Teräsmies on amerikkalaisista sotajeesuksista tunnetuin ja usein turhauttavin. Onko mahdollista kannustaa kaikkivoipaa maailmanpoliisia, jolla on kyky tuhota koko planeetta, mutta joka on liian tyhmä pitääkseen kurissa kotirintaman korporaatiot? Tulen hyvälle tuulelle 70-luvun lapsekkaasta hömppäleffasta ja sarjakuvista, joissa Batman leipoo Teräsmiestä lättyyn, joten en pidä hahmoa hyödyttömänä tampiona. Ja toki kaiken voi tehdä hyvin. Man of Steel juhlii hahmon amerikkalaisuutta, jeesusmaisuutta, ylitseampuvuutta ja tavallaan typeryyttäkin naama pokerilla.

Ratsasta lohikäärmeellä jos tahdot pelastaa taikaesineen The Matrixin ihmisviljelmästä ennen kuin planeetta räjähtää!!! Näin alkaa Zack Snyderin ohjaama versio Teräsmiehen syntytarinasta. Sitten elokuva rauhoittuu hetkeksi, jos tieteisfantasian ankkuroimista arkitodellisuuteen ja suuronnettomuuksia voidaan kutsua rauhoittumiseksi.

Henry Cavill näyttelee Clark Kentiä. Clark ei ole vielä Teräsmies, vaan itseään etsivä karvainen karpaasikulkuri. Toisinaan hän muistelee lapsuuttaan. Kun hänen ylivertaiset kykynsä alkoivat aktivoitua, hän tunsi olevansa hyvin yksin. Samaistuin. Tai no en, mutta lapsuuskohtaukset peilautuivat vasten arvauksiani siitä, minkälaista Jeesuksen elämä oli Jeesukselle itselleen, ja olisi kivaa tuntea kaltaiseni avaruusolento, joka ymmärtää mitä tarkoitan.

Nämä vaiheet kiitävät ohi. Onko kerronta tehokasta vai jopa kiusallisen hätäistä, siitä voidaan riidellä. Leffa on "kiusallisempi" kuin saman kirjoittajan Batman Begins, josta opin pitämään vasta kun ymmärsin kuinka tehokas informaatiotulva on. Man of Steel tarjoaa lopuksi tehostepornoa pitkän kaavan mukaan. Toisin kuin puuduttavan Transformers-saastan aikana, upposin tunnelmiin ja jännitin loppuun saakka. Sato on rikas, joten en kritisoi kylvöä.

Yksi repliikki sytytti rakkauteni elokuvaa kohtaan. Se tulee, kun Teräsmies mätkii viimeisiä lajitovereitaan Kryptonista. Kelmit yrittävät valloittaa maapallon. Eräs konnista huikkaa, että Teräsmies tulee häviämään, koska Teris on kehittänyt moraalin ja se on huonoa evoluutiota. Roisto on tietenkin väärässä, koska hän on roisto. Siksi repliikki on mahtava - ja toki myös kylvöstä johtuen:

Uskonnollinen symboliikka on vahvasti läsnä. En tosin tiedä, onko se "symboliikkaa" vai vitsi, kun Teräsmies käy kirkossa miettimässä pitäisikö hänen uhrata itsensä ihmiskunnan puolesta. Toinen selkeä teema on se, että kaikki kryptonlaiset (paitsi Teräsmies) on kasvatettu geenimanipulaation avulla tiettyihin tehtäviin (mm. sotilaiksi). Tämä saattoi olla syynä heidän sivilisaationsa rappeutumiseen ja romahtamiseen, sanoo elokuva suoraan.

Kun roisto ylpeilee "evoluutiolla" (hän puhuu lähinnä filosofiastaan), tämä ei tarkoita sitä, että elokuva kannattaisi kreationismia. Sitä tämä tarkoittaa, että taistelu ihmiskunnan kohtalosta käydään kahden osapuolen välillä. Rakastavat ottovanhemmat ovat kasvattaneet Teräsmiehen uskomaan siihen, että elämällä on merkitys. Vastustajat on tieteen keinoin jalostettu tietämään, mikä on tehokkain toimintatapa. Tämä on tieteisfiktiota, joka varoittaa (tieteen) kylmästä logiikasta antaen arvoa inhimillisyydelle. Jos tapaat odottaa tieteistoimintaelokuvilta vieläkin syvällisempää sisältöä, tykkäät varmasti myös takoa sukuelimiäsi remmillä. Kivuliasta mutta sallittua.

Toiminta ei ole poikkeuksellisen mielikuvituksellista, mutta se on poikkeuksellisen näyttävää ja vimmaista, eikä se takuulla lopu kesken. Äijät lyövät toisensa talojen läpi! Pahisten helvetinkoneet posottavat! Kaupunki murenee. Snyder panostaa tällä kertaa karheaan näennäisrealismiin. Hän on ristiriitojen mestari. 300 on koomisen paisuteltu näkemys historiallisesta tarinasta, joka toimii paremmin legendana kuin historiana. Legenda suojelijoista on villisti säkenöivä kiiltokuvafantasia, jonka eläinhahmot ovat realistisempia kuin useimmissa muissa animaatioissa. Teräsmies on naurettava hahmo, mutta Snyder ei naura, vaan laittaa aiheensa kehyksiin, jotka tuovat parhaiten sen avut esille. Ja vielä: Snyderin heikoin leffa on Sucker Punch, joka kertoo pilipalimeiningistä ja näyttää pilipalimeiningiltä.

Tätä Teräsmiestä en solvaa. Hän on kiinnostava. Hänen kansansa epäonnistui kaikessa. Hän on kokematon. Hän aiheuttaa tuhoa suuremman hyvän tähden. Yön ritari esitti, että Jokeri on vastustaja, jota lepakkopuvussa pelleilevä sankari kerjäsi. Seuraavalla Man of Steelillä on vastaavanlainen tilaisuus esitellä Lex Luthor, jolla on karismaa ja asiaa kuin Timo Soinilla: Teräsmiehestä ei toistaiseksi ole ollut kuin haittaa, se on tavallaan totta. Olen kiinnostunut Luthorista! Edistystä.

Man of Steel on monella tapaa lähempänä eeppisiä katastrofielokuvia kuin hupsuja ja muovisia Marvel-elokuvia, tai edeltäjiään, joista romantiikkaakin löytyi. Näyttelijät ovat vakavissaan ja suorituksissa on tunnetta, niin ohikiitäviä kuin hiljaiset hetket ovatkin. Hauskoja tai romanttisia eivät ole nykypäivän romanttiset komediatkaan, joten kaikkea en vaadi.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa