osan irtovitsi, jossa yksi kätyreistä muuttui painottomaksi. Kätyrit eivät Grun kuvioita tällä kertaa pelasta, sillä ne eivät useinkaan ole läsnä. Niillä on oma sivujuoni, joka on yhtä tärkeä kuin muutkin tapahtumat, tai käytännössä: kohellusta ja jokellusta. Olin nähnyt useimmat hyvistä kätyrivitseistä jo etukäteen, vaikka luulin pyrkineeni välttämään juonipaljastuksia. Lähde seikkailemaan YouTubeen, jos tahdot nähdä 3/4 kohtauksista, joiden vuoksi kriitikko antoi kaksi tähteä eikä vähempää.

3D-versio on todennäköisesti villimpi ja viihdyttävämpi kuin arvosteltu 2D-versio. 2D-version masentavuutta korostavat lukuisat vihjeet siitä, että tapahtumien on tarkoitus pullahtaa katsojaa kohti kuten edellisessä osassa, jonka hankin kotiin 3D-demoksi.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa