Lollipop Chainsaw
Arvioitu: | Xbox 360 |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Grasshopper Manufacture |
Julkaisija: | Warner Bros. Interactive Entertainment |
Julkaisupäivä: | 15.06.2012 |
Pelin kotisivut |
Zombeja pervoille
Aikojen saatossa on nähty kymmeniä, ellei jopa satoja erilaisia pelejä, joiden toiminta on rakennettu zombien ympärille. Vuodesta toiseen nämä elävät kuolleet ovat jaksaneet ihmisiä kiinnostaa. Viime vuosikymmenellä Tamsoft keksi kuinka pelaajan silmää hemmotellaan ja julkaisi The OneChanbara -pelisarjan hack and slash -peligenreen. Peleissä kevyesti pukeutuneet bikinimisukat kaatoivat miekoin zombilaumoja. OneChanbarat keräsivät huomiota ideansa puolesta, mutta huonon toteutuksensa takia jäivät pölyttymään kauppojen hyllyille.
Pelisuunnittelija Goichi "Suda51" Suda on tunnettu omaperäisistä peleistään. Hänen teostensa joukkoon kuuluu niinkin omaperäisiä tapauksia kuten Killer7 ja No More Heroes. Tälläkään kertaa ei kaveri lähde ihan perusreitille, vaan lainaa hieman The OneChanbara –pelisarjasta ja päälle ripottelee kasan hulluja ideoita.
Pelissä ohjataan 18-vuotispäiviään viettävää Juliet Starlingia. Juliet on varsin kevyesti pukeutuva cheerleader ja hänen suurimpiin paheisiinsa kuuluvat tikkukaramellit. Juhlapäivä lähtee käyntiin mitä surkeimmalla tavalla, kun aamutoimet hieman venähtävät ja hän lähtee myöhässä koululle (San Romero High School) tapaamaan poikaystäväänsä Nickiä. Matkalla paljastuukin, että zombit ovat vallanneet koulun. Onneksemme zombit eivät tuota ongelmaa , koska Juliet on zombienmetsästäjä, jonka vakivarustukseen kuuluu sydämin koristeltu moottorisaha. Alun tiimellyksessä poikaystävä Nick menettää vartalonsa zombin purtua häntä, minkä seurauksena miekkosesta tulee hassuja kommentteja huuteleva irtopää Julietin matkaan.
Lähtöasetelma on mitä mielenkiintoisin maailman pelastamiseen zombien käsistä ja kun siihen vielä ripotellaan pitkin peliä mitä hauskempia yksityiskohtia ja alapäähuumoria, on makea sekametelisoppa valmis. Rohkea huumori muodostuu pelin selkärangaksi ja tekee pelistä omalaatuisen. Huumori joko uppoaa pelaajaan täysin, tai ei sitten lainkaan.
Pelin kuorrutukseen kuuluvat myös mitä hilpeimmät minipelit. Näistä erityisesti mieleen jäi leikkuupuimuriajelu, jossa piti puida hengiltä satoja zombeja "You Spin Me Round" –kappaleen soidessa taustalla. Veri lentää ja hauskaa on, kuten myös monessa muussa minipelissä.
Musiikkipuoli on mahtavassa kunnossa. Soundtrackiin on mahdutettu musiikkia laidasta laitaan hevipuolelta purkkapoppiin. Oli myös hauska huomata, että kappaleista useat olivat ennestään tuttuja ja oikein oivallisia valintoja. Muiltakin osin pelin äänimaailma on toimiva ja ääninäyttelijöiden suoritukset onnistuneita. Hieman sarjakuvamainen grafiikka monivivahteisin värimaailmoin sopii tähän teokseen kuin nenä päähän. Kaiken lisäksi se on toteutettu pätevästi ja näyttää silmään hyvältä.
Ainoana kompastuskivenä tämän kuorrutuksen alta löytyy se varsinainen peli, jossa hack and slash –pelien genren omaisesti kaadetaan vihollislaumoja. Juliet pyörii kyllä varsin mukavasti moottorisahansa kanssa tehden tuhoa zombimereen, mutta erilaisten iskuyhdistelmien määrä tekee taisteluista vähän turhankin yksinkertaisia. Erilaisia yhdistelmiä saa pelin mittaan availtua, mutta tahti saisi olla tiheämpi ja valikoimaa enemmän.
Haastavuutta pelissä löytyy riittävästi ja erityisesti jokaisen kentän lopussa vastaan tulevat loppupomot laittavat paikoitellen pelaajan koville. Silloin ei enää epämääräinen nappien näpsytys auta. Pomovastukset ovat muutenkin hyvin suunniteltuja omine teemoinensa ja hyökkäyskuvioinensa.
Kokemus jää harmillisen lyhyeksi – läpipeluuseen kuluu n. 4 – 6 tuntia. Peli pyrkii työntämään pelaajaa useampiin läpipeluisiin aikahaasteilla ja sen sellaisilla. Toinen pelikierros onkin varmasti nautittavampi, kun erilaisia iskukombinaatioita on jo avattuna useita. Pelin onnellinen loppukin aukeaa vasta, kun pelin on läpäissyt vaikeimmalla vaikeusasteella, joka avautuu yhden läpipeluukerran jälkeen. Pelistä ei löydy verkkopeliä, joten verkkoystäviin ei voi tukeutua kuin pistelistojen avulla.
Lollipop Chainsaw onnistuu tuomaan pelimaailmaan omanlaista väriään omintakeisen suunnittelunsa ansiosta. Teknisellä puolella olisi eteenpäin vietävää, mutta onneksi tunnelma ja tarina veivät mukavasti mennessään. Jos epäasiallinen huumori maittaa, ei tätä peliä voi kuin suositella - Tikkarimoottorisaha oli todellakin hauska kokemus.
Pelisuunnittelija Goichi "Suda51" Suda on tunnettu omaperäisistä peleistään. Hänen teostensa joukkoon kuuluu niinkin omaperäisiä tapauksia kuten Killer7 ja No More Heroes. Tälläkään kertaa ei kaveri lähde ihan perusreitille, vaan lainaa hieman The OneChanbara –pelisarjasta ja päälle ripottelee kasan hulluja ideoita.
Suuri on kaunista
Pelissä ohjataan 18-vuotispäiviään viettävää Juliet Starlingia. Juliet on varsin kevyesti pukeutuva cheerleader ja hänen suurimpiin paheisiinsa kuuluvat tikkukaramellit. Juhlapäivä lähtee käyntiin mitä surkeimmalla tavalla, kun aamutoimet hieman venähtävät ja hän lähtee myöhässä koululle (San Romero High School) tapaamaan poikaystäväänsä Nickiä. Matkalla paljastuukin, että zombit ovat vallanneet koulun. Onneksemme zombit eivät tuota ongelmaa , koska Juliet on zombienmetsästäjä, jonka vakivarustukseen kuuluu sydämin koristeltu moottorisaha. Alun tiimellyksessä poikaystävä Nick menettää vartalonsa zombin purtua häntä, minkä seurauksena miekkosesta tulee hassuja kommentteja huuteleva irtopää Julietin matkaan.
Lähtöasetelma on mitä mielenkiintoisin maailman pelastamiseen zombien käsistä ja kun siihen vielä ripotellaan pitkin peliä mitä hauskempia yksityiskohtia ja alapäähuumoria, on makea sekametelisoppa valmis. Rohkea huumori muodostuu pelin selkärangaksi ja tekee pelistä omalaatuisen. Huumori joko uppoaa pelaajaan täysin, tai ei sitten lainkaan.
Pelin kuorrutukseen kuuluvat myös mitä hilpeimmät minipelit. Näistä erityisesti mieleen jäi leikkuupuimuriajelu, jossa piti puida hengiltä satoja zombeja "You Spin Me Round" –kappaleen soidessa taustalla. Veri lentää ja hauskaa on, kuten myös monessa muussa minipelissä.
Musiikkipuoli on mahtavassa kunnossa. Soundtrackiin on mahdutettu musiikkia laidasta laitaan hevipuolelta purkkapoppiin. Oli myös hauska huomata, että kappaleista useat olivat ennestään tuttuja ja oikein oivallisia valintoja. Muiltakin osin pelin äänimaailma on toimiva ja ääninäyttelijöiden suoritukset onnistuneita. Hieman sarjakuvamainen grafiikka monivivahteisin värimaailmoin sopii tähän teokseen kuin nenä päähän. Kaiken lisäksi se on toteutettu pätevästi ja näyttää silmään hyvältä.
Tyttö + moottorisaha = verijuhla
Ainoana kompastuskivenä tämän kuorrutuksen alta löytyy se varsinainen peli, jossa hack and slash –pelien genren omaisesti kaadetaan vihollislaumoja. Juliet pyörii kyllä varsin mukavasti moottorisahansa kanssa tehden tuhoa zombimereen, mutta erilaisten iskuyhdistelmien määrä tekee taisteluista vähän turhankin yksinkertaisia. Erilaisia yhdistelmiä saa pelin mittaan availtua, mutta tahti saisi olla tiheämpi ja valikoimaa enemmän.
Haastavuutta pelissä löytyy riittävästi ja erityisesti jokaisen kentän lopussa vastaan tulevat loppupomot laittavat paikoitellen pelaajan koville. Silloin ei enää epämääräinen nappien näpsytys auta. Pomovastukset ovat muutenkin hyvin suunniteltuja omine teemoinensa ja hyökkäyskuvioinensa.
Kokemus jää harmillisen lyhyeksi – läpipeluuseen kuluu n. 4 – 6 tuntia. Peli pyrkii työntämään pelaajaa useampiin läpipeluisiin aikahaasteilla ja sen sellaisilla. Toinen pelikierros onkin varmasti nautittavampi, kun erilaisia iskukombinaatioita on jo avattuna useita. Pelin onnellinen loppukin aukeaa vasta, kun pelin on läpäissyt vaikeimmalla vaikeusasteella, joka avautuu yhden läpipeluukerran jälkeen. Pelistä ei löydy verkkopeliä, joten verkkoystäviin ei voi tukeutua kuin pistelistojen avulla.
Lollipop Chainsaw onnistuu tuomaan pelimaailmaan omanlaista väriään omintakeisen suunnittelunsa ansiosta. Teknisellä puolella olisi eteenpäin vietävää, mutta onneksi tunnelma ja tarina veivät mukavasti mennessään. Jos epäasiallinen huumori maittaa, ei tätä peliä voi kuin suositella - Tikkarimoottorisaha oli todellakin hauska kokemus.
Lollipop Chainsaw (Xbox 360)
Monilla ideoilla kuorrutettu huumoripläjäys, jolle tahtoo antaa kaikki virheet anteeksi
- Huumori
- Se, miltä peli näyttää ja kuulostaa
- Loppupomot
- Lyhyt
- Taistelut
Keskustelut (5 viestiä)
18.07.2012 klo 14.51
: |
18.07.2012 klo 15.47 3
18.07.2012 klo 19.11 1
"Mitä muuta sitä tarvitsee viihtyäkseen" tissit tietenkin :)
V2.fi on jo lanseerannut tissi-tiistain!
Rekisteröitynyt 04.09.2011
20.07.2012 klo 01.02
20.07.2012 klo 02.04
Lollotellaan lollipopeista ja teemana zombit.
Ja pelinä oli mainio.