Tuorein sisältö

Apulanta: Kaikki Kolmesta Pahasta

J.A. Kaunisto

18.03.2012 klo 22.54 | Luettu: 19720 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Apulannan uutta Kaikki Kolmesta Pahasta -albumia on arvioissa hehkutettu jopa bändin uran parhaaksi. Apulannan ura levyttävänä orkesterina alkoi jo 90-luvun puolessa välissä ja on hieman hämmentävää ajatella punk rockilla operoivan yhtyeen saavuttavan huippunsa 11. studioalbumin kohdalla. Kuin vertaisi keskenään Ramonesin debyyttikiekkoa ja vaikkapa vuonna 1989 ilmestynyttä Brain Drain -albumia - kumpi albumeista on merkittävämpi punkin kannalta! Tietenkin kasvaminen ja luonnollinen kehitys on suotavaa myös pitkän uran rock-kukkojen parissa, joten Apulannan tuoreinta on mielekästä vertailla vaikkapa yhtyeen 2000-luvun tuotoksiin. Tuossa vertailussa Kaikki Kolmesta Pahasta menestyy mainiosti, tosin Apulanta on todellä lähellä ampua itseään kohtalokkaasti jalkaan.

Nimittäin Apulanta on tehnyt teema-albumin. Kun teemaksi on vielä valikoitunut ero ja sen aiheuttama katkeruus, liikutaan monen vaaran vyöhykkeellä. Kun artisti purkaa pahaa oloaan (tai toisaalta erityisen hyvää fiilistään) populaaritaiteeksi, on vaikea ylläpitää edes jonkinlaista objektiivista kokonaisnäkemystä syntyvän materiaalin mielekkyyteen. Aihe on artistille/kirjoittajalle tärkeä, jolloin paperille saattaa tarttua ratkaisuja, jotka eivät kestä aikaa ja kriittistä tarkastelua. Erolevy saattaa olla parhaimmillaan todella vimmainen ja antoisa kokemus. Apulannan kohdalla mennään kuitenkin toiseen ääripäähän eli katkeruuden ja alakulon asteikolle. Lyriikat ovat paikoin kuulijalle raskas taakka. Erokokemuksen matalapaine lyö leimaa myös musiikkiin. Apulannan tuoreinta voikin ehdoitta suositella eroahdistuksen puristuksessa painiskelevien itku/kiukku -ja unikaveriksi.

Tietyllä tavalla albumin avaava reipas punkitus Zombeja! huijaa kuulijaa 6-0. Nimittäin rouhean rehevä punkitus jää albumilla yhden viisun ihmeeksi, jos huomioon ei oteta mainiota Vääryyttä-biisiä. Vääryyttä on juuri sitä, mitä parhaimmillaan syntyy eroahdistuksen energian tehokkaasta hyödyntämisestä rock-musiikin polttoaineena ("vääryyttä perkele, minähän olen uhri tässä, anteeksi en antaa voi koskaan, enkä tahdokaan"). Jos Vääryyttä on mainio esimerkki räväkästä "vitun kusipää" -asenteesta, Ihme osoittaa toinen ääripään sudenkuopat. Ihme on "katkera, vanha ja yksin". T. Wirtanen vuodattaa itsesäälin käristämää alakuloa niin että pahaa tekee.

Paaso menee katkeruudessa vihan asteelle, tosin viisua koristellaan mahtipontisella torviosastolla - muuten edessä olisi suoranaista haudankaivuuta. Nimet ja päivämäärät onnistuu kiteyttämään asian huomattavasti tehokkaammin, samalla otteessa on kunnon silmille räkivää asennetta. PMMP-Miran kanssa hymistelty Paju on kuulijasta riippuen joko herkistävä toiveikkuuden ylistys tai kestämätön itsepetos - allekirjoittanut asettuu jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen. Viisusta jää fiilis, että erokatkeruuden kronologisen biisitulkinnan päätteeksi on pakko saada jotain positiivista ja sovittelevaa.

Apulannan tuorein albumi saa kuitenkin voimaa vastakohtien yhteentörmäyksistä. Apulanta-mittarilla arvioituna levy asettuu "ihan ok" -tason yläpuolelle. Albumin tehosiivut ovat yksinkertaisesti vetoavan tehokkaita. Zombeja!, Aggressio, Pihtiote, Toinen henki ja Irinalle paremmin sopiva herkistely Yksinkertainen ovat timantteja Apulannan mittavassa tuotannossa. Osa eroahdistuksen sumentamista viisuista olisi paremmin sopinut vaikka T.Wirtasen soololle, sillä alakuloinen ruikuttaminen menee jo liian pitkälle. Vääryyttä-siivun vahvistamana levylle voi kuitenkin povata menestyksekästä tulevaisuutta erolevyjen klassikkona. Apulanta onnistuu osuvasti tavoittamaan rakkauden kääntöpuolesta tunteita, jotka ovat yleismaailmallisia. Levyn kylkeen voi melkeinpä liittää tarran "auttaa testatusti sydänsuruihin ja eroahdistukseen".

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Salakuljettaja... Red State... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (8 viestiä)

Artjuhin

19.03.2012 klo 13.06

Taidat antaa arvosanat ihan provosoidaksesi. Sen verran monta kertaa olet saanut palautetta kolmesta ja puolesta tähdestä. Ja oikeutetusti, kun 95% arvostelemistasi levyistä saa em. arvosanan. Tai ehkä olet vain niin harmaa kriitikko ja kyvytön muuhun kuin asioiden sanalliseen pyörittelyyn?
lainaa
Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

19.03.2012 klo 17.33

Artjuhin kirjoitti:
Taidat antaa arvosanat ihan provosoidaksesi. Sen verran monta kertaa olet saanut palautetta kolmesta ja puolesta tähdestä. Ja oikeutetusti, kun 95% arvostelemistasi levyistä saa em. arvosanan. Tai ehkä olet vain niin harmaa kriitikko ja kyvytön muuhun kuin asioiden sanalliseen pyörittelyyn?


Tätä kummallista kolmen ja puolen tähden itkua on näkynyt nyt niin moneen otteeseen, että teinpä pikaisen tietokantakyselyn. Viimeisessä 50:ssä herra Kauniston arvostelussa arvosanana on komeillut tuo 3.5 tähteä 17 kappaleessa. Näin kovin vakuuttavan kuuloinen, tietenkin täysin hatusta revitty 95% on yhtäkkiä 34%.

Vielä kun huomioidaan, että kyseessä on aika keskiverto arvosana, ja että keskivertoa kamaa tuppaa olemaan aika paljon, on tämäkin itkunaihe ihan puhtaasti kummallinen. Ja jos ihmiset oikeasti ovat provosoitumassa siitä, että jokin arvosana esiintyy useammin kuin toiset, niin olisikohan vika provosoitumisen vaatimuksissa, ei niinkään arvosteluissa... Elämän pienet itkut?
Muokannut: Rams 19.03.2012 klo 17.42 lainaa
teuro

20.03.2012 klo 08.55

itse heittäisin kyseisen platan läpikuunneltua neljättä kertaa niin pisteitä 1½ viidestä ...oli pettymys täyttä kuraa ainoastaan jo viime vuodella kuultu Vääryyttä!!1! pelastaa tämän tilanteen nollalta pisteeltä viidestä...
lainaa
Lichi

Rekisteröitynyt 04.09.2011

20.03.2012 klo 12.39

teuro kirjoitti:
itse heittäisin kyseisen platan läpikuunneltua neljättä kertaa niin pisteitä 1½ viidestä ...oli pettymys täyttä kuraa ainoastaan jo viime vuodella kuultu Vääryyttä!!1! pelastaa tämän tilanteen nollalta pisteeltä viidestä...


Onhan toi Zombeja! kanssa hyvä. Yksi parhaita suomenkielisiä levytyksiä eittämättä tämä vuonna. 1½' on aivan alakanttiin, jos miettii, että tämä on kuitenkin parempi kuin 95% siitä mitä julkaistaan ja Zombeja! on yksi parhaita biisejä, joita radiossa soi tällä hetkellä(jos ei lasketa Radio Rockkia). Ei ehkä yhtä hyvä, kuin Hiekka tai Kiila, mutta silti laadakasta kuunneltavaa. ****
lainaa
Artjuhin

24.03.2012 klo 02.06

Rams kirjoitti:
Artjuhin kirjoitti:
Taidat antaa arvosanat ihan provosoidaksesi. Sen verran monta kertaa olet saanut palautetta kolmesta ja puolesta tähdestä. Ja oikeutetusti, kun 95% arvostelemistasi levyistä saa em. arvosanan. Tai ehkä olet vain niin harmaa kriitikko ja kyvytön muuhun kuin asioiden sanalliseen pyörittelyyn?


Tätä kummallista kolmen ja puolen tähden itkua on näkynyt nyt niin moneen otteeseen, että teinpä pikaisen tietokantakyselyn. Viimeisessä 50:ssä herra Kauniston arvostelussa arvosanana on komeillut tuo 3.5 tähteä 17 kappaleessa. Näin kovin vakuuttavan kuuloinen, tietenkin täysin hatusta revitty 95% on yhtäkkiä 34%.


Annahan vielä mediaani kaikille Kauniston arvosteluille. Mitä arvosanaa hän on antanut eniten vaikka viimeisen 50 arvostelun aikana (tämän me tiedämme jo) ja sitten kaikissa arvioissaan (tämänkin me tiedämme). Jos eri arvosanoja on tässä tapauksessa 11 (0 - 0,5 - 1 - 1,5 - 2 - 2,5 - 3 - 3,5 - 4 - 4,5 - 5), on tuo 34% aika hemmetin iso osuma, hä?
lainaa
Artjuhin

24.03.2012 klo 12.16

Tarkoitin tietenkin moodia enkä mediaania.
lainaa
Präpäm

25.03.2012 klo 00.48

Mielivaltaisesti valitusti 23 viimeisimmässä miehen arviossa esiintyvät seuraavat pisteytykset:

2 tähteä = 1 arvio
2,5 tähteä = 1 arvio
3 tähteä = 12 arviota
3,5 tähteä = 7 arviota
4 tähteä = 2 arviota
lainaa
keijo

25.03.2012 klo 09.39

arvostelusta en pahaa sanottavaa keksi... imo arvostelu on hyvä jos ymmärtää mitä sen kirjoittaja on yrittäny kertoa :D esim. jari tapani peltosen arvosteluja en enää viitsi edes lukea kun ainakaan meikän kana-aivot ei ymmärrä puoltakaan mitä herra yrittää sanoa...
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova